Ensimmäinen radioyhteys 120 vuotta sitten

Teksti ja kuvat YLE Tiedeykkönen

Maailman ensimmäinen käytännön toimintaan tarkoitettu langaton viesti lähetettiin Suomessa 120 vuotta sitten 5.helmikuuta 1900

Venäläinen panssarilaiva “Kenraaliamiraali Apraksin” oli ajanut karille Suursaaren edustalla marraskuussa 1899. Talvi oli ennätyksellisen kylmä, joten laiva ei uponnut, vaan jäätyi kivikkoon kiinni. Se ei hievahtaisikaan ennen kuin jäät sulaisivat

.Miehistöllä ei ollut hätää. Jäänsärkijä “Jermak”, kuljetti Apraksinin liepeille avustustarvikkeita. Mutta laiva rusentuisi, kun ahtojää alkaisi liikkua ja pakkautua. Vesi alkaisi tulvia jäiden sulaessa sisään.

Panssarilaiva “Kenraaliamiraali Arpaksin” Suursaaren rantakivikossa

Pelastusoperaatio kestäisi pitkälle kevääseen ja olisi säiden armoilla. Jäänsärkijä Jermak ei voinut päivystää koko aikaa Apraksinin viererssä, joten ilman kunnollista viestiyhteyttä tehtävä oli erityisen haastava. Tieto mantereelle kulki saarelta postin hiihtäjien mukana. Kotkaan oli matkaa 50 kilometriä.

Panssarilaiva Apraksinista tuli Suomen suurruhtinaskunnassa julkinen huolenaihe. Siitä uutisoitiin tammikuun 25. vuonna 1900 seuraavasti:

Aukko laiwan pohjassa laajenee laajenemistaan, ollen nykyään jo noin 21 jalkan pitkä ja 1 1/2-4 jalkaa leweä.
Pelastustöissä ei noudateta järjestystä ja johdonmukaisuutta: yksi tahtoo yhtä, toinen toista.
Jollei laiwaa saada irti ennen jäiden lähtöä, joka tapahtuu helmikuun puoliwälissä, woi sitä katsoa menneeksi kaluksi.

― Uusi Suometar -lehti, 25.1.1900

Venäläinen keksijä tarjoutuu auttamaan laivan pelastustöissä
Pietarissa ymmärrettiin kallisarvoisen panssarilaivan hätätilanne. Kului kuukausi ja huippumoderni ja rohkea ratkaisu viestintäongelmaan oli löytynyt.

Suomenlahdella oli taistelulaivoilla tehty hiljattain kokeita langattoman viestinnän parissa. Asialla oli ollut venäläinen fyysikko ja keksijä Alexandr Popov ja hän oli raportoinut sangen menestyksekkäitä tuloksia.

Popov tarjoutui “johtolangattomalla sähkölennättimellään” muodostamaan yhteyden karille ajaneen laivan ja mantereen välille.

Postimerkki Popovin kunniaksi

Popov oli edelläkävijä radiotekniikassa

Kronstadtin merisotakoulun opettajana toiminut fyysikko Popov oli rakentanut vuonna 1895 primitiivisen radiolaitteen, salamailmaisimen. Se osoitti ensimmäisenä maailmassa, että radioaaltojen välityksellä voidaan viestiä.

Vuonna 1900 oli tehty langattoman viestinnän kokeita jo ympäri maailmaa, mutta ne olivat olleet lyhyempiä matkoja ja pelkkiä testitilanteita.

Nyt oli tosi kyseessä.

Popovin keksimä langaton lennätinlaite tulisi niin kutsuttuun operatiiviseen siviilikäyttöön. Ensimmäisenä maailmassa, kuten myöhemmin on käynyt ilmi.

Popov päätettiin lähettää Kotkaan tammikuussa 1900

Popov sai ottaa Kotkaan mukaansa tutun työryhmänsä, jonka kanssa oli tehnyt aikaisempia kokeita. Ryhmä oli saanut Kronstadtin satamasta “sitä warten tarpeelliset ainekset ja työkalut”, toisin sanoen antennimastot ja lennätinasemien tarvikkeet

Kotkasta osa ryhmästä purjehti Jermakilla Suursaareen pystyttämään viestikeskusta, toinen porukka jäi Kotkan edustalla sijaitsevaan Kuutsaloon.

Tehtävä ei kuitenkaan ollut yhtä selvä kuin testitilanteissa avomerellä.

Radioyhteys avomeren yli Kuutsalosta Suursaareen oli ennätyksellisen pitkä. Pisin matka, jonka ryhmä oli saanut yhteyden kantamaan taistelulaivojen välillä, oli 30 kilometriä. Nyt matkaa lennätinkeskusten välillä olisi yli 40 kilometriä. Se olisi ennätyksellisen pitkä matka radioaalloille. Antennin kantomatka olisi koetuksella.

Kuutsalossa lennätinkonttorin pystytys sujui ryhmältä totutusti ja kalliolle nousi aikaisempien kokeiden mukainen, 150 jalan (n. 46m) korkuinen radiomasto. Popov lähetti viestin Suursaareen, mutta vastausta ei tullut.

Yhteyttä yritettiin muodostaa useiden päivien ajan. Vastausta Suursaaresta ei saatu
Popov päätti korottaa mastoa. Näin kantomatka pitenisi.
Mutta Suursaaresta ei edelleenkään kuulunut mitään. Syy ei ollut antennissa, mutta sitä ei Kuutsalossa voitu tietää.

Langaton yhteys pelastaa suomalaiset talvikalastajat jäälautalta

Samana päivänä kun mastoa oli Kuutsalossa saatu korotettua, tuli langattoman yhteyden toimintakuntoon saamiselle vielä akuutimpi tarve.

Popov sai Kuutsaloon Pietarista kaapeliyhteyttä pitkin hätäsanoman:
Kotka, Suursaari, Jäänsärkijä Jermakin Komentajalle. Lavansaaren luona irronnut lautta, jolla 50 kalastajaa. Ryhtykää välittömiin pelastustoimenpiteisiin.

Kalastajat jäällä.
Kuva: Museovirasto

Talvikalastajat kulkivat jäällä pitkiä matkoja hylkeenpyynnissä
Jää saattoi olla kestävän paksua, mutta jos merivirrat ja tuuli alkoivat liikuttaa jäätä, syntyi railoja, joiden yli ei päässytkään enää eteenpäin, saati takaisin kotiin päin.

Tällaisella valtavalla railojen ympäröimällä lautalla kalastajat todennäköisesti keskellä Suomenlahtea sijaitsevan Lavansaaren tuntumassa 4. helmikuuta vuonna 1900 ajelehtivat.

Suursaaressa kamppailtiin talvisissa vuoristo-olosuhteissa
Kuutsalossa ei voitu aavistaa, että syy yhteyden toimimattomuuteen oli se, että Suursaaren asema ei ollut edelleenkään valmis eikä sen antenni pystyssä.

Jermak oli kuljettanut rakennustarvikkeet saarelle, mutta väki ei päässyt kantamuksineen rantautumaan noin vain.

Valtavat jäälohkareet olivat kasautuneet rannassa liukkaiksi jäävuoriksi, ja antennimastot oli aivan ensiksi raahattava niiden yli. Sen jälkeen vastassa oli korkea metsäinen kukkula, jonka pientä jäistä metsäpolkua pitkin tarvikkeet oli kuljetettava ylös. Pakkasta oli 27 astetta. Työkalut ja tarvikkeet kankeita, sormet kohmeisia.

Kaikki kynnelle kykenevät oli kutsuttava apuun, niin Apraksinin miehistö päällystöineen kuin saarelaisetkin.

Lopulta kukkulan päälle saatiin jäiden ja kinosten päälle pystytettyä lennätinkeskus antenneineen.

Ja kun Popov lähetti helmikuun viidentenä jälleen viestin Suursaaren, sieltä saapui myös vastaus. Yhteys oli hatara, mutta se toimi.

Popov oli riemuissaan, kaikki olivat innoissaan.
― Ulla Maija Sievinen: Tarinoita ulkosaarilta
Jäänsärkijä Jermak pelastaa kalastajat
Popov välitti saman tien varsinaisen hätäsanoman – langattomasti. Se tavoittikin Jermakin vielä saman päivän iltana.

Jermak sattui olemaan panssarilaivan lähistöllä ja se lähti 6. helmikuuta aamuneljältä etsintämatkalle. Seuraavana päivänä se palasi mukanaan 27 kalastajaa, joista yksi oli nainen.

Muut kalastajat oli saatu turvaan joidenkin lähteiden mukaan muiden saarelaisten avulla.

Popov sähkötti, nyt jälleen kaapeliyhteyttä pitkin Kotkasta Pietariin:

Tänään olen saanut kaikki vastaussähkösanomat Suursaarelta. Kivi, jolla “Kenraaliamiraali Apraksinin” kylki oli kiinni, on poistettu. “Jermak” läksi tänä aamuna klo 2 merelle saattamaan apua tuuliajolla oleville kalastajille.
― A. S. Popov.
.

Toisin kuin Popovin sähkeestä saattoi päätellä, panssarilaiva Apraksin ei kuitenkaan ollut vielä pelastunut. Se kökötti karikkoon kiinni jäätyneenä vielä monta kuukautta. Radioyhteyttä pidettiin yllä koko kevään, ja langattomia viestejä lähetettiin yhteensä 440. Vasta huhtikuussa Apraksin saatiin turvallisesti irti:

Kotkasta saapuneen telefooni-ilmoituksen mukaan kuuluu Suursaaren luona wiime syksynä karille joutuneen wenäläisen sotalaiwan “Apraksinin” pohja saadun niin tiiwistetyksi, että laiwa wiime keskiwiikko-aamuna olisi irroitettu karilta ja ankkuroittu lähelle onnettomuuspaikkaa 17 jalan wedelle, jossa pienempien wuotojen tiiwistystä jatketaan.
― Wiipuri-lehti, 28.04.1900


Langattomuus tuli osaksi suomalaissaaristolaisten arkea ensimmäisenä maailmassa
Torpedokoulun opettaja Popov osoitti ensimmäisenä maailmassa, että kaksisuuntainen radioyhteys toimii luotettavasti käytännön siviliitilanteissa, äärimmäisen vaikeissakin olosuhteissa. Kuutsalon ja Suursaaren välisen yhteyden merkitystä ylistettiin jo aikanaan kansainvälisesti ja lehtori Popov sai Venäjälläkin tunnustusta, kun hänet kutsuttiin Pietarin sähköteknillisen koulun rehtoriksi.

Suomenlahden saaristolaiset eivät olleet 120 vuotta sitten lainkaan niin takapajuisia kuin ensin saattaisi kuvitella. Huippumoderni langaton yhteys tuli saaristolaisten kannalta todelliseen tarpeeseen ja radioasemat jätettiin paikoilleen. Kuutsalon konttori tosin päätettiin siirtää keväämmällä mantereelle ja Kotkansaareen nousi uuden aseman korkea antennimasto. Vuonna 1901 Popovin laitteella saattoi muodostaa langattoman yhteyden jo 150 kilometrin päähän.


Museoviraston kuvat talvikalastajista Suursaaren edustalla ovat vuodelta 1924 ja ne ovat arkeologi ja tutkimusmatkailija Sakari Pälsin ottamia.
Asiantuntijana on toiminut sähkötekniikan professori Ari Sihvola.

Lisäys artikkeliin

Alpo Rummukainen

Dieselmoottorin kuva Wikipedia

Olen yrittänyt ajatella, millainen työ radioasemien rakentaminen on käytännössä ollut. Radiolaitteista ei ole kuvaa tai piirrostakaan, eikä tietoa niitten painosta. Jostain muista kirjoituksista olen lukenut, että suurin ja raskain oli diesel moottori. Millainen sitten oli generaattori, jota diesel pyöritti. Ja millainen oli masto, joka kiskottiin Suursaaren huipulle. Edellä tekstissä mainitaan, että Kuutsalon antennimasto oli 46 m korkea, mutta koska yhteyttä Suursaareen ei muutamaan päivään saatu, niin Popov korotti vielä mastoa !

Kun pojat 20 vuotta myöhemmin purkivat ja kasasivat nämä laitteet uudelleen, niin mainitaan, että laitteet kannettiin sisälle rakennukseen.. Nyt oli mukava käyttää niitä rakennuksen lämmössä. Eli tähän saakka ne olivat olleet ulkona tai ainakin ulkoilmassa.

Parin vuosikymmenen aikana laitteet olivat ruostuneet ja mastot lahoamassa. Kuutsalon antenni piti korjata. Varavääpeli Hallamaa oli saanut 150 markkaa Sotalaitokselta antennin korjaukseen, mutta kukaan ei suostunut kiipeämään koska se oli niin laho ja korkea. Lähellä oli ollut puhelinmonttööri töissä puhelinlinjalla. Hän oli ihan mielellään käynyt viemässä antennilangan maston huipussa olevan silmukan läpi ja veti langan tullessaan maahan. Mies ei olisi halunnut palkkaakaan, mutta Hallamaa antoi 50 mk ja palautti Sotalaitokselle satasen. Asema toimi taas.

Share

11 comments for “Ensimmäinen radioyhteys 120 vuotta sitten

  1. Alpoaatos
    5.2.2020 at 12:01

    Tähän asti sähkösanomia oli sähkötetty pitkin pitkin puhelinlakoja, mutta Popov keksi että kun jotain sähkövehkeitä kytkee päälle ja pois, niin siinä saattaa näkyä kipinä ja jos radio on auki lähistöllä niin kipinän rapse kuuluu radiostakin. Niin se kuuluu nykyisinkin. Vanhan mopon kipinät kuuluvat erityisen hyvin tai juoku auton laite, laturi tai lämmityspuhaltimen rapina voi kuulua radiosta.

    Tällainen kipinälähetin rakennettiin ja raahattiin Suursaareen. Ei siinä ollut tehoa kuin 1000 wattia, mutta rapse kuului kymmenien kilometrien päähän, ja se otettiin nyt hyötykäyttöön.

    Tänään on sen ensimmäisen yhteyden 120 vuosipäivä

  2. jore
    5.2.2020 at 14:32

    Mielenkiintoista👍
    Siitä taas ajatus tähän viimeaikaiseen tekniikan
    Kehitykseen.
    Tuo prosessorin keksiminen laittoi laukalle tämän
    touhun.
    Nykytekniikalla voitaisiin laivaan lähettää langattomasti varaosia kun heillä olisi tietty 3D
    tulostin🥶
    Ruokaa ei kai kuitenkaan vielä voi tulostaa.

  3. Poikamies kolmannessa polvessa
    5.2.2020 at 14:54

    4D- tulostin on tulossa, siinä on hajut ja kaikki:-)

  4. Alpoaatos
    5.2.2020 at 15:33

    Poistin omasta kommentistani maininnan, että tällaisia kipinälähettimiä olisi ollut venäläisissä sotalaivoissa, koskapa Popovin vasta keksi sellainen.

    Tuossa YLE:n artikkelissa oli mielenkiintoinen maininta “radiot jäivät Suursaareen”

    Noin 20 vuotta myöhemmin, kun Suomi oli jo itsenäinen, meni suomalaisia nuoria poikia Suursaareen jotakin tekemään, en muista mitä varten, mutta siellä oli nuo vanhat ruostuneet radiolaitteet. Poikia kiinnosti kaikki tällainen tekniikka ja pojat purkivat radiot osa osalta. Puhdistivat kaiken ja koksivat uudelleen.

    Pojat oppivat radion toiminnan ja saivat laitteet toimimaan. Näistä tiedoista ja taidoista alkoi Suomen radiotiedustelu, joka oli tarpeen kun sota alkoi parin vuosikymmenen päästä. Suomella oli mittava etumatka radiotiedustelussa ja koodien avaamisessa.

  5. Poikamies kolmannessa polvessa
    5.2.2020 at 16:14

    Alpolla on tuolta alalta mittava “näppituntuma”, hyvä juttu:-)

  6. Sakari H
    5.2.2020 at 17:10

    Ylen on erilaista tuo radiohistoria:

    https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Radio

    Luotan kyllä enempi Alpoon kuin annan Ylen.

  7. Sakari H
    5.2.2020 at 17:16

    Linkki avautuukin suoraan etusivulle, sieltä löytyy alasivut: Historia. Sinne jos klikkaatte, niin näyttää, että radiouutuus on keksitty monessa erässä, jopa aiemmin.

  8. Alpoaatos
    6.2.2020 at 0:07

    Päivitin netistä tuota “näppituntumaa”

    Suomen Vapaussota oli nippa nappa saatu päätökseen 1918 ja Suomenlahdella oli paljon meriliikennettä. Kevättalvella 1918 perustettiin armeijaan Kenttälennätinpataljoona. Tähän oli ilmoittautunut vapaaehtoisiksi noita nuoria miehiä, melkein poikasia. Vappuna 1919 lähetettiin Suursaareen komennuskunta johtajanaan varavääpeli R.H.Hallamaa tehtävänään meriliikenteen seuraaminen ja tietojen ilmoittaminen (hiihtäen ?). Komennuskunnassa oli mukana myös historiasta tuttuja nimiä mm Lautkari ja Kajander. Täällä pojilla oli variovuorojen välillä runsaasti aikaa ja siitä alkoi se radioiden tutkiminen. Myöhemmin tiedustelutietoja ei tarvinnut viedä lähetin mukana vaan voitiin sähköttää ihan omat viestit. Laivojen kipinälennättimien kuuntelu ja sanomien sieppaaminen oli opettavaista puuhaa

  9. Seppo Pusa
    6.2.2020 at 10:53

    Herra Popovin keksimää venäläistenen panssarilaivojen lennätinliikennettä “breikkasi” nuori suomalainen keksijänero, jota on kutsuttu Suomen Edisoniksi. Itse Popovkin joutui toteamaan, ettei kyseessä ollut vakoilu vaan kunnioitettava taidonnäyte.
    Jostakin syystä Eric Tigerstedt on jäänyt melko tuntemattomaksi tai unohduksiin, vaikka hän oli ideoissaan rutkasti aikaansa edellä mm. radiotekniikan ja elokuvaäänen keksinnöissään.
    Tästä muistutukseksi luettavaa netistä http://www.oh1kw.fi/tiger.html

  10. 6.2.2020 at 16:59

    Siinäpä Sepon linkin takana oli mielenkiintoista luettavaa oik.kansainvälistä asiaa ja yleissivistystä tällekkin alalle.
    Eihän nuita tekniikan historian henkilöitä muuten tietäis olleen olemassakaan jotta kiitokset vielä Pusan Sepolle.

  11. Alpo
    6.2.2020 at 23:00

    Lisäsin Dieselmoottorin kuvan jutun loppuun

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *