Teksti ja kuvat
Alpo Rummukainen
Värtsilän Kisa on monena vuotena järjestänyt syystapahtuman, jossa kävelyä, pyöräilyä ja osa on uskaltautunut kiertämään Kukkovaaran mäkisen lenkin. Paikkakuntalaisille lenkissä ei ole mitään ihmeellistä, paitsi se, että joku tekee sen jalkaisin, kun autollakin pääsisi. En ole minäkään tehnyt tätä reittiä koskaan jalkaisin, paitsi silloin kun tietä ei vielä ollut ja Kukkolammelle oli päästävä retkelle.
Etenpänä asuville Värtsin lukijoille pieni kamerakierros lienee paikallaan.
Kiersin saman reitin autolla, jonka juoksijat taivalsivat. Napsin kännykällä kuvia matkan varrelta




Korkeus merenpinnasta on tässä noin 85 m.
Tässä käynnistetään korkeusmittari.



Korkeus 150 m. Eli 1 kilometrin matkalla nousua on ollut noin 60 metriä. Se vastannee noin 300 kerrostalon rappusta, ja ilman hissiä.

Kumpuilevaa kapeaa soratietä.





Korkeus tässä on noin 200 m. Kartassa paikka no 5



Mahtava alamäki. Eikun sauvat kainaloon ja antaa mennä.

Kartassa paikka no 7





Väärärinne. Nimensä mukainen paikka Tervavaaran tiessä. Rekkamiehet väittävät, että tässä näkee omat perävalonsa. Monet tarinat kulkevat kansan suussa tästä paikasta, kuinka on päässyt ylös tai sitten ei ole päässyt. Muistan Sallisen Rekun kertoneen, että hän oli nousemassa mäkeä Kempsullaan, kun joku tuli vastaan ja olisi luisunut päälle. Välttääkseen nokkakolarin piti laittaa pakki päälle ja peruuttaa vauhdilla. Kempsu oli pysynyt pystyssä ja Rekun mukaan peruuttanut lähes hallitusti mutta kovalla vauhdilla takana olevan pellon yli metsään.





Alkupätkä Savikontiellä (3 km) puuttuu.
Selvennystä ylläolevaan kuvaan
1) Aloituspaikka Kukkovaaran tien alkupäästä.
Korkeus noin 85 m
2) Luppotuvan kohta, korkeus noin 150 m
3) Kukkovaaran korkein kohta 198 m
4) Matalin kohta ennen Väärää rinnettä. Noin 80 m
5) Urheilukenttä, Patsolanmäen taso n 120m
Karkeasti ottaen tuossa kartassa ensimmäisen kilometrin matkalla on 70 metriä nousua, pikku lasku Luppotuvan jälkeen ja kilometrin ylämäki Kukkovaaran päälle. Nousua taas 70 metriä. Sitten pari kilometriä ylätasankoa ja sitten monta kilometriä laskua “sauvat kainalossa”. Mutta ei tuo lasku ole juoksijalle helppoa, siinä on katsottava joka askel ettei kivet pyörähtele jalan alla.
Terveisin
Alpo Rummukainen
15 comments for “Kuvia Kukkovaarajuoksun reitiltä”