Anja Penttilä, runoja, Olkoon Jumala korvakuulollaan
Elämänviisautta jokaisessa runossa
Kukkamummo jakaa helmiä
Anja Penttilä: Kukkamummon ajatuksia Olkoon Jumala korvakuulollaan, Muistumia, ajatuksia, elämän viisautta, Kustannus Bod-Books on Demand Kustannus 2021
”Vahvaksi muuriksiko minua luullaan?
Hyökätään sieltä täältä.
Lentokone pilvenpiirtäjän romuttaa,
minä hapertunut muuri
hipaisusta hoipertelen.
Pölyä puistellen, täristen ja vapisten,
yritän pystyssä pysyä.”
Sehän on vähän silleen, että aukaisenpa Anjan kirjasta sivun minkä hyvänsä, niin siinä tämmöinen kriitikonrenttu pääsee ”kartalle” ja saa elämänoppia yllin kyllin.
Välillä Penttilä pistää mukaan myös riimittelyjä ystävilleen, juhlarunoja ja sitä rataa. Joskus hän on ahdistuksen alhossa ja toisen kerran humoristisella tuulella. Jokaisen omaishoitajan pitäisi saada tämä kirja luettavakseen. Tai jokaisen suomalaisen.
Näkyypä sivuilta, että omat vaikeudet ovat vain promillen tuhannesosan luokkaa jos otetaan kohderyhmäksi isompi otanta, vaikkapa Suomi.
Paalasmaan pidoista syntyy riimikronikka, uskonnollista eetosta viritellään mm. Joulua odotellessa (2009) runossa, pitkän avioliiton ajasta sopii kiitellä ja muistella menneitä ja ystävälle pistää runoilija runon. Penttilä riimeilee myös laulun Suhmuran Santra sävelellä. Mutta kirjassa on toki huikeita mietteitä vapaallakin mitalla.
Kun puhutaan teemoista, paradoksista ja analyysista, niin jopa on runon taitajalla oiva ote myös nykyajan yksityiseen runontekoon ja runoja syntyy tietysti myös siitä suuresta probleemista, kun ikäihmistä aletaan katsella pää kallellaan, että mitäpä jos vähentäisit vauhtia.
Eräs kantava ajatus on kirjassa omaishoitajan työ, jossa joutuu näkemään ihmisten julmuuden. Omaishoitaja kun tekee parhaansa ja rakastaa hoidettavaansa, mutta muut kasaavat kivisäkkiä hänen kannettavakseen. Ikäänkuin uuvuttava arki koettelemuksineen ei riittäisi.
Että mitä. Anja Penttilän runosilmä on aina pettämätön. Riimirunoilijoita ei tietysti nykyisin arvosteta niinkuin vapaan runon taitajia. Mutta vapaankin mitan taitajan, Penttilän, runojen ja mietteiden arvo on siinä, että ne puhuttelevat lukijaa, antavat elämänvoimaa. Terapeuttinen aspekti tulee esille vahvana.
Jouko Varonen
SARV:n jäsen
Pikkuhiljaa näkö heikkenee. Suurennuslasi on hyvä apuvälinen pienen tekstin lukemiseen.
Viikko on mennyt ”läsiessä”. Viime sunnuntaina
sattui paha haveri, kun alin saunanjakkara lipesi altani
ja rämähdin selälleni lattialle. Kiitos naapureille, jotka riensivät apuun ja
tilasivat ambulanssin, jonka henkilökunta kävi tarkistamassa
tilanteen mökillämme.
Toset naapurit toivat sitten lääkettä apteekista ja tuostapa tulikin mieleeni,
että onkohan Itähuolinta auki ja onko siellä vielä myynnissä
ns käsikauppalääkkeitä?
Tuli vielä mieleen, että ennen ruhjeita lääkittiin hauteilla, esim lyjyvedellä
nyrjähtänyttä nilkkaa. Ei taida lyjyvesi olla enää käytössä?
Pälkjärven pitäjäseuran kotisivuilta voi lukea Lissu Kaivolehdon jutun
”Vihulaiskeitettä ja pakkulavettä”. Auttasikohan joku keite ympäri kehoa
ilmestyneisiin mustelmiin?
Vaivansa kullakin on marjastus aika ja minulla noidannuoli alaselässä. Kun poimit marjoja sattuu selkään kyyryssä olo ja kun ojennut suoraksi sattuu selkään itsensä oikaisu.
No voi harmitus Telle,kun satutit itsesi.Paranemista sinulle! — Näillä kymmenillä ja näin reumaatikkona sitä pitää joka askel katsoa tosi tarkasti, että jotenkuten pysyisi tolpillaan, ja siitä huolimatta välillä lankivvaa. — Mieheni ukista kertoivat, että kun tuli sivut kippeeksi, niin isoon pataan jotakin hauvetta, johon tuli muunmuassa vettä ja kusiaispesää.. ja sitä hauvutettiin, ja siinä hautoovuttiin. En muista mitä muita yrttejä siinä oli, mutta suun kautta vissiin pikkusen kotpolttosta.
Kaleville voisin sanoa kokemuksesta, että älä huoli kyllä se siitä vielä pahenee. Itsellä selkä reistasi vuosia, lopulta tekivät kaikki mahdolliset säteilykuvaus tutkimukset ja tuloksena rampa mikä rampa. Oli reuman lisäksi nivelrikko tauti ja ristiselän nikaman välilevypullistuma, josta varoittivatkin että siitä voi tulla joskus ongelma. Niin kuin tuli, viime joulukuussa pahkeinen paheni, jotta tammikuu meni uudelleen kävelyn opettelemiseksi. Siis iskias kansankielellä noidannuoli.
Paranemisia Tellelle ! Itähuolinta on auki ma-pe 8-16 ja siellä on edelleenkin Tohmajärven apteekin palvelupiste eli droppeja löytyy.
Kiitos tiedosta. Oikein hyvä, että Niiralassa on palvelupiste. Ei aina tarvitse lähteä merta
edemmäs kalaan.
Vahinko ei tosiaankaan tule kello kaulassa, kaikkea voi sattua vaikkapa omassa
saunassa.
Sympatiaa etänä Telle ! Eipä täältä muuta voi. Tsemppiä vain Telle !
Reumasärky ja varsinkin iskias on helppo alkamaan, mutta hyvin hidas saada loppumaan. Parempi, jos pystyisi välttämään sen alkamisen. Minäkin istun parhaillaan lampaan nahan päällä vaikka on kesä ja lämmin. Olen huomannut sen auttavan.
Muistelen, että noita lyijyvesiä ja muita hauteita käytettiin mustelmien hoitoon. Mustelmahan tulee kun jonkun kolhun seurauksena tulee sisäinen verenvuoto. Nykyisin opetetaan välttämään ennakolta näitä mustelmia. Laittamalla nopeasti hyvin kylmää kolahtaneeseen kohtaan ja kiristävää sidettä päälle, niin sisäinen verenvuoto jää pienemmäksi ja mustelman jälkihoitoaika lyhyemmäksi. Kyllähän se mustelma aikanaan häviää hauteiden kanssa tai ilman
Anja Penttilä, runoja, Olkoon Jumala korvakuulollaan
Elämänviisautta jokaisessa runossa
Kukkamummo jakaa helmiä
Anja Penttilä: Kukkamummon ajatuksia Olkoon Jumala korvakuulollaan, Muistumia, ajatuksia, elämän viisautta, Kustannus Bod-Books on Demand Kustannus 2021
”Vahvaksi muuriksiko minua luullaan?
Hyökätään sieltä täältä.
Lentokone pilvenpiirtäjän romuttaa,
minä hapertunut muuri
hipaisusta hoipertelen.
Pölyä puistellen, täristen ja vapisten,
yritän pystyssä pysyä.”
Sehän on vähän silleen, että aukaisenpa Anjan kirjasta sivun minkä hyvänsä, niin siinä tämmöinen kriitikonrenttu pääsee ”kartalle” ja saa elämänoppia yllin kyllin.
Välillä Penttilä pistää mukaan myös riimittelyjä ystävilleen, juhlarunoja ja sitä rataa. Joskus hän on ahdistuksen alhossa ja toisen kerran humoristisella tuulella. Jokaisen omaishoitajan pitäisi saada tämä kirja luettavakseen. Tai jokaisen suomalaisen.
Näkyypä sivuilta, että omat vaikeudet ovat vain promillen tuhannesosan luokkaa jos otetaan kohderyhmäksi isompi otanta, vaikkapa Suomi.
Paalasmaan pidoista syntyy riimikronikka, uskonnollista eetosta viritellään mm. Joulua odotellessa (2009) runossa, pitkän avioliiton ajasta sopii kiitellä ja muistella menneitä ja ystävälle pistää runoilija runon. Penttilä riimeilee myös laulun Suhmuran Santra sävelellä. Mutta kirjassa on toki huikeita mietteitä vapaallakin mitalla.
Kun puhutaan teemoista, paradoksista ja analyysista, niin jopa on runon taitajalla oiva ote myös nykyajan yksityiseen runontekoon ja runoja syntyy tietysti myös siitä suuresta probleemista, kun ikäihmistä aletaan katsella pää kallellaan, että mitäpä jos vähentäisit vauhtia.
Eräs kantava ajatus on kirjassa omaishoitajan työ, jossa joutuu näkemään ihmisten julmuuden. Omaishoitaja kun tekee parhaansa ja rakastaa hoidettavaansa, mutta muut kasaavat kivisäkkiä hänen kannettavakseen. Ikäänkuin uuvuttava arki koettelemuksineen ei riittäisi.
Että mitä. Anja Penttilän runosilmä on aina pettämätön. Riimirunoilijoita ei tietysti nykyisin arvosteta niinkuin vapaan runon taitajia. Mutta vapaankin mitan taitajan, Penttilän, runojen ja mietteiden arvo on siinä, että ne puhuttelevat lukijaa, antavat elämänvoimaa. Terapeuttinen aspekti tulee esille vahvana.
Jouko Varonen
SARV:n jäsen
Pikkuhiljaa näkö heikkenee. Suurennuslasi on hyvä apuvälinen pienen tekstin lukemiseen.
Viikko on mennyt ”läsiessä”. Viime sunnuntaina
sattui paha haveri, kun alin saunanjakkara lipesi altani
ja rämähdin selälleni lattialle. Kiitos naapureille, jotka riensivät apuun ja
tilasivat ambulanssin, jonka henkilökunta kävi tarkistamassa
tilanteen mökillämme.
Toset naapurit toivat sitten lääkettä apteekista ja tuostapa tulikin mieleeni,
että onkohan Itähuolinta auki ja onko siellä vielä myynnissä
ns käsikauppalääkkeitä?
Tuli vielä mieleen, että ennen ruhjeita lääkittiin hauteilla, esim lyjyvedellä
nyrjähtänyttä nilkkaa. Ei taida lyjyvesi olla enää käytössä?
Pälkjärven pitäjäseuran kotisivuilta voi lukea Lissu Kaivolehdon jutun
”Vihulaiskeitettä ja pakkulavettä”. Auttasikohan joku keite ympäri kehoa
ilmestyneisiin mustelmiin?
Vaivansa kullakin on marjastus aika ja minulla noidannuoli alaselässä. Kun poimit marjoja sattuu selkään kyyryssä olo ja kun ojennut suoraksi sattuu selkään itsensä oikaisu.
No voi harmitus Telle,kun satutit itsesi.Paranemista sinulle! — Näillä kymmenillä ja näin reumaatikkona sitä pitää joka askel katsoa tosi tarkasti, että jotenkuten pysyisi tolpillaan, ja siitä huolimatta välillä lankivvaa. — Mieheni ukista kertoivat, että kun tuli sivut kippeeksi, niin isoon pataan jotakin hauvetta, johon tuli muunmuassa vettä ja kusiaispesää.. ja sitä hauvutettiin, ja siinä hautoovuttiin. En muista mitä muita yrttejä siinä oli, mutta suun kautta vissiin pikkusen kotpolttosta.
Kaleville voisin sanoa kokemuksesta, että älä huoli kyllä se siitä vielä pahenee. Itsellä selkä reistasi vuosia, lopulta tekivät kaikki mahdolliset säteilykuvaus tutkimukset ja tuloksena rampa mikä rampa. Oli reuman lisäksi nivelrikko tauti ja ristiselän nikaman välilevypullistuma, josta varoittivatkin että siitä voi tulla joskus ongelma. Niin kuin tuli, viime joulukuussa pahkeinen paheni, jotta tammikuu meni uudelleen kävelyn opettelemiseksi. Siis iskias kansankielellä noidannuoli.
Paranemisia Tellelle ! Itähuolinta on auki ma-pe 8-16 ja siellä on edelleenkin Tohmajärven apteekin palvelupiste eli droppeja löytyy.
Kiitos tiedosta. Oikein hyvä, että Niiralassa on palvelupiste. Ei aina tarvitse lähteä merta
edemmäs kalaan.
Vahinko ei tosiaankaan tule kello kaulassa, kaikkea voi sattua vaikkapa omassa
saunassa.
Sympatiaa etänä Telle ! Eipä täältä muuta voi. Tsemppiä vain Telle !
Reumasärky ja varsinkin iskias on helppo alkamaan, mutta hyvin hidas saada loppumaan. Parempi, jos pystyisi välttämään sen alkamisen. Minäkin istun parhaillaan lampaan nahan päällä vaikka on kesä ja lämmin. Olen huomannut sen auttavan.
Muistelen, että noita lyijyvesiä ja muita hauteita käytettiin mustelmien hoitoon. Mustelmahan tulee kun jonkun kolhun seurauksena tulee sisäinen verenvuoto. Nykyisin opetetaan välttämään ennakolta näitä mustelmia. Laittamalla nopeasti hyvin kylmää kolahtaneeseen kohtaan ja kiristävää sidettä päälle, niin sisäinen verenvuoto jää pienemmäksi ja mustelman jälkihoitoaika lyhyemmäksi. Kyllähän se mustelma aikanaan häviää hauteiden kanssa tai ilman