Kannattaa lähettää joulukortit sähköpostissa aikanaan.. sitä ei tiedä vaikka sähköposti menisi myös tukilakkoon tai muuten vaan tukkoon.
aamun uutisissa kerrottiin kuinka ihmiset pelkäävät asuntojensa arvon alenemista. Nyt olisi tilaisuus ostaa edullinen osakehuoneisto Vätsilästä. Tällä hetkellä korkein tarjous alle viisi tonnia. Huutokauppa jatkuu vielä muutaman tunnin.
Jos ei siitä nouse, uskotteko, että kunta myy?
Alpo nyt en oivaltanut viikon pelinavausta postin lakosta. Se postin jakelija saa vähemmän palkkaa kuin sinä tai minä saamme eläkettä.
Just niin Kalevi.. Sitten vielä postinkantajille sälytetään tonneittain kannettavaksi mainoksia, joita minä en pitäisi postina lainkaan
Lakkoja on nyt vähän joka puolella, ei kun marjakorit mukaan ja lakkoja poimimaan.
Huutokauppa päättynyt, osake 81 m2 , tarjottu 4500 euroa ja omakotitalo 87 m2 ja maata 1,87 ha, tarjottu 9500 euroa.
Ilman muuta kunnan kannattaa nuo hyväksyä koska muuten kunta maksaa vastikkeita ja muita kiinteitä kuluja mailman tappiin asti muiden kuntalaisten veromarkoilla eli euroilla.
Kuulemani tarinan mukaan lakot ovat poliittisiia. Edellisen hallituksen kikyjä ei sulateta ja työnantajat vihaavat nykyistä. Jaahas, taisi mennä politiikan puolelle. Jos kuitenkin tämän verran..
Onhhan se niin, että ilmaiseksi kansalla töitä teetettäisiin, jos ei puoliaan pitäisi.
Me 50v viiva tästä ylöspäin ikää eläneet olemme olleet nyky murroksen rattaissa. Aikapaljon tietotekniikka on muuttanut meidän elämää. Se joka ei mukaan ole lähtenyt on pulassa. Tarvitaan yhteinen tulevaisuus. Tästä reestä pudonneet otetaan mukaan rekeen.
Tuolla kylillä ajellessa olen nähnyt monia puimattomia peltoja. Eikö edes rehuksi ole kelvanneet?
Harvennetuissa metsissä näkee hyvää energiapuuta lahoavan käyttämättömänä. Maan omistaja voisi laittaa kyltin, että SAA OTTAA.
Voi, tätä ”tuhlaajapoikien” maata!
Todellisia syitä tähän tuhlaamiseen en tiedä.
Tekee mieli kommentoida tuota Irenen aprikointia. Itse olen tarjonnut metsästä hakkuutähdettä mutta ei ne kelpaa. Sitten tarjosin eräälle ihmiselle metrin haloiksi tehtyjä , aisattuja koivuja. EI käy. Pitää olla valmista klapia liiteriin pantuna. Puimattomat pellot ymmärrän kun lumen seasta ei kannata yrittää. Onpahan linnuille ja muille metsän eläville hyvää riistapeltoa. Sain minä vielä n.viisi vuotta sitten menemään koivun latvuksia polttopuuksi kun itse ajoin ilmaiseksi puut tien varteen. Siis Koteelle ja tutulle. YHdyn tuohon toiseksi viimeiseen lauseeseen.
Elämä on pienessä eläminen ja kohta läkkä pois. Vähän on nykyään korven ajattelijoita.
Suomessa oli viime vuosisadalla kaksi selkeää elämisen vaihetta jolloin oli pulaa melkein kaikesta. molemmat pula-ajat olivat sidoksissa maailmasotiin. Historia toistaa itseään ja seuraava todellinen niukkuuden aika tulee sitten kun tulee. Sinne saakka elämmä ja mälläämme.
Tänä päivänä 80 vuotta sitten isäni talvisota alkoi Tolvajärvellä. Omat talviset vaatteet päällä. Suomenarmeijalla oli puolustajille antaa tämä paketti. Kokardi tunnuksena päähineen otsaan laitettavaksi, panosvyö, kivääri ja valkeakangas.
Onkohan viikon puheenaiheeksi ajankohtaista ja nykyaikaista, että tänään kalenterivuoden 1,12,2019 sunnuntaina alkoi uusi – kirkkovuosi. Kohdallani se tapahtui Kontiolahden kirkossa. Väkeä oli kohtuullisen paljon – ja mikä suurin ilon aihe – alle 20-vuotiaita arvioni mukaan runsas kolmannes!!! Ja me väsyneet ikäihmiset selvä vähemmistö.
Katselin tuota, kun samalla näin lähetyskynttelikön kynttilöiden sammuvan ringin – länsireunalla. Idän puolella paloivat vielä silloin kun laulettiin päätösvirttä. Liekö maapallollamme sama tilanne – ikkuisen valon suhteen? Paikalla olleet nuoret voivat olla eri mieltä?
Olen optimisti ja toiveikas. Hyvää adventtia ja joulun odotusta ja kirkkovuotta ja monia kirkkomatkoja!
Olipa hyvä kulttuurikokemus mennyt viikonvaihde Pohjois-Karjalassa. Lauantaina Joensuun Areenalla Carmina Burana -musiikkitilaisuus. Siitä tämän päivän Karjalainen kertoo, niin ettei tässä sen enempää, paitsi että olin jossain vaiheessa epävarma, olinko Joensuussa vai Vapaavuoren Helsingissä. Kyllä olin Joensuussa, Pohjois-Karjalan maakunnan pääkaupungissa. Täällä osataan. Lavalla yli 200 soittajaa ja kuorolaista, tuoleilla yli 2 000 kuulijaa.
Sitten sunnuntain iltapäivällä – kun ensin olin käynyt Kontiolahden kirkon messussa – josta edellä olen jo kirjoittanut – Enon kulttuurikeskuksessa Louhela-talossa – siis Joensuun laitakaupungilla – Markku Pölösen Onnen maahan tutus-tumassa. Harrastajateatterilaiset osasivat – ihan niin kuin Värtsilässäkin.
Kyllä sieltä Helsingin kalleista osakkeista kannattaisi palata takaisin tänne maaseudulle tarjolla oleviin kiinteistöihin – lähelle luontoa ja hyvien kulttuuripalvelujen pariin. Sanon tämän – olkoon se sitten politiikkaa tai muuta propagandaa.
Päivääkää en vaihtaisi pois.
Olkaamme onnellisia kotimaassamme. Onni on tyytyväisyyttä tässä hetkessä olosta ja arvostus ympäröivästä elosta.
Kannattaa lähettää joulukortit sähköpostissa aikanaan.. sitä ei tiedä vaikka sähköposti menisi myös tukilakkoon tai muuten vaan tukkoon.
aamun uutisissa kerrottiin kuinka ihmiset pelkäävät asuntojensa arvon alenemista. Nyt olisi tilaisuus ostaa edullinen osakehuoneisto Vätsilästä. Tällä hetkellä korkein tarjous alle viisi tonnia. Huutokauppa jatkuu vielä muutaman tunnin.
Jos ei siitä nouse, uskotteko, että kunta myy?
Alpo nyt en oivaltanut viikon pelinavausta postin lakosta. Se postin jakelija saa vähemmän palkkaa kuin sinä tai minä saamme eläkettä.
Just niin Kalevi.. Sitten vielä postinkantajille sälytetään tonneittain kannettavaksi mainoksia, joita minä en pitäisi postina lainkaan
Lakkoja on nyt vähän joka puolella, ei kun marjakorit mukaan ja lakkoja poimimaan.
Huutokauppa päättynyt, osake 81 m2 , tarjottu 4500 euroa ja omakotitalo 87 m2 ja maata 1,87 ha, tarjottu 9500 euroa.
Ilman muuta kunnan kannattaa nuo hyväksyä koska muuten kunta maksaa vastikkeita ja muita kiinteitä kuluja mailman tappiin asti muiden kuntalaisten veromarkoilla eli euroilla.
Kuulemani tarinan mukaan lakot ovat poliittisiia. Edellisen hallituksen kikyjä ei sulateta ja työnantajat vihaavat nykyistä. Jaahas, taisi mennä politiikan puolelle. Jos kuitenkin tämän verran..
Onhhan se niin, että ilmaiseksi kansalla töitä teetettäisiin, jos ei puoliaan pitäisi.
Me 50v viiva tästä ylöspäin ikää eläneet olemme olleet nyky murroksen rattaissa. Aikapaljon tietotekniikka on muuttanut meidän elämää. Se joka ei mukaan ole lähtenyt on pulassa. Tarvitaan yhteinen tulevaisuus. Tästä reestä pudonneet otetaan mukaan rekeen.
Tuolla kylillä ajellessa olen nähnyt monia puimattomia peltoja. Eikö edes rehuksi ole kelvanneet?
Harvennetuissa metsissä näkee hyvää energiapuuta lahoavan käyttämättömänä. Maan omistaja voisi laittaa kyltin, että SAA OTTAA.
Voi, tätä ”tuhlaajapoikien” maata!
Todellisia syitä tähän tuhlaamiseen en tiedä.
Tekee mieli kommentoida tuota Irenen aprikointia. Itse olen tarjonnut metsästä hakkuutähdettä mutta ei ne kelpaa. Sitten tarjosin eräälle ihmiselle metrin haloiksi tehtyjä , aisattuja koivuja. EI käy. Pitää olla valmista klapia liiteriin pantuna. Puimattomat pellot ymmärrän kun lumen seasta ei kannata yrittää. Onpahan linnuille ja muille metsän eläville hyvää riistapeltoa. Sain minä vielä n.viisi vuotta sitten menemään koivun latvuksia polttopuuksi kun itse ajoin ilmaiseksi puut tien varteen. Siis Koteelle ja tutulle. YHdyn tuohon toiseksi viimeiseen lauseeseen.
Elämä on pienessä eläminen ja kohta läkkä pois. Vähän on nykyään korven ajattelijoita.
Suomessa oli viime vuosisadalla kaksi selkeää elämisen vaihetta jolloin oli pulaa melkein kaikesta. molemmat pula-ajat olivat sidoksissa maailmasotiin. Historia toistaa itseään ja seuraava todellinen niukkuuden aika tulee sitten kun tulee. Sinne saakka elämmä ja mälläämme.
Tänä päivänä 80 vuotta sitten isäni talvisota alkoi Tolvajärvellä. Omat talviset vaatteet päällä. Suomenarmeijalla oli puolustajille antaa tämä paketti. Kokardi tunnuksena päähineen otsaan laitettavaksi, panosvyö, kivääri ja valkeakangas.
Onkohan viikon puheenaiheeksi ajankohtaista ja nykyaikaista, että tänään kalenterivuoden 1,12,2019 sunnuntaina alkoi uusi – kirkkovuosi. Kohdallani se tapahtui Kontiolahden kirkossa. Väkeä oli kohtuullisen paljon – ja mikä suurin ilon aihe – alle 20-vuotiaita arvioni mukaan runsas kolmannes!!! Ja me väsyneet ikäihmiset selvä vähemmistö.
Katselin tuota, kun samalla näin lähetyskynttelikön kynttilöiden sammuvan ringin – länsireunalla. Idän puolella paloivat vielä silloin kun laulettiin päätösvirttä. Liekö maapallollamme sama tilanne – ikkuisen valon suhteen? Paikalla olleet nuoret voivat olla eri mieltä?
Olen optimisti ja toiveikas. Hyvää adventtia ja joulun odotusta ja kirkkovuotta ja monia kirkkomatkoja!
Sotamuistoja
http://www.veteraanienperinto.fi/vepe/index.php/fi/kertomuksia-5/267-kertomukset-4/s3-15/255-nelja-vuotta-komennuksella/index.html
Olipa hyvä kulttuurikokemus mennyt viikonvaihde Pohjois-Karjalassa. Lauantaina Joensuun Areenalla Carmina Burana -musiikkitilaisuus. Siitä tämän päivän Karjalainen kertoo, niin ettei tässä sen enempää, paitsi että olin jossain vaiheessa epävarma, olinko Joensuussa vai Vapaavuoren Helsingissä. Kyllä olin Joensuussa, Pohjois-Karjalan maakunnan pääkaupungissa. Täällä osataan. Lavalla yli 200 soittajaa ja kuorolaista, tuoleilla yli 2 000 kuulijaa.
Sitten sunnuntain iltapäivällä – kun ensin olin käynyt Kontiolahden kirkon messussa – josta edellä olen jo kirjoittanut – Enon kulttuurikeskuksessa Louhela-talossa – siis Joensuun laitakaupungilla – Markku Pölösen Onnen maahan tutus-tumassa. Harrastajateatterilaiset osasivat – ihan niin kuin Värtsilässäkin.
Kyllä sieltä Helsingin kalleista osakkeista kannattaisi palata takaisin tänne maaseudulle tarjolla oleviin kiinteistöihin – lähelle luontoa ja hyvien kulttuuripalvelujen pariin. Sanon tämän – olkoon se sitten politiikkaa tai muuta propagandaa.
Päivääkää en vaihtaisi pois.
Olkaamme onnellisia kotimaassamme. Onni on tyytyväisyyttä tässä hetkessä olosta ja arvostus ympäröivästä elosta.