Keskustelutilaisuus Uudenkylänlammen ennallistamisesta

Värtsilän kylätalolla oli mielenkiintoinen tilaisuus koskien Uudenkylänlammen ennallistamishanketta.

Mika Piiroinen alusti tilaisuutta. Parikymmentä maanomistajaa ja muuta kiinnostunutta oli paikalla. Ennakkoilmoituksesta poiketen kahvituksen tarjosi Matkakarjala. Kiitoksia.

Yritän kirjata mieleen jääneitä kohtia tästä kolme tuntisesta keskustelutilaisuudesta. Ajatukset eivät ole aika- eikä tärkeysjärjestyksessä. Mahdollisista asiavirheistä pyydän ilmoittamaan esimerkiksi kommenttina tai sähköpostilla.

Kunnostushankkeen virallisesta suunnittelusta vastaa Timo Pohjamo Ecoriver Oy:stä.
Kylätalolla oli paikalla asiantuntijana Janne Raassina Vesistö- ja Luontokunnostuksesta.

Raassinalta on tilattu vesialueesta ennallistamissuunnitelma. Nyt mietitään kuinka lähdetään ennallistamaan nykyistä vesialuetta tai sitä uutta, kunnostuksen jälkeistä vesialuetta eli vedenkorkeuden muutoksen jälkeen voidaan puhua eri vesialueesta.

Tämä lampi on niin matala, että mikäli suuret vesimäärät ei kulje lammen kautta niin se kasvaa umpeen ennemmin tai myöhemmin niinkuin on kasanut nytkin umpeen. Eli tämä on otettava huomioon jo tässä vaiheessa

Mahdolliset maan lunastuksiin tai korvauksiin liittyvät asiat Ely keskus hoitaa itse. Niitä ei tässä tilaisuudessa käsitellä.

Hintalappu kiinnostaa

Hankkeen hinta on tässä vaiheessa arvoitus, mutta Raassinan mukaan valtio ei jaa rahaa mihinkään kohteeseen 100 prosenttisesti, vaan niissä on aina joku omarahoitusosuus. Tavallisesti se on 20 prosentin luokkaa ja siihen on varauduttava. Eli “kaivamaan kuvetta”

Kaikki se mitä voidaan tehdä itse, pienentää omarahoitusosuutta.

Uudenkylän lampi maastokarttana ja oikealla ilmakuvana
Kuva: Kansalaisen Karttapaikka

Vaikuttaa siltä että tuo vasemmanpuoleisen lammen sininen avovesi on kartanpiirtäjän toiveajattelua. Uskon enemmän oikeanpuoleiseen satelliittikuvaan.

Vertailun vuoksi kuva Kylätalon seinällä olevasta peruskartasta vuodelta 1975

Vähän hinnoista

Kalleinta on ruopatun maan siirto pois jonnekin. Niitto ja levän poisto on halvinta

Suurin riski- ja kustannustekijä voi aiheutua keliolosuhteista. Ruoppaus olisi tehtävä talvella ja maansiirto jäädytetyillä urilla. Talvet ovat nykyisin kuitenkin arvaamattomia, joten hyvin valmisteltu jäätie voisi sulaa olemattomiin ja paljon rahaa menisi hukkaan.


Raassinan sanoin “sellaista suunnitelmaa ei kannata edes esittää, jota maanomistajat eivät hyväksyisi”

Isoja asiakokonaisuuksia

Halutaanko lammesta kalavesi vai kosteikot? Vai molemmat? vai eikö mitään?


Yksi suunnitelma vai kaksi erillistä suunnitelmaa?

Esimerkiksi;
jos molempien suunnitelmien toteutus maksaisi neljännesmiljoonan
niin se on yhteensä puoli miljoonaa

1/4 miljoonan hanke voisi todennäköisemmin mennä läpi kuin 1/2 miljoonan hanke.

Pohjois-Karjalassa on samaan aikaan muitakin vastaavanlaisia ennallistamishankkeita mm Peijonniemen lahti Tohmajärvellä, joten ei tämä Uudenkylänlammen ennallistamishankkeen toteutuminen ole mitenkään “kirkossa kuulutettu.”

Aletaan päästä asiaan

Parin tunnin hedelmällisen keskustelun jälkeen saatiin Raassinan tietokone liitetyksi kylätalon videotykkiin (vai mikäseoli) ja päästiin katselemaan kartan kuvia “seinältä.”

Kuva “seinältä” kun Raassina piirsi karkeasti kunnostettavan alueen (violetti alue) pinta-alaksi tuli 27,27 hehtaaria


Aikaisemmin on tehty suunnitelmia, jossa pengerrys oli ajateltu tehtäväksi melkein tien reunaan asti. Suoritettiin kädennosto äänestys kuka kannattaa pengerrystä tien korkeudelle ja kuka alemmaksi. Lähes kaikki kannattivat alempaa. (kuvassa violetti vasen – länsireuna)

Vetämällä viiva (pengerrys)kunnostettavan alueen ympäri, eli tuohon missä se kartalla on tulee kunnostettavaksi pinta-alaksi 27 hehtaaria

Jälleen kuva “seinältä.” Tässä ajatuksena violetti alue kunnostettaisiin kosteikoiksi Sääperin tapaan ja sininen alue avovedeksi.
Pengerryksen pituus tämän piirroksen mukaan 1.578 km

Keksti ja kuvat
Alpo Rummukainen

Share

9 comments for “Keskustelutilaisuus Uudenkylänlammen ennallistamisesta

  1. Väärin menee jos ympärillä asujat pannaan maksamaan 20 %?

  2. Ei se ihan noin mene Tapani,voin vaikka minä sinulle joskus asiaa selventää.

  3. Omarahoitukseen kaivamaan kuvetta, oli hieman harhaan johtava sanonta. Ei se tarkoita tällaisissa hankkeissa, joissa on kansallista tai Eu rahaa, että maanomistajat tai kyläläiset olisivat kupeensa kaivajia. Vaan se on jopa laaja-alaisempi käsitteenä. Jo Leader hankkeissa joita olin itsekin sekä suunnitellut että toteuttanut vetäjänäkin omarahoitus voi koostua omasta talkoo työstä ja rahoituksesta. Rahalliseen osuuteen monesti osallistuivat kunnat, kaupungit ja eri yhteisö ja yhteistyötahot.

  4. Kiitos Alpolle artikkelin laatimisesta. Henkilökohtaisesti olin jopa erittäinkin tyytyväinen tämän tilaisuuden antiin.

    Mitä tulee tuohon “kupeen kaivamiseen” niin Alpon tekstissähän lukeekin aivan selkeästi että “kaikki se mitä voidaan tehdä itse, pienentää omarahoitusosuutta”.

  5. Kiitos tarkennuksesta Hemppa. Saattaa silti sen omarahoitus osuuden hankkiminen olla myös työn takana.

  6. Näyttää niin lupaavalta, että näköpiirissä häämöttää jo Uudenlammenkylä.

  7. Minäkin katselin noita karttoja sillä silmällä, että mistähän kohtaa alkaisi havitella rantatonttia kesämökille. Nyt saattaisi Uuudenkylänlammen rantatontit olla vielä vielä edullisia.

  8. Uudenkylänlammesta saa aikanaan karpalosuon ja se tulee itsestään kun vain jaksaa odotelle.

  9. 50-luvulla tämän lammen vedenkorkeuden vaihtelu oli suuri. Keväällä tulvavesi nousi korkealle ja kesän mittaan laski Jänisjoen korkeuden mukaan. Isommat pojat kertoivat, että siitä saa kalaa kun vain pääsee jotenkin haavilla kauhomaan. Sitä haavikalastusta en päässyt itse kokeilemaan kun meidän vene oli Sääperillä.

    Alkutalvesta nuijakalaa eli kolkkakalaa yrittelin toisten poikien kanssa.
    Kun vesi laski edelleen, niin matalassa lammessa kaloja oli jäänyt syvänteisiin vangikisi. Niitä oli helppo nuijia puunuijalla kirkkaan jään läpi. En muista sainko itse mitään, mutta matikoita kai pojat saivat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *