Veturin kääntöpöytä Niiralassa

Sekä vahinkoja Niiralassa

kuva Joensuun aseman rakennussuunnitelmasta.
Veturin kääntöpöytyä VR:n veturitallilla Oulussa.
Kuva Wikipedia. Tällä suurella kääntöpöydällä voitiin veturin kääntämisen lisäksi ohjata useale eri raiteelle

Tapani näätänen

Vielä – 60 luvulla oli Niiralan ratapihalla höyryvetureiden ja myöhemmin lättähattujen ns kääntöpöytä. Tällä tavalla saatiin junan nokka näyttämään Joensuuta kohti. Kääntäminen tapahtui käsivoimin ja yleensä kaksi miestä riitti tehtävän suorittamiseen. Venäläisillä oli höyryveturi paljon suurempi kuin Suomen höyryveturit ja muistini mukaan ne eivät mahtuneet pöydälle. Kuvassa lättähattu on luiskahtanut pois pöydältä. Sitä tapahtui harvoin. Tämä lättähattu on tavaran kuljetus mallia.

Tällaista työtä on veturin kääntäminen
Tämä ei ole Niiralassa
Vahinko veturin kääntöpöydällä Värtsilässä
Vahinko Niiralassa.
Kuvan omistaa: Reijo Kaikko


Ylempäana olevassa haverikuvassa näkyy taustalla hirsirakennus.
Tämä huutokauppailmoitus taitaa liittyä myös kyseiseen rakennukseen.
Lehtileike: Karjalainen
Tuntematon kuva Värtsilässä Niiralan asemalla. Kuvassa VR:n asenaniehiä ja tuntemattomia henkilöitä.
Kuvan omistaa: Reijo Kaikko

Lehtileikkeen kuva on Niiralan asemalta syksyllä 1956. Kuvateksti:
Tilapäinen parakki hoitaa nykyisin asemarakennuksen tehtäviä, mutta tilalle on suunniteltu rakennettavaksi laajentuneen ratapihan äärelle sopivampi asemarakennus.

Penkki näyttäisi olevan sama kuin ylemmässä kuvassa

21 comments for “Veturin kääntöpöytä Niiralassa

  1. On Tapsa ja Reijo löytäneet nostalgisia kuvia.

    Miksi tuota lättähatun perävaunua on lähdetty kääntämään?
    Eikös se yleensä mennyt niin että vetovaunu käännettiin ja tuo perässä tuleva
    vaunu sai olla kumminpäin vaan siinä vetovaunun perässä?
    Voi olla että muistan väärin vaikka silmä kovana joskus tätä junan kääntö operaatiota seurasin.

    Henkilöstöstä otettu kuva voisi olla jopa 50-luvun lopulta?Parkkulainen ,Kaikko ja Räsäsen Nikke ovat herrat jotka kuvasta tunnistan.

  2. Tuo punaveturikuva on havainnekuva. Eikö Jore tunne rajamiestä? Arvaan oik alhaalla Ströder? Reijolla on kuva – 50 luvulta jossa näkyy vielä tekemättömän aseman vastapuolelta punamaalisia rakennuksia. Muistaako Jore tai joku sellaisia?

  3. Minä tulkitsin niin, että aseman aseman henkilökunta ja ketä vain satuttiin saamaan kasaan, kutsuttiin tuohon miettimään mitä tehtäisiin. miten vaunu nostettaisiin takaisin kiskoille ja tietysti ketä voitaisiin syyttää tapahtuneesta.
    Kuvat eivät tietenkään liity yhteen, mutta kaikkea pirullista ihmismieli kehitteleen.

    Kiva kun löytyy tällaisia historiallisia kuvia. Tunnen vain Parkkulaisen ja Kaikon. Lavikaisen Ierikkää katseellani etsin, mutta ei taida olla läsnä

  4. Muisti palailee kun Tapsa auttaa eli muistan
    punaiset parakit.Heti niiden takana oli ojanpätä
    jonka penkoilla kasvoi mesimarjoja.
    Onko kukaan törmännyt viimevuosina mesimarjoihin.

    Rajamiehellä on rähinäremmi,eli olisko Lukkarinen.Erkki tunnistaa?

  5. Joku tärkeä palaveri tuossa täytyy olla, kun on useampikin kravattimies paikalla. Junanodottajien penkki on käännetty aurinkoon päin edustavaa kuvausta varten. Tärkeydestä päätellen voisi olla vaikka lehtikuva, mutta kuvan nelikulmainen muoto voisi tarkoittaa vaikka polaroid kuvaa. Keronen kuvasi tavallisesti eri muotoiselle filmille. Ellei sitten harvinaisille vieraille ennettu polaroid kuvaa mukaan. Kunhan arvelen.

    Tuo eturivin tummatukkainen muistuttaa Simosta

  6. En tunnista, onko rähinäremmin takana ”Jankka” Lukkarinen. Matti – siis poika ja kaverini nuoruusvuosilta -voisi tunnistaa.

  7. Vaikka lienen ollut lastaamassa tuota propsivaunua. Lastattiin ehkä siinä nykyisen tullin paikkeilla tuollaisiin umpivaunuihin. Oli hirveää pauketta kun heitettiin propsi laidan yli tyhjään peltivaunuun. Muistaisikohan joku miksi noita on lastattu pystyyn?

  8. Jore on oikeilla jäljillä tuon käännön suhteen. Tuota liitevaunuksi kutsuttua tavaravaunua ei tarvinnut kääntää, vaan kun se tuli Joensuusta vetovaunun perässä, niin molemmat pakittivat mäkeen. Siellä liitevaunu irroitettiin ja tämä veturivaunu (Dm7) meni kääntöpöydälle suunnan kääntöön ja tällä välillä liitevaunu laskettiin ”vapaalla pudotuksella” aseman kohdalle, johon se taitavasti pysäytettiin. Kun Dm7 oli käännetty se nousi kääntöpöydältä ”mäkeen” ja laskeutui sieltä liitevaunuun kiinni. Tuosta kuvasta on vähän paha sanoo mitään, mutta jotain on tapahtunut, yleensä noista tuommoisista asioita seuraa jonkinasteinen
    radiohiljaisuus:-)

  9. Tuo Lättähattu kuva on joko Kerosen Velin tai Jouko Näätäsen ottama ja tunnetaan kääntöpöytä onnettomuutena. Vastuu on poikamiehen sloganin mukaisesti katsojalla, niin hyvät oli perustelut.

  10. Lisätty uusi kuva. Tavaravaunu näyttää törmänneen stoppariin. Kiitos kuvasta Reijo Kaikko.

  11. Todellakin vain siltä näyttää. Ennemminkin voisi siltäosin luulla, että kyseinen Suomalainen vaunu on törmännyt esim. Venäläiseen vaunuun, jossa puut ei olleet ladottu Alpon tyyliin pystyyn, vaan vaakaan ja jätetty päät törröttämään hieman pitemmälle. Jos tältäosin kyseinen vaunu olisi törmännyt stoppariin, joka on puskimien tasossa, siis näinollen huomattavasti alempana, niin jos vaunussa olisi ollut kuormaa, se olisi keskipakoisvoiman ansiosta pyrkinyt menemään eteenpäin ja puskenut vaunun päädyn ulospäin, eikä kuten tässä tapauksessa, imaissut sisäänpäin. Jos taas vaunu olisi ollut tyhjä, niin stoppariin osuessaan ei olisi käynyt juuri mitenkään, ehkä vaunu olisi hypännyt kiskoilta. Jos joku haluaa jatkaa jossittelua, niin ollos vuan hyvä, on siinä suattana käyvvä niinnii, vuan on voina käyvvä toisinnii:-)

  12. Tuo piäty on tuhannen p….. päreinä:-)
    Pientä laittamista ja pintaremonttia:-)

  13. Epäilevä Tuomas eiku Tuomo. Aprillipäivä lähestyy. Luulenpa että se on törmännyt VR:n töissä ratapihalla olleeseen Olli P:n jota kutsuttiin toppariksi jalkapalloharrastuksensa vuoksi.

  14. Saattaisihan sitä otatella.. Tuossa kuvassa, missä tuumailuporukka istuu, näkyy ainakin kolmet raiteet. Olikohan kääntöpöytä sen raiteen päässä, missä oli höyryveturin veden tankkaustorni? Ainakin siellä pohjoispäässä Nurmisen suunnalla oli stoppari, mahdollisesti eteläpäässäkin jollain raiteella. Luullakseni vain yhdet kiskot vievät Venäjälle. Näillä sivuraiteilla vekslattiin useinkin niin täysiä kuin tyhjiä vaunuja. Joskus hyvinkin pitkiä vaunujonoja. Ei se nyt kovin kumma ole jos joskus vähän topparia tönäisee.

    Aina vahingon satuttua setsitään syytä, ja mielellään sellaista ketä vooisi syyttää. Tuo miesporukkakin saattaa pohtia parhaillaan ratkaisua johonkin tällaiseen pulmaan.
    Vielä 60 luvulla, jos valtion palveluksessa esimerkiksi autonkuljettaja todettiin aiheuttaneen onnettomuuden, määrättiin suuriin vahingonkorvauksiin, vaikka ei elinaikanaan pystyisi sitä maksamaan. Ainakin niistä puhuttiin paljon kunhan se ”radiohiljaisuus” oli päättynyt ja savu hälvennyt.

  15. Alla oikkeel vois issuu serkkuu ’sööterin ujo’ söder’n veljeksistä kaino,mauri-veli ajeli henkilöjunii,martti vaikutti uuves värtsilässä ja joensuussa asemalla, soini lepää kirkkoniemessä,Kovapanos ammunnoissa sortavalan suunnalla menehtyi, nuorin vellos yrjö haavottui pahastilapin sodassa..

  16. Nyt alako selevitä liitevaunun kohtalo. Tuo aika ajoittuu hieman myöhemmäksi. Juuri saamani luotettavalta taholta olevan tiedon mukaan kyseisenä päivänä oli Joensuusta tulossa silloinen Tohmajärveläinen Lahdenperältä oleva kansanedustajaehdokas kuin Laineen Onni.
    Tyylikäs herrasmies ministerinsalkkua ja kävelykeppiä myöten, hänellä oli tapana laittaa kyseinen salkku ja useimmiten
    myös keppi siihen liitevaunuun, koska se oli sitä varten tehty. Nyt sattui kuitenkin harmittavasti, että juuri tässä kyseisessä vaunussa oli tyyppivika, joka esti toisenpuolen ovien aukeamisen ja Onnille ei käynyt kulkea toisesta ovesta.
    Näinollen kyseinen epäonnen vaunu jouduttiin Niiralassa kääntämään, että salkku saataisiin pois kyydistä. No aina palvelualtis, nöyrä ja lupsakka henkilökunta tarttuivat toimeen ja kun kiire oli, niin vahingossa posauttivat vähän pitkäksi tämän vaunun kulkemisen.
    Nyt innokas rautatieharrasteporukka (http://vaunut.org/) on tapauksesta kuultuaan löytäneet tämän kyseisen vaunun
    ja siirtäneet sen eilisen illan aikana Peijonniemen lähellä olevalle vanhalle Lahdenperän tielle, jossa se on nähtävinä kiinnostuneille tämän pääsiäisen ajan, jonka jälkeen se siirretään muualle.
    Hyvää Pääsiäistä!!!!:-)

  17. Ihan uskomaton juttu, kuinka veturi onkaan saatu maantielle. Jos et pääse paikalle katsomaan fyysisesti, niin vilkaise virtuaalisesti:

    Tarpeeksi zoomaamalla sen saa näkyville haulla: Lahdenperäntie 31 Tohmajärvi ilmakuva

    Kiitos poikamiehelle tuoreesta uutispommista.

  18. Nytten selvisi…Hajonnut vaunu on kuvattu Tohmajärven asemalta..

    Asemamiehiä kuvassa,,,,,Ylärivi ensimmäinen vasen…Kaarlo Kaikko…..Ylärivi toinen oikealta Parkkulainen,,,Alarivi ensimäinen vasen Räsänen Nikke….Alarivi ensimmäinen oikealta Sööderi Kaino

  19. Artikkeli Niiralan aseman alkutaipaleelta täydentyy piukkuhiljaa.
    Nyt löytyi lehtileike, jossa ilmoitetaan vanhempien rakennusten huutokaupasta 3.3.1958.
    Kuva lisätty 2.4.21

  20. En tiedä tuleeko oikeaan osoitteeseen, mutta tuli käännettyä sitä Dm7 jokunen kerta Niiralassa. Todellakin se liitevaunu laskettiin ”mäkeä alas”, jonka jälkeen ajettiin Dm7 kääntöpöydälle. Kerran kävi niin että liitevaunua ei meinattu saatua pysäytetyksi. Onneksi ei mennyt Venäjälle. Huh…Muuten yleensä homma toimi hyvin. Tapsa

  21. Tämä kuva on Niiralasta vuodelta 1984. Taustalla lättähatun takana näkyy mm. Niiralan kauppa rakennus.

    21.02.1984 Niirala oli Joensuusta tulleen lättähattujunan pääteasema. Junassa ei ollut muita vaunuja. Paluumatkaa varten lättä käännettiin ympäri. Moottorittomassa päässä oli meluttomampaa ajaa juna takaisin Joensuuhun. Kuvaaja:Tapio Keränen. vaunut.org
    Kuvattu 21.02.1984. Niirala oli Joensuusta tulleen lättähattujunan pääteasema. Junassa ei ollut muita vaunuja. Paluumatkaa varten lättä käännettiin ympäri. Moottorittomassa päässä oli meluttomampaa ajaa juna takaisin Joensuuhun.
    Kuvaaja:Tapio Keränen. vaunut.org

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *