Vielä halonteko ennen kesäaikaa

Kesäaika

Määrityksiä kesäajalle on lukuisia.. Mielestäni turhin, mutta paljon huomiota saanut on kelloaikojen siirtely. Koululaisilla kesäaika alkanee silloin kun koulut loppuu ja päästään kesälaitumille. Meidän pirtissä ei ole enää kouluikäisiä. Meidän ruokakunta koostuu kahdesta kestojoutilaasta eli eläkeläisestä. Asustamme rintamamiestaloa, jossa on aikanaan ollut maanviljelystä ja karjaa. Nyt ei ole. Pellot on metsitetty.

Kun lumet sulaa

Meillä kesäaika alkaa silloin kun lumet pihasta sulaa. Silloin täällä muuttuu kaikki, aivan kaikki. Talven luppoaika loppuu. Talvella olisi voinut hiihtää, käydä pilkillä tai kirjoittaa juttuja Värtsiin ja harrastaa jotain muuta mukavaa. Se aika on loppu nyt. Kevätkiireet ovat alkaneet ja jos vanhat merkit pitävät paikkansa niin niitä riittää talven tuloon saakka

Alkaa toisenlaiset touhut. Autoon vaihdetaan kesäpyörät. Omat talvitossut viedään kesäsäilöön ja tuodaan kesätossuja tilalle, ettei jalkineet pääse porstuasata ainakaan vähenemään. Ikkunoihin vaihdetaan kesäverhot ja lattioille matot. Lähes lukematon määrä kasvien siemeniä on jo itämässä ja lisää hankitaan. Värtsilän Mustat perunat ovat olleet jo jonkun aikaa olleet itämässä.
Heti kun maata alkaa näkyä lumen alta, niin alkaa “rapsuttelu” eli haravoidaan pihaa olipa siinä mitään haravoitavaa tai ei.

Yhtä aikaa lumien sulamisen kanssa sulaa järvien jäät ja tulee hirmuinen hinku päästä pyytämään kutuhaukea rantaheinikosta. Näistä kevään kutuhaueista pitää kuivattaa muutama kapahauki repun taskuun retkieväiksi.

Jotkut kesken olevat talvipuuhat häiritsevätmielenrauhaa ja kesäntulon riemua. Eräs niistä on viime kesänä rasiin kaadetut vastakoivut, jotka pitäisi pilkkoa pakkasten aikaan ennenkuin lumet sulaa ja puut sitkistyvät.

Näistä ukon ja akan kesäkiireistä olen kirjoittanut runon tapaisenkin. Se on jossain Värtsin kommenttien kätköissä. Lainaan siitä tähän pikku pätkän

Huhtikuulla haihtumahan

Suli lumet, läikkyi lammet,
jäät järvistä oheni.
Lauloi leivot laaksosissa ,
piipersi pihoilla peipot.

Ukko kertaa mielessänsä
lorun lapsena opitun:
“Kuu on kiurusta kesähän
puoli kuuta peipposesta
västäräkistä vähäsen…”

Herää ukko mietteistänsä
huomaa tulleen jo keväisen
Nytpä kiire kinttuloihin
hoppu housun punttiloihin.

Täytyi saaha polttopuutki
kevähällä kuivumahan,
huhtikuulla haihtumahan.

Halkoi halot, kaatoi koivut
pani pieniksi petäjät.
Pajut pilkkoi pirstaleiksi,
lepät loihti liiterihin
katon alle kuivumahan.

Ett´ ois lämmin talvi-illoin
syksyviimain viuhuessa
kanssa eukon kelletellä,
lajitoverin laiskotella.
Keralla kotosen kullan

pisti koivut pirstaleiksi

Siinähän se.. yksi pihapuu
Onkohan hiiret asuneet talven linnun pöntössä
Hyvin sujui, kunnes kirveestä katkesi varsi
Viimeinen halonteko tällä Bilnesillä,
ainakin näillä lumilla
Pakko ottaa vippaskonstit käyttöön
Leka ja kiilat on ehdoton apuväline näitä pihakoivuja

Yksi puu pitäisi olla jossain täällä…

Tuossa koivu taitaa kellottaa
Siellähän se on
Siinähän se. Helppo nakki. Tämän pilkkoo Fiskarsillakin.
Vaikka lämmintä on ollut viikkokausia, niin paksun lumen alla puu on jäässä .
Lunta lähes lapionvarren mitta.
Share

12 comments for “Vielä halonteko ennen kesäaikaa

  1. Alpo kertoo tutunkuuloisista kevätaskareista😊

    Ei jätetä kuitenkaan Värtsiä ihan kokonaan kesälomalle.Eihän?

    Lämpenisikö kustantaja kesätoimittajan palkkaamisesta Alpon ja kumppaneiden tueksi
    kesäajaksi.
    Eikös kunta tue nuorten kesätyöpaikka palkkauksissa?

  2. Joo-o!Alpo se kun kirjottelee sitä on mielenkiintoista lukea.Nää lukuhetketkin lisäävät osaltaan “kevätkiireitä”.Mutta onhan se tuo valoisa aika onneksi lisääntymään päin.Tuntuu nuo niinsanotut pakolliset kevätkiireetkin haittaavan harrastustoimintoja.Onneks polttopuita on vielä kesäajaksi,Uusia pitäs saada ajoiksi ja ajoissa kuivumaan.Puuhommat tahtovat olla vuoden myöhässä.Kuivatuspinoista joutuu vielä talvella polttelemaan. Iloisia kesäkiireitä odotellen.

    KMV

  3. Yksi kevätkiire taisikin jo loppua.. Järvet on täällä vielä jäässä, mutta hauen kutu taisi loppua rantamatalasta kun tuli tämä kylmä. Haukikatiskat saa kerätä jo pois.
    Tuo pikkukuvan hauki on eräältä vuodelta kun menin jalkaisin kokemaan ojissa olevia katiskoita, eikä ollut muuta astiaa kuin muovipussi taskussa. Piti soittaa kotiin että tuovat korvon tai jotain.. Tuo taisi painaa 8 kg ja parikiloinen oli vielä seurakaverina, ja olihan sitä muissakin katiskoissa jotain. Nykyinen katiskaverkko ei kestäisi tuollaista. Onneksi oli minkkiverkkoa

  4. Muistaakseni Alpo täytti vuosia joku aika sitten ja tais alkaa kaheksikolla vuosiluku. Esimerkiksi tuommoisen koivun pätkiminen ja pilkkominen ei ihan huonokuntoiselta onnistu vaikka alkaisi seitsemälläkin vuosiluku. Voimaa näyttää olevan kuin nuorella miehellä kun kirveenvarretkin katkeilee. Onhan tuossa jo muutama kirves aikaisemmin katkennutkin kun ovat kiilaksi joutuneet. Klapikonetta ei Alpo näköjään halua .Juha Mietohan aina sanoo, että talven jälkeen on taas kunto huonontunut, lähdetääpäs metsätöihin.
    Kannatan Joren ehdotusta kesäapulaisen palkkaamiseksi niin Alpokin voi pitää kesälomaa ilman Värtsiä. Tietysti se ei suitsait tapahdu. Kylätalon Matti voi varmasti asialle jotain tehdä.

  5. Kyllähän niitä kirveen varsia katkee aina välillä. Meijännii mökillä sotien jälkeen oli vain puulämmitys.
    Ei ollut sähköjä.
    Oli silloin kirveellä töitä ja sahalla, ja on vielä nykyäänkin. Sähkö on kallista.
    Nykyään saa ostaa kaupoista kirveitä varsineen, samoin sahoja, jopa moottorisahoja, silloin ennen vanhaan moottorisahoista ei ollut tietoakaan.

  6. Syntymäajoista kun ei sais puhuu tääl värtsis, mutta todettakoon että yksi Värtsin toimittajista ei kuulu vielä kahdeksan kymppisten kerhoon tänä vuonna. Tämä tiedoksi Tapani N: lle.
    Koulujen luokkakuvia saa jakaa ikineen päivineen, mutta ei Värtsiläläisien syntymäaikoja ne on salaisuuksia. 🤫 🤔

  7. Tämän “etukesän” päälle tulikin sitten normaali talvisää räntäsateineen. Siihen loppui hauenpyyntikiire rantaheinikosta. Kutuaika siinä paikassa kesti vain kolme päivää. Katiskat joutaa viedä odottamaan jäiden lähtöä ja oikean kesän tuloa. Mutta on räntäsateesta jotain hyötyäkin, sen vuoksi joutui tai sai tulla sisälle lämpimään ja tuli kootuksi tämäkin tarina.

    Nuo keväiset poltettavan puun pilkkojaiset ovat kuuluneet maalaiselämään iät ajat. Sähkömoottorisaha lähtee hyvin käyntiin ja nämä helpot puut halkeavat hyvin kirveellä, ei se sen kummenpaa ole. Kirveen heiluttelu on vielä hyvää lääkettä olkapäille. Vielä parempaa olisi kahden käden vesurilla vesurointi. Sitä paitsi polttopuiden pilkonta on jopa mukavaa. Yksi niitä harvoja nautintoja, joita ei pidetä kiellettyinä eikä lihottavina.

    Tuon kirveen varren katkeaminen on surullista, onhan se Billnes 12.2, parhaana pidetty kirvesmalli. Takavuosina sai noita Rajan huutokaupasta. Niissä varret oli hyvin istutettu. Kirvesvarsipuita on kuivumassa, aika näyttää saanko uutta vartta tehdyksi. Tuo takimmainen varretton kirves on Billnesin halkaisukirves No7, siihen on ostettu hikkoripuinen varsikin, mutta eihän siihen puukko pysty. Tuo toinen litteä lituska on varmaan myyty aikoinaan karsintakirvvn nimellä. Kyllä sillä jotain veistäisikin, mutta puun halkaisuun se kelpaa vain lekan kiilaksi.

    Pilkekoneen vuokraus tulee varmaan harkittavaksi aikanaan.

  8. Siinähän se menee niin kuin jäitä poltellessa. Vanhan sanonnan mukaan ei Sääperillä ja Jänisjoella pysty jäitä polttelemaan, vaan on tyydyttävä klapeihin. Eikä myöskään avanto uintia harrastamaan.
    Sääperiltä läksi jäät viikon loppuna ja Jänisjoesta jo 12 päivä.

  9. Telkkarista tulee Tanskalainen maajussi ohjelma. Siinä tämä nuori kaveri touhuaa kyllä kaikenlaista, mutta yksi asia hänelle tuntuu olevan ylitse muiden eli kirveellä työskentely. Näyttää olevan kirveitä joka lähtöön ja kieltämättä kirveenvarren tekokin onnistui eräässä ohjelmassa aika hyvin. Siis kirveellä veistämällä.

  10. Niin se tanskslainen.. minäkin katson sen aina. Siinä on jotain niin “muatiaista” sopivasti.

    Tuosta kirveestä vielä.. mikähän tolkku on noissa lähinnä amerkkalaisissa elokuvissa kun niillä on hellapuita pilkkoessa sellainen kaksiteräinen kirves pitkässä varressa. Sillä lyödään olan takaa hirvittävällä voimalla. Pölkky halkeaa ja puolikkaat lentävät kauas. Ne käydään aluspölkylle takaisin ja sama seremoonia uudelleen.

  11. Tarkoitatko Alpo Suomalaiskeksintöä Vipukirvestä. Se on vähän omalaatuisen näköinen mutta on silläkin omat kannattajansa. Ei ole kokemusta mutta tutulla on ja kehui kovasti.

  12. Eikun sitä amerikkalaista tai mikä lieneekään, missä on terä myös hamarapuilella.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *