Hotelli muuntui kirkkotilaksi

Tavallisesta pöydästäkin voi tehdä toimivan ja kauniin alttarin

Tänään toisena Adventtisunnuntaina Värtsilän ja samalla tietysti koko Tohmajärven seurakunnan kirkonmenoihin kokoonnuttiin Sanan kuuloon Hotelli Joen ruokailusalissa. Vastaavanlaisesta yhdessäolosta mainituissa tiloissa onkin jo vierähtänyt moninaisia vuodenkiertoja; viimemmäksi siellä on järjestetty Jumalanpalveluksia ja Ehtoollishartauksia silloin kun se vielä toimi ikäihmisten hoitokotina.

Mukavahan siellä oli olla koolla; lämmin ja kodikas paikka sekä tunnelma. Itse kirkkoherra Mikko Lappalainen suoritti palveluksen ja evp-kanttori Päivi Kivivuori säesti sähköuruilla virret. Muut tarpeelliset tehtävät hoituivat kirkkokansan toimesta talkoovoimin. Jumalanpalvelus oli ns. Messu eli siihen sisältyi myös Herran Pyhän Ehtoollisen vietto.

Oman kirkkomme kohdalla oli srk:n kulurakenteen karsimiseksi valitettavasti pakko panna toimeen vaikea, mutta kuitenkin järkevä päätös sydäntalven aikaisesta sulkemisesta. Aikaisempina vuosina säästöliekilläkin suoritettu lämmittäminen on maksanut maltaita ja öljyn hinta ei levottomassa maailmassa ainakaan laske, joten olimme luottamushenkilöinä ns. vaihtoehdottoman vaihtoehdon edessä. Korvaavaa tilaa kerran kuukaudessa pidettävälle Värtsilän jp:lle haarukoitiin useistakin kohteista ja nyt ne siis voidaan onneksemme järjestää täällä Hotellin hoteissa.

Värtsilän kirkon sulkemispäätös ei siis ollut meille kenellekään mandaatinkäyttäjälle helppo juttu, mutta ehkäpä osaamme antaa rakkaalle kotikirkollemme sitäkin suuremman arvon, kun sen ovet jälleen kevään kynnyksellä avautuvat Suuren juhlan – Pääsiäisen – viettoa varten. Joulun ja Loppiaisen aika sekä härkäviikot mennään nyt väistötilojen varassa, mutta kyllä se siitä vielä iloksi muuttuu. Lähetyskahvit hörppäämme aina parin viikon välein Auralanrannassa, Kauneimmat Joululaulut kaikuvat Värtsilän koululla ja Aattohartaus tosin saatettaneen pitää hautausmaan sijaan jopa kylmässä kirkossa!

Seuraava Jumalanpalvelus Hotelli Joessa on heti v. 2020 alkajaisiksi Uudenvuodenpäivänä. Ketään ei taatusti käännytetä ovelta pois joten ihan ilman mitään jännitteitä ikään, sukupuoleen, ihonväriin, uskontoon, etniseen alkuperään, poliittiseen väriin, perhesuhteisiin ja seksuaaliseen suuntautumiseen takertumatta Tervetuloa tunniksi Taivaan Isän täysihoitoon!

Jussi Raerinne

Share

4 comments for “Hotelli muuntui kirkkotilaksi

  1. irene peuhkurinen
    9.12.2019 at 8:56

    Kiitos Jussi hyvästä selostuksesta. Oli kuin kutsu jumalanpalvelukseen olisi tarkoitettu juuri minulle.

  2. Päivi K.
    9.12.2019 at 9:40

    Kiitos, Jussi! Jäi hyvä olo tuosta hotelli Joessa vietetystä messusta. Oli mukava tulla, sillä tila oli jo valmiiksi kirkkotilaksi laiteltu, ymmärtääkseni kylätalon väen toimesta.Mieli täyttyi hellillä ajatuksilla, kun ihmisiä, suurin osa meitä harmaapäitä, alkoi saapua koolle. Rakasta kirkkokansaa!

  3. Alpo
    9.12.2019 at 9:59

    ? No jopa oli yllätys.. Valitettavasti en nähnyt ilmoitusta

  4. erkki lintunen
    10.12.2019 at 10:10

    Olosuhteiden pakosta en päässyt mukaan. Mutta iloitsen lukemistani kirjoituksista.

    “Rakasta kirkkokansaa” – tämä Päivin lausahdus näkyy myös Jussin raportissa.

    Kirkko on tietysti myös seiniä. Mutta ennen muuta se on vaeltavaa kansaa – matkalla Sanan kuuloon ja ehtoollisen aterialle ja siitä arkeen kantamaan vastuuta toinen toisestaan ja luomakunnasta.

    Tämä pohdiskelu palautti muistiin messut Venäjän Värtsilässä 1990-luvulla. Kokoonnuimme erilaisissa paikoissa. Ensimmäinen oli kokoustila, jonka seinällä – selkäni takana – oli Leninin kuva. Sitten kuljimme toisiin paikkoihin ja kohta myös ohi uuden ortodoksisen kirkon, joka oli rakennettu sodassa palaneen Värtsilän luterilaisen kirkon paikalle. Siellä jatkuu nyt evankeliumin julistus ja ehtoollisen jakaminen ortodoksisessa liturgiassa.

    Ja sitten kun Luoja lämmittää Pohjolaakin taas keväällä ja kesällä, saamme kokoontua Värtsilän rakkaaseen kirkkoon viettämään sen 70-vuotisjuhlaa. Minulle tuo juhla palauttaa jo nyt muistiin rovasti Lauri Emerik Uskin ja kirkon urakoitsijan, joka asui meillä rakentamisen ajan. Muistan myös Leino Hassista, joka opasti minua teologian uralle, Ja ennen muuta muistan äitiäni, joka houkuttali minut eräänä sunnuntaina kirkkoon, josta vähitellen tuli vakituinen käyntipaikka.

    Kirkko keskellä kylää – olivatpa seinät millaiset tahansa – sillä kirkko on perimmiltään kirkkokansa kylässä – Suomessa, Venälällä, Ambomaalla…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *