Laskiaisviikon säätilanne

Ilmoja piisaa

Sanoo Värtsilän paikallinen säätiedottaja Heino Turunen

Tältä näyttää keskitalven maisemat.
Lumen korkeuden mittaamiseen olisi riittänyt tänä talvena koululaisen viivotin. Jänisjoen veden korkeus 65.40 ovat yleensä kevään tulva lukemia, kun normaalilukema pitäisi olla tähän aikaan talvesta puolitoista metriä alempana. Värtsilän laakso lähes lumeton, Miljoonamäestä alkaa vasta talvi, sekä syrjäteiden jäätiköt, kuten kuvassa oleva Pirtajärven tie.

Tulevaisuutta jos ennustan, niin joskus vielä koittaa aika jolloin jouluksi tuodaan juhannuskoivut sisälle ja juhannuksena laitetaan kuuset ulko-oven pieleen.

Oikeanpuoleinen kuva ei ole talvikuva, mutta vedenkorkeus vastaa enemmän talven normaalilukemia.

Peltonäkymiä

Peltonäkymä maantieltä Sääperinjärven suuntaan. Taustalla Kukkovaaran maisemaa
Peltonäkymää Ilomantsintieltä Sääperinjärven ja Värtsilän taajaman suuntaan
Normaali, jäinen kylätie
v2011 oli vielä oikea talvi tammikuussa. Tilastokaaviossa lämpökäyrä esitetty keskilämpökäyränä. Sarakkeistossa näkyy kk ylimmät ja alimmat lukemat. Hangen korkeudet ja sademäärät. Tlastollisestikin ilmaston muutos taitaa olla tosiasia ja peruuttamasti jo.
Hemppa Turunen

Kuvat ja teksti Heino Turunen

7 comments for “Laskiaisviikon säätilanne

  1. Kiitos Hemppa. Tällainen on hyvä kooste. Mielestäni parempi kuin sellainen numeroilla esitetty tilasto pitkältä ajalta. Jos vaikka kahlaisi metrisessä hangessa mutta tilastot näyttäisivät lunta olevan keskimäärin kymmenen senttiä.. eipä se paljon lohduttaisi.

  2. Kiitos, Hemppa, Säätiedoista! Pirtajärventiellä on ajettu onnistuneesti. (kuski käynyt Ensio Itkosen liukkaan kelin kurssin.) Tarpeen olikin.

  3. Hemppa lähetti kuvan veden korkeudesta joltain muulta vuodelta. Laitoin mittarin kuvat rinnakkain.

  4. Hemppa teet arvokasta veden pinnan tutkimusta reaaliajassa. Meillä alavat pellot lilluvat. Ravinteet liikkuvat virtaavien vesien mukana. Nousevat vedet saattaa tehdä katovuodet.
    Halla oli historiassa alavien maiden vitsaus. Mäkipellot korpeen raivatut olivat kiviset. Ympäri Suomen tämän tyyppiset kotikolot pitivät kokosuomen asuttuna kunnes viljalajilkeet kehitettiin hallaa kestäviksi. Ojittaen koosteet maat kuivattin ja korven asutus muutti taajamiin. Nyt ollaan maailmassa, jossa muutokseen sopeutuva idearikas ja avoin asenne ei ole haitaksi.

  5. Normaalina vuosina on ollut siedettävissä lukemissa 1,5 m korkeusero jänisjoella. Suurin korkeus ero oli joskus 80 luvulla mitattuna Pappilan rannasta 2,7 metriä. Talven korkeus oli silloin alimmillaan koskaan ja vastaavasti kevään korkeus voisi sanoa vuosisadan huipussa.
    Voimalat aloittivat ohi juoksutuksetkin viimeisten jäitten aikaan, jolloin laitureita ja veneitä ajelehti jäitten rusikoimina kohti Sortavalaa. Joitakin niistä saatiin kiinni ennen Rajaa. ei tosin enää ehjinä, koska jäät olivat kohdelleet niitä kaltoin.
    Vetämäni Löydä Jänisjoki hankkeen kokouksissa sovittiin yhteisesti Ympäristökeskuksen ja voimayhtiön kanssa, että sellaisia katastrofaalisia tilanteita ei tulevaisuudessa enää tapahdu.
    Siitäkin syystä tarkkailen edelleen sopimuksen toimivuutta, Näyttää pysyneen lähes sovituissa rajoissa viimeisen vuosikymmenen ajan.

  6. Mitä sää tiedät? Tässä vertailutietoja mitä mää tiedän säästä.
    Säävertailu v2011 oikeasta talvesta ja 2019 ja 2020 vuosien Helmikuukausien vertailulukemia:

    Sää helmikuussa …… .v2011… 2019…..2020
    Keskilämpötila …………-16 …..-4,1 …. -2,5
    Ylin lämpötila ……… … -0 ……. .+5 ……+5
    Alin lämpötila ………….-38 … ….-22 …..-17
    Sadetta mm …………. ..15 ……. 64 ……61
    Lumen paksuus cm … …70 … ..60 ……28.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *