Sanomalehti Karjalainen julkaisi 1981 jutun 40 vuotta aiemmin alkaneen jatkosodan tapahtumista. Tapani N. oli huomannut jutun kylätalolla luettavana olleesta leikekansiosta ja kun siinä on asiaa Värtsilästäkin Tapani arveli sen kiinnostavan Värtsinkin lukijoita. Jutun pääasiana ovat sotatapahtumat, mutta myös pari siviilien evakuointiin liittyvää juttua
Santeri Vähäniityn kirjoittamassa osuudessa on lyhyt maininta myös Värtsilän siviilien evakuoinnista. Jutussa mainitusta Holopaisen perhetapahtumasta voit lukea lisää Aulis Kososen toimittamasta Värtsiläisten Seuran julkaisusta Evakkotarinoita Värtsilästä s.78 Kirsti Kosonen: Vastasyntyneenä evakkotaipaleelle. Kirjassa on monta muutakin värtsiläistä evakkotarinaa. Kalle Käki, joka ei suostunut lähtemään evakkoon on ollut Yrjö Jormanaisen tutkielman aiheena ja juttu löytyy tästä https://vartsi.net/2012/05/05/eraan-hautakiven-tarina/
SA – kuva
Nämä ovat aina sellaisia juttuja, että tekee hiljaiseksi ja nöyräksi, mutta niihin jää silti koukkuun.
Lisäsin juttuun SA – kuvan Hapo-ojan rannalla olleesta Airolan huvilasta. Tässä rakennuksessa toimi Sääperin vartioasema v 1941.
Kirjoitin tähän ”auki” osan ”siviilit evakkoon” tuolta keskimmäisestä artikkelista
Siviilit evakkoon
Juhannusaattona 23.6. Värtsilä ja osa Tohmajärven rajakylistä evakuoitiin. Värtsilässä syntyi Antti Holopaisen perheeseen kaksoset muutamaa päivää aikaisemmin. Kun mies oli armeijassa, oli perheellä vaikeuksia. Sääperin vartion miehet havaitsivat kuitenkin tilanteen ja auttoivat äidin lapsineen Kaurilan asemalle evakkojunaan.
Maanviljelijä Kalle Käki ei suostunut lähtemään evakkotaipaleelle, vaan siirtyi karjoineen Patsolan mäelle Pitkäsen metsään. Hän eleli metsässä, lypsi lehmät ja separoi maidon Pitkäsen separaattorilla.
Tapani oli ihan oikeassa.Ainakin tätä Värtsin lukijaa kiinnosti kovastikin nuo lehtijutut.👍
Oliko tuon Airolan huvilan jäänteet pystyssä vielä
-60 luvulla?
Tutun näköinen talo🤔
Näitä juttuja on ollut Värtsissä tietysti aiemminkin,mutta Santeri Vähäniityn omakohtaista kertomusta en ole huomannut.Airolan huvilasta oli juttu 21.3.2011 ja Värtsilän valtaus 27.4.2011.Senmukaan Airolan huvila olisi ollut pystyssä vielä -70 luvulla.Airolan huvilan suorasuuntaus tykin osumat ovat tulleet kuvassa oikealta ja tulleet ulos vasemmalta?Miten selittää tuon alemman osuman kun ulostulo on ylempänä.Paikanpäällä livenä katsottuna tykin on pitänyt olla ylempänä kukkulalla.Voiko kimmoke tulla multamaasta?Vastahyökkäys otsikossa mainittu ”tornikukkula” taitaa olla Joren lapsuuden takapihan kukkula?
Tapani: Tulkitsen ton kuvan siten, jotta siinä on neljä osumaa. Jokainen osuma on yhden kranaatin räjähdysjälki.
Tornikukkula oli silloin meidän aikaan siellä Sairasen ja Piipposten vieressä.
Kävin joskus viemässä kahvia sinne.Hämmästelin
sitä miten lähellä se oli vanhan Wärtsilän asemaa.
Tornista käsin katsottuna näytti siltä että asema oli ihan jalkojen juuressa.
En tiedä oliko sota-aikaan tornin paikka sama.Ehkä.
Kyllä se tornikukkula on juuri se Joren mainitsema.Tuossa jutussa Santeri puhuu Niiralan aseman läheisyydessä olevaa kukkulaa.Se vähän hämäsi.Kahakkahan käytiin rillinkisuolla ja taisi edesmenneen Pentti H:n isä saada surmansa yhteenotossa.Senverran lisään kuitenkin juttuun liittyen nyk. Koukun Masan ja Lean asunnon paikkeilla oli ollut talvisodan jälkeen ryssän kk-pesäke.Koljosen Pena kertoi,että heiltä oli loppunut hevosen heinät kun olivat olleet evakossa oliko se nyt Kaurilassa.Eikun hevonen reen eteen ja matkaan.Koko kylähän oli autio.Pena sanoi,että meinas housut kastua,kun huomasivat viimetipassa kk-aseman.Onneksi se ei ollut miehitetty.Venäläiset olivat ilm. tulleet liian kauaksi sovitusta rajasta.Ed. mennyt Tiittasen Rami kertoi minulle,että myös Valkoisella talolla olisivat pataroineet,kunnes olivat virheen huomanneet.Airolan talon osumat ovat varmasti juuri niin kuin Kalevi sanoi.Ehkä on ammuttu ristiin.Olispa semmoinen ukko joka kokoaisi Värtsilään liittyvät sotatoimet yhdeksi kirjaksi tmv.Sotapäiväkirjoja on kyllä saatavilla,minäkin luin yhtä joka koski Kaustajärven kohdalla ylitystä.Ihmeen tarkkoja ovat muistiinpanot.
Ei siinä Niiralan aseman lähelä ollu mitään tornikukkuloita.💯
Muistelen, että Valkealla talolla Värtsilässä olisi ollut sota-aikana sairaala.
Yksi sotaveteraani, nyt jo edesmennyt, kertoi että hän oli ollut siellä hoidettavana.
Mielenkiintoisia juttuja. Karjalaisen artikkelissa mainitut Anni ja Antti Holopainen olivat isovanhempiani. Airolan huvilankin muistan ja tulin tuntemaan sen asukkaista Ida Tuovisen sekä Aini Järvisen perheen. Ammusten ruhjeita näkyi yhä silloin rakenteissa vaikka niitä oli jo osin korjattukin; näitä ”sotavammoja” oli ja on havaittavissa varmaan vieläkin myös hieman idempänä Hiidenvaaran laen vanhoissa petäjissä.
Tornikukkulasta ja sen partiokahakasta minulle ovat kertoneet mm. Matti Sairanen ja nyttemmin jo edesmennyt Martti Hakulinen. Olen käynyt heidän kanssaan nykyisen Ranilantien tuntumassa hyvin lähellä omaa tilusrajaani mäellä jossa on kuulema sijainnut jokin näkötorni, taisipa jokin perustuksen raunio erottua vielä silloinkin metsässä. Matti S on näyttänyt myös tien läheltä maastosta paikkoja, johon miehiä kaatui sekä mainitusta tapahtumasta kertovan sotapäiväkirjan kopion. Juuri näiden suomalaissotilaiden nimethän ovat Värtsilän Rajavartioaseman piha-alueella sijaitsevassa Sotainvalidien pystyttämässä muistomerkissä.
Omistamallani maalla nykyisen Rajavartioston aidan vieressä on metsässä kuoppa. Niin ikään jo edesmennyt Pentti Koljonen kertoi, että siinä sijaitsi Jatkosodan alkaessa suomalaisten tykkiasema. Puna-Armeija oli kyllä tiedustelullaan selvittänyt tykin paikan ja yrittänyt tuhota sen, mutta tulenjohto ei ollut jostakin syystä saanut koordinaatteja aivan kohdalleen ja näin kranaattituli oli mennyt aivan kirjaimellisestikin ”metsään”, tosin vain n. reilun sadan metrin päähän Pentin vanhempien maalle.
Täti kertoi että olivat pudottaneet pommin maantielle Niiralaan, tiehen oli tullut suuri monttu.
Kranaattituli on (ehkä) mennyt Herman Koukun metsään. Hermannin ensimmäinen vaimo kuoli ja toinenkin vaimo ”emintimä” kuoli. Hän otti vielä kolmannen vaimon Hanna Koljosen. Lapsia heille ei tullut, mutta Hannan siskolla oli poika Pentti. Herman ja Hanna ottivat Pentin kun Pentin äidillä oli pitovaikeuksia.
Sota-aikana Hermannin metsä oli jakamatta.
Jore se Jussin kertoma torninpaikka oli ollut ennen Pitkäkangasta olevalla kukkulalla.Eli asemalle päin.Valkoisella talolla oli sotilassairaala jossa hoidettiin myös siviileitä.Minulla on hallussa pöytäkirja jossa Suomen armeija ottaa haltuunsa Valkoisen talon sotilassairaalaa varten.Värtsilän kunnan puolesta allekirjoittaja oli seppä Rantanen ja joku toinen jonka nimestä en saa selvää.
Olen lukenut useaan otteeseen nuo kirjoitukset kommentteineen. Tuo SA-kuva ei vain oikein mene tajuntaan mitenkään. Ajattelen ammusten tulleen kuvassa oikealta vasemmalle, ja ehkä automaattisesti ajattelen taloa etupuolelta, siis Hapo-ojan puolelta. Entäs jos kuva on otettukin sieltä takapuolelta, siis Venäjän puolelta. Kranaatit olisivat silloin tulleetkin vasemmalta. Silloin kranaattien jäljet sopisivat paremmin ainakin minun ajatteluun. En tunne tykin ammuksien toimintaa, räjähtääkö ollenkaan noin ohueen lautaseinään osuessaan. Pahan rejän jättäisivät vaikka eivät räjähtäisikään.
Milloinkahan tuo ”tornikukkula” alkoi olla oikeasti ”Tornikukkula” . Neuvosto Liitto oli tullut siihen viereen vasta vuosi sitten. Ilmiselvä vartiotornin paikkahan se oli, mutta oliko vielä mitään tornia? Hyviä tykin paikkoja oli kyllä naapurin puolellakin, mutta silloinhan ei juuri rajoja kunnioitettu.
Kiitos Tapani ja kumppanit valaisevista ja mielenkiintoisista kommenteista👍
En tosiaankaan ymmärtänyt poikasena leikkiväni
niinkin historiallisilla paikoilla.
Ns.juoksuhaudan uomat ja hylätyt kypärät olivat
meille leikkipaikkoja ja kaluja.
Tuo uusi tornikallio paikka on tuttu.Siihen maailman aikaan Kuosmasen maita.Siis eri kuin
se myöhempi rauhanajan paikka.
Salaisuutena kerrottakoon että kuvattu vanha
tornin paikka oli uskomaton puolukkapaikka☺️
Kiitos Tapanille ja Jussille aktiivisesta otteesta
Värtsilän/Niiralan historian tutkimisesta.
J.K Yllättäviä tunteita herättävä tieto tuokin
että kakarana kaikki hiihtokeli- illat ja viikonloput
tuli vietettyä ”ryssien” pesäkkeen kulmilla.😳