Viimeinen Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt kuollut

Askaisten ritaripuisto

Kaikkien Mannerheim-ristin ritarien muistolle

Maskun kunta

Ritaripuiston on perustanut Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö yhteistyössä monien muiden tahojen kanssa. Puisto on Mannerheimin syntymäkodin, Louhisaaren kartanon läheisyydessä

191 muistokiveä. Päällä itarin nimi, etuseinämässä ritarinumero

Ritaripuiston avajaiset 2.6.2007

Kuva: DVD:n kansi
Ritaripuiston avajaistilaisuudesta 2.6.2007.
Kuvassa vasemmalta Pentti Iisalo, Tuomas Gerdt ja Heikki Nykänen.
Neljäs elossa oleva ritari Onni Määttänen Ilomantsista ei jaksanut osallistua.

Seuraavan vuoden linnanjuhlille Gerdt oli ritareista ainut, joka osallistui, koska Iisalo kuoli vähän ennen linnan juhlia ja Nykänen ja Määttänen eivät jaksaneet osallistus

Tilaisuudesta tehtiin useita videokoosteita.

Tässä perinneradistien koosteessa on myös viestiyhteyksistä sekä esitelmä Kyynel radion kehittämisen vaiheista.

Monet perinneyhdistykset puuhasivat kyseistä Ritaripuistoa monta vuotta. Suomen 90 vuotis juhlavuotena 2007 voitiin pitää avajaiset. Mannerheim-ristin ritareita oli keskuudessamme vielä neljä;
Iisalo, Gerdt, Nykänen ja Onni Määttänen. Määttänen oli jo 99 vuotias eikä osallistunut näihin juhliin, vaikka olikin mielestään hyväkuntoinen.

Suomen 90 vuotis juhlavuotena

Monet perinneyhdistykset järjestivät juhlavaa toimintaa. Esimerkiksi ”perinneradistit” järjestivät viestiasemat mm Askaisten Ritaripuiston, Mikkelin Päämajan viestikeskus Lokkiin sekä Lopelle marskin metsästysmajan korsuun, sekä muuallekin Suomeen. Ylämyllyn Paloaukean Museon avajaiset pidettiin myös samana päivänä kuin Ritaripuistossa juhlittiin, joten oli luontevaa ottaa myös Paloaukea mukaan viestiverkkoon.

Kutsuvieraiden juhlayhteyksiä radiolla

Ritaripuiston avajaisten yhteydessä oli sota-aikaisten radiolaitteiden esittelyä sekä yhteyksiä muutamiin ennalta sovittuihin paikkoihin. Ensimmäinen yhteys tulisi Mikkelin Päämajamuseoon, viestikeskus Lokkiin. Seuraavana marsalkan metsästysmajan korsuun Lopelle sekä kolmantena Paloaukean museolle.
Yhteyksiä pitivät mm ministeri Ilkka Kanerva, Kenraaliluutnantti Stewen ja ritarien edustajana Nykänen ym arvokkaat juhlavieraat.

Kesän radiokeli oli oikukas, eikä ”juhlayhteys” onnistunut. Myöhemmin päivällä kylläkin.

Paloaukean Museon avajaispäivä 2.6.2007
Kersantti Veijo Wälkky ottaa koeyhteydet Ritaripuiston radioasemalle sekä Mikkelin Päämajamuseon viestikeskus Lokkiin. Yhteydet toimivat aamulla hyvin, mutta huononivat päivän mittaan.

Onni Määttänen
ritari 119

Perinneradioharrastajat veivät tervehdykset Onni Määttäselle hänen 101 vuotis päivänään.

Ruokailun ja päiväkahvin välisenä aikana oli sopiva aika katsella televisiosta mitä tuleman piti. Monta kertaa kelattiin ohjelman yksityiskohtia uudelleen koska Onni määttänen kommentoi. Varsinkin muistoja Nykäsestä oli muistoja, koska he olivat hyvin läheiset ystävät.

Katseltiin Ritaripuiston avajaiset Onnille tehdyltä DVD levyltä. Mukana oli myös niitä sissiradioita, joita Onni Määttänenkin on käyttänyt.

Perinneradioharrastajilla tarkoitetaan sellaisia, jotka kunnostavat sota-aikaisia radioita ja pitävät niillä yhteyksiä.

Kuvaa Ritaripuiston juhlista palvelutalon televisiossa
Kutsuvierasyhteyksiäpitämäss kenraaliluutnantti Stewen
Sotaveteraanit katsovat Ritaripuiston avajaisjuhlaa. Onni siirtää tuolin lähemmäksi kun näkee tuttuja. Vanhenneet ovat nuokin, hän sanoo…
Osa ritariluetteloa. Oikealla ylhäällä 118 Heikki Nykänen, Oikealla keskellä 119 Onni Määttänen
Onni on paljon kantanut Kyynel – radiota, mutta ei ole koskaan ennen saanut kurkistaa salaisen radion sisälle.
Onhan siitä jo aikaa kun viimeksi Kyyneltä pitelin, eikä se silloin ollut näin raskas, tuumii Onni Määttänen
Jalkarättiin kääritty Kyynelradio mahtuu kenttäpakkiin.

Alpo Rummukainen

13 comments for “Viimeinen Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt kuollut

  1. Alpo on päässyt hienoon seuraan.Voiko Alpo sanoa, miten on käynyt sellaiselle sotilaalle, joka ”urotyön” tehtyään onkin kuollut sen tehtyään. En ole perehtynyt Marskin ritareiden palkitsimisiin, mutta varmasti sellaisia sotilaita oli paljon.Eli annettiinko kuolleelle ritarin arvo?Olihan se Värtsilässäkin? asunut lentäjä Nissinen Marskin ritari.Voisit Alpo kertoa aiheesta jos ja kun sinulla näyttää olevan tietoja noin yleensä.

  2. Merkkimäärä haluttiin mahdollisimman pieneksi, joten laadittiin seitsemän portainen asteikko, jossa pataljoonan komentajasta yläspäin piti saada puolto jokaisesta portaasta ja viimeisenä vielä piti vielä astua henkilökohtaissti Mannerheimin eteen, joten on täytynyt olla rautaisessa kunnossa päästäkseen sinne asti. Tosin sota-aikana kuoli jo yli 30 ritaria.

  3. Antti Tuuri kertoo kirjassaan MANNERHEIM-RISTIN RITARIT lyhyesti kakkien ritareiden ansiot mistä risti myönnettiin. Ristillä palkittavan kuoleman jälkeen niitä myös annettiin. Muistin yhden korpraali Arvid Janhunen jolle myönnettiin risti päivä kuolemen jälkeen. Janhunen poikkesi muista palkituista siinä, että hän oli taistellut punakaartissa Tampereella 17 vuotiaana miehen alkuna.

  4. On Antti Tuurilöytänyt toisenkin taustaltaan erilaisen ihmisen ritarien joukossa. Ritari 99 Antti Vorho oli Mannerheim-ristin saadessaan Venäjän kansalainen. Selitys Vorho loikkasi suomeen 1930 luvulla ja oli Inkeriläinen. Sodan jälkeen muutti Ruotssin ja vaihtoi nimensä ruotsalaisen tyyppiseksi, sinne ei N-liiton pitkä käsi yltänyt.

  5. Täytyypä ostaa Antti Tuuri eikä ole edes kallis.Divarissa 10 euro, v.2013.Vanhempi veljeni puhui siitä lentäjä-ässä Nissisestä kaipa se siellä kirjassa on.Oli ilmeisesti asunut nyk. rajan pinnassa arvaan Parikan Hiljan talossa?Syntynyt on ilm. Joensuussa.

  6. Kooste Ritaripuiston vihkimisjuhlasta
    Alkaa upeasti marssilla Muistoja pohjolasta

    /www.youtube.com/watch?v=Cw9ExDFwvDM&t=194s

  7. Ensimmäiset Kyynel – radiot m/4 ja m/5 tehtiin hiukan soikeaan alumiini runkoon. Pienen kokonsa vuoksi se mahtui jalkarättiin käärittynä kenttäpakkiin. Vastaanotinta ei vielä tuolloin ollut.

  8. Palaan tuohon Mannerheimin -ristin ritariin Lauri Nissiseen.Netistä tuli eteen tieto, että on suorittanut keskikoulun v. 1935 Värtsilän Yhteiskoulusta.En ole päässyt pitemmälle, mutta oletan, että on asunut nuoruutensa Värtsilässä .Sodassa on yksi palvelupaikka Värtsilän lentokenttä, mutta pääosin toiminut Utista .Eli ei se vanhemman veljeni tieto ollut tuulesta temmattu.

  9. Antti Järveläinen, sama sivu. Ilm. on muuttanut Kouvolan suunnalle nuorena. Velimiehen tieto oli – 70 – 80 luvulta. Ei voi tarkistaa kun on pötköttänyt Leminrinteessä kohta 20 v.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *