Teemu Grönberg, Värtsilän laulajapoika

Laulajapoika aikuisena
Tämä artikkeli on uusinta vuodelta 2010

Tämä artikkeli on nyt Värtsin artikkeli numero 6000

”Pappa lupas talon laittaa Jänisjärven rantaan…”. Näin vanhaa kansanlaulua mukaillen kajautti nuori Teemu Grönberg (1907-1981) Vanhassa Värtsilässä ennen sotia. Ja laittoihan pappa huvilan rannalle, sananmukaisesti.

Vastakkaisella puolella lahden rantaa kohosi Kakunvaara. Muuan siellä asunut muistelee vieläkin, kuinka Teemun komea laulu kantoi vettä pitkin yli järven tyynenä kesäiltana. Oli ollut ”komiita kuultavoo”.

Teemu Grönberg, Römperin Teemu, kuten kyläläiset häntä tuttavallisesti kutsuivat, syntyi Värtsilässä. Isä oli työnjohtajana rautatehtaalla. Luonnollista oli, että Teemu pääsi työelämään tehtaalle jo nuorena, 13-vuotiaana. Pitkä työrupeama siitä muodostui, kokonaista 50 vuotta.

Värtsilän rautatehtaan 100 vuotis juhla 1934

Keväällä 1934 vietettiin Värtsilän rautatehtaan 100-vuotisjuhlia. Meidät pienet koululaiset komennettiin juhlapaikalle, kun silloinen presidenttimme P. E. Svinhufvud tuli junalla seurueineen kutsuvieraaksi. Mukana oli myös maaherra Ignatius. Herrat mustissa kostyymeissaan ja silinterihatuissaan, eipä oltu ennen sellaista komeutta nähty.

Presidenttikin seurueineen junaa odottamassa Värtsilän asemalla

Suomen Yleisradiokin oli paikalla tallentamassa juhlaohjelmaa, jonka kopio on Värtsiläisten Seuran arkistossa. Uskoisin, että ohjelman selostajana on ollut Alexis af Enenhjelm, mitä ei kyllä erikseen mainita. Hän kävi myös rautatehtaan eri osastoilla ja haastatteli johtaja Wilhelm Wahlforssin ohella joitakin insinöörejä ja työläisiä. Koneiden ja työn äänet kuuluvat mahtavasti taustalla.

Pääjuhla on todennäköisesti ollut keskikoulun juhlasalissa, ohjelma arvokas ja hienoa kuultavaa. Värtsilän poika, Teemu Grönberg, lauloi upeasti Reppurin laulun Aunuksen kielellä. Uskonpa hyvinkin, että tämä lienee ensimmäinen Grönbergin äänite. Sen lahjoitti seurallemme edesmennyt opettaja Inkeri Ojala.



Juhlassa palkittiin ansiomerkein myös pitkä-aikaisia toimihenkilöitä ja työntekijöitä. Kuva yllä

Kuva: Värtsi
Äänitteen digitaalinen kopio. Kuvassa levyn kansi

Myöhemmin toimiessaan Helsingissä Yhtymän myyntiosastolla Teemulla oli mahdollisuus tehdä levytyksiä. Ensimmäinen tehtiin Kööpenhaminassa 1938. Kahdeksan kappaleen joukossa oli ”Lambeth Valk”, juuri ennen talvisotaa markkinoille tullut muotitanssi. Mielestäni se oli hauska tanssina ja melodiana. Sitä rytmikästä menoa oli pikkutyttönä Kansantalolla hauska katsella. Sekin uusi tanssi hukkui sodan jalkoihin. Nyt Lambeth Valkia esitetään abiturienttien ”vanhojen tansseissa.”

Teemun ohjelmistosta löytyy kansanlauluja ja iskelmiä. Mieskuorolaulu oli vielä erikseen. Einari Kukkonen kirjassaan ”Suomalaisen levylaulun vaiheita 1935-39” kertoo Teemu Grönbergin olleen ”erittäin hyvä, kaunisääninen laulaja, lähinnä tenori-baritoni, joka esitti myös vakavampaa musiikkia. Hän lauloi kultivoidusti ja sivistyneesti.”

Teemun laulama Kielon jäähyväiset oli tullut huippusuosituksi sodan aikana. Merikannon ”Sinä kullan murunen” oli jatkosodan aikana kivunnut 10 kärjessä –listalle. Monet meistä vanhemmasta polvesta muistavat ”Anniinaa” haikeudella vieläkin.

Teemu Grönberg oli mukana mieskuoro Finlandiassa.

Grönberg pääsi myös Mieskuoro Finlandiaan, joka teki Heikki Klemetin johdolla Amerikan matkan vuonna 1939. Kuoro konsertoi mm. New Yorkin maailmannäyttelyn Suomen osaston avajaisissa sekä paluumatkalla Pariisissa ja Berliinissä.

Työelämä jatkui Yhtymän myyntiosaston palveluksessa Helsingissä, kunnes Grönberg vuonna 1966 siirtyi Uuden-Värtsilän sulattimon ja voimalaitosten toimitusjohtajaksi. Eläkkeelle hän jäi 1970.

Hilkka Partanen

Alkuperäisen artikkelin kommentteja:

Päivi Kivivuori:
10.12.2010 at 9:52 (edit)
Kyllä ovat mielenkiintoista luettavaa nämä kertomukset Värtsilän menneisyydestä. Lämmin kiitos kirjoittajalle!

Tellervo :
10.12.2010 at 13:10 (edit)
Todella hienoa että Teemu Grönbergin nimi tuli tietoisuuteen. Hänellä oli sukulaisia Pälkjärvellä jossa minäkin olen syntynyt ja kuulin hänestä jo lapsuudessani.
Teemu Grönbergin lauluja kuulee radiosta tosi harvoin. Hänen Sointu-orkesterin säestyksellä laulamiaan iskelmiä
löytyy ainakin Sointu nimisiltä CD-levyiltä. Näitä CD-levyjä joissa on muidenkin saman aikakuden laulajien esityksiä, voi lainata esim. Joensuun kaupunginkirjaston musiikkiosastolta.

Lissu :
10.12.2010 at 21:30 (edit)
Teemu Grönberg käytti levyttäessään myös nimeä Teppo Raikko. Sointu nimisiltä CD-levyiltä löytyy Teemu Grönbergin laulamien iskelmien lisäksi mm. Säkkijärvenpolkka, Tulipunaruusut, Tuuti tuuti pientä ja Kun ilta ehtii, joiden esittäjänä on Teppo Raikko.

Telle :
1.9.2013 at 12:09 (edit)
Koemasti alkoi tämäkin aamu kun radiosta kuului Teppo Raikon (Teemu Grönberg) esittämä Säkkijärven polkka itsensä Vili Vesterisen säestämänä. Siihen oli tehty hieman harvinaisempi sanoituskin.
Tuli heti mieleeni tämä Värtsin alkuaikojen artikkeli.

Värtsi verkkolehti
6.10.2015 at 18:01 (edit)
Sekä taltioimiaan kappaleita Toivo Kärjen diskografiassa:

TEEMU GRÖNBERG/ MISS` SOUTAEN (Imperial F.S. 1502, 1942, 78 rpm).
Äidin silmät (Sävellys: Ilmari Hannikainen, sanat: Alli Nissinen, sovitus: Toivo Kärki)
Esittäjät: Teemu Grönberg (laulu), Kristalli- konserttiorkesteri, joht. George de Godzinsky
https://finnishsongwriters.wordpress.com/2015/09/19/toivo-karki-diskografia-levytetyt-laulut-aidin-silmat-1942/

TEEMU GRÖNBERG/ LAPSUUDEN KOTI (Imperial F.S. 1500, 1942, 78 rpm).
Lapsuuden koti (Sävellys: P. Würck, sanat: Väinö Sola, sovitus: Toivo Kärki)
Esittäjät: Teemu Grönberg (laulu), Kristalli- konserttiorkesteri, joht. George de Godzinsky (mukana instrumentteja kuten: piano, jouset)
https://finnishsongwriters.wordpress.com/2015/09/19/toivo-karki-diskografia-levytetyt-laulut-lapsuuden-koti-1942/

Kuvat 100 – vuotis juhlasta T.I. Kasasen kirjasta ”Värtsilä muistelmia kylän ja kunnan vaiheista vuoteen 1945.”

10 comments for “Teemu Grönberg, Värtsilän laulajapoika

  1. Alpo unohdit sen nauhoituksen tuosta jutun lopusta?Näköjään se on myös cd-muodossa.Kiva olis kuulla, vaikka huono on kuulemma nauhoitus.Suattaa olla tuttuja tuossa partaukkojen kuvassa.

  2. Hyvin kuuluu! You Tube: Teemu Grönberg ja kielon jäähyväiset

  3. OY Wärtsilä AB on digitoinut radiolähetyksen C-kasetilta v 2010. Levy on siis olemassa eikä ole enää kateissakaan, mutta se ei ole vielä Värtsin väen kuunneltavissa. Ei ole taitoa tai oikeuksia laittaa mitään You Tubeen. Tarvittaisiin oikein viisasta miestä tai naista. Vuotellaan, vuotellaan

  4. Kun olin ”Värtsilän poikana” siis lapsena ja nuorena Värtsilässä, niin Teemu Grönbergin laulut olivat muotia siellä. Siis sellaisetkin laulut, mitä ei ollut levytetty, mutta joita oli esitetty jossain ja sitten jääneet elämään. Muistan kun tykkäsin laulaa niitä lauluja korkealta ja kovaa ennen murrosikää.

    Tuo Kielon jäähyväiset oli kirkkoherra L.E. Uskin lempikappale. Uski soitti viulua ja usein istahti pappilan kuistille soittamaan viululla Kielon jäähyväisiä ja muutakin kaunista tietysti

  5. Juu, se pitää kuunnella YouTubesta, niin mie tein ja kuulu hyvin. Sitä mie en tiijä miten sen suap Värtsiin, ehkä linkillä. Mene ja tiijä.

  6. Alpolle. Se on jo sielä YouTubessa. Ei muuta ku YouTubeen ja Teemu Grönberg ja Kielon jäähyväiset. On sielä muitakii ko henkilön laulamia lauluja

  7. Tällä viikolla Pohjois-Karjalan radio Tapio Laakkonen haastatteli aamulähetyksessä nuorta miestä, joka oli perustanut Joensuuhun yrityksen, joka mm. cd-levyltä digitoi asioita sellaiseen muotoon, jonka asiakas haluaa.Näin ymmärsin.Valitettavasti en muista yrityksen nimeä, mutta eiköhän se löydy kun etsii .Selailin Yle Elävää Arkistoa ja siellä on seuraavaa:
    https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/12/31/vuoden-1936-aanikuvia-radion-hyllyilta
    Kohdassa 20.20 puhutaan Wärtsilästä pikkasen.Liekö samaa nauhotusta kuin Alpon cd:ssä.Lähetin Yleen pyynnön Wärtsilän-100 vuotisjuhla nauhotuksesta, katotaan miten käy.

  8. Hienoa Tapani. Ihan samaa äänitettä se on. Eikä siellä Wärtsilässä sen aikaiset äämittäjät ole kovin tiheään ravanneet.
    Tuosta äänitteestä saa jokainen äänittää tuon pätkän itse. Miekin äänitin älykännykkään.

  9. Muistan, kun pikkutyttönä kävin Teemu Grönbergin ja hänen vaimonsa kotona ukin (Einar Rosenius) ja mummin (Helmi Rosenius) kanssa Uusi-Värtsilässä. Tuttavuus oli syntynyt 1930-luvulla, jolloin isovanhempani asuivat samaan aikaan Grönbergin kanssa Värtsilässä.

    Grönbergeillä oli minusta hieno ja iso talo, jossa oli parveke ja pilarit oven vieressä. Mieleeni jäi Grönberin komea ja herrasmiesmäinen olemus. Vierailun on täytynyt tapahtua noin v. 1966, koska en ollut kovin iso.

    Ukki oli tehtaanjohtaja Wahlforssin autonkuljettajan, ja varmaan tehtaan kautta he alkujaan tutustuivat. Vasta myöhemmin tajusin, keitä he ovat ja että talon isännällä oli oopperataustaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *