Työväen näyttämön käsiohjelma 1937-1938

Tänään, tätä kirjoittaessani sataa, ja on muutenkin harmaata niin ulkona kuin sisälläkin. Pöydällä vieressäni on kuitenkin yksi ilon aihe: Vanhan Värtsilän Työväen näyttämön käsiohjelma vuodelta 1937-1938. Hyvä ystäväni Seppo Pusa Värtsilästä oli sen löytänyt erään talon vintiltä ja antoi sen aikoinaan omistukseeni. Kiitos vielä kerran. Kuusitoista sivua mainoksia sekä näyttelijöiden kuvat. Tähän tapaan mainostettiin 1930-luvun loppupuolella.

Hilkka Partanen






Share

20 comments for “Työväen näyttämön käsiohjelma 1937-1938

  1. Kiitos, Hilkka, taas kerran!!! Värtsilän teatteritoiminta ennen sotia odottaa tutkimusta ja valokuvien esille panoa. Starttikuopat on kaivettu! Tapaamisiin! terv. E.L.

  2. pienyrittäjyys on ollut huipussaan ennen sotia wärtsilässä.tässä on varmasti vasta osa yrittäjistä.sitten tuli isä-aurinkoinen ja ryösti kaiken.tuttuja sukunimiä vilahtelee vielä tämänkin päivän ihmisissä.stalin-molotov vastaa tämän hetken putin-lavrov ja karjala vaihtui krimiksi.

  3. Hienosti tehty kuva kollaasi taide tapahtumiin kutsuista. Taidet tapahtumat ovat elämän suola. Kun olet nähnyt esityksen olet saanut ajattelemisen aiheita, jos esitys on sinuun kolahtanut.

  4. Itse kiinnitin huomion mainokseen, jossa myydään polkupyöriä, radiokoneita ja separaattoreita. Kuka mahtoi olla T. V. Muttonen? Patsolasta maailmalle 50-luvun alussa lähtenyt isäni kertoi sukumme vaiheista paljonkin asioita, ja joku heistä taisi jonkinlaista postimyyntiäkin harrastaa. Mutta tuollaisia tavaroita myyneestä Muttosesta en muista hänen maininneen. Pääsääntöisesti Muttoset olivat kuitenkin duunariporukkaa.

  5. Ari Muttoselle

    Kerronpa taas kerran, isäni Yrjö Vänttinen toimi vankiputkalla vanginvartijana. Päätyön antaja oli Värtsilän rautatehdas, remelipuoli. Enoja oli kolme kappaletta, jotka auttelivat tarpeen vaatiessa vartioinnissa. Yläkerrassa oli nimismies Ruutin ja poliisien tilat. Siellä tehtiin silloin kaikki mahdollinen, kuulustelut, sormenjälkien otot, kuvaukset ja niin edelleen. Tämä asioitsija Muttonen kävi siellä usein joistakin syistä. Hän oli kohtelias herrasmies, aina tyylikkäästi pukeutunut, sattui erikoisesti kymmenvuotiaan pikkutytön silmään. Aina kuulin nimitettävän asioitsija Muttoseksi. Saman alan yrittäjä oli tien toisella puolella, asioitsija Hannes Naumanen. Tuo ammattinimike on uskon jo kuollut ja kuopattu kauan sitten.

    Hilkka

  6. Värtsilän Savikolla päin oli useitakin Muttosia. Surinkivellä päin oli herrasmiehen oloinen Toivo Muttonen. Hän oli ulosottomies, joten saattoi erottua saottajätkästä tai maanviljelijästä. Hän oli sanomalehti Karjalaisen asiamies. Hänellä oli poika, muistaakseni Kauko, joka oli sähkömies. Mahdollisesti tämä poika harrasti jotain keksintöjä tai kauppaamista, koskapa me koulupojat ruvettiin myös tekemään jotain ideoita, joita olisi voinut kaupata. Yksi muistuu mieleen; Mitä tehdä jos kenkä puristaa? Vastaus: Osta isommat kengät… Eihän niitä ostettu eikä myyty, mutta olihan niitä mukava keksiä

  7. onko hilkalla muistikuvaa otto karhusta?mimmonen henkilö?missä asui?

  8. …vanhalla värtsilän murteella äeteen sanomana polissi

  9. Lainaan vanhaa kirjoitustani 31.10.1989 “Tiilenpäitä lukemaan ennen vanhaan”. Värtsilän aseman seudulla piti järjestystä yllä Karhu, hiljainen poliisimies, jolle viulunsoitto oli ollut rakas harrastus. Hatara näkömuisti vielä mielessäni. Sanottiin Kakun polliisiks!

  10. otto karhun alli-tyttären iiris-tytär oli keskisuomen vaalipiiristä edustamassa kansaansa vuosina-87-95

  11. Hataran muistikuvan mukaan puhuttiin Wärtsilän poliisista:Pönkä Hämäläinen,muistaako Hilkka oliko Wärtsilässä sennimistä Poliisia?

  12. Muistan tämän Iiris-tyttären kansanedustajavuosiltaan. Me täällä pohjois-Karjalassa seurasimme hänen osaamistaan eduskunnassa. Tiesimme myös hänen juuristaan Värtsilään. Kiitoksia vielä jälkikäteen hyvin tehdystä työstä.

    Pentti Tikka, Wärtsilässä oli kuin olikin eräs poliisi Hämäläinen, hänestä on tulossa hiukan tietoa kirjoituksessa “Tiilenpäitä lukemaan ennen vanhaan”. Tämä kirjoitus julkaistaan Värtsissä toivottavasti pian.

  13. Arille hieman tietoa.
    Pyörä- ja radioliikkeen omistaja oli isäni Aimo Mutosen isä, hänellä oli myös toinen poika Kauko, joka toimi sähkömiehenä Värtsilä … Kiteen alueella. Aimo muutti 50-luvun lopussa Espooseen vaimonsa Irman kanssa (omaa sukua Luukkainen). Lapsia Aimolla ja Irmalla on Raija, Päivi, Soili ja Tapani.

  14. Nyt on pakko sanoa, että tunnistan ukkini, Toivo V.(Vilho) Muttosen noista kuvauksista. Hän oli aina kohtelias herrasmies. Monia mukavia muistoja ehti kertyä 50-luvun Värtsilästä, jolloin asuin vanhempieni kanssa Kuokkalanmäellä ukin ja mummin kanssa. Aimo-isäni oli autoilija siellä asuessamme. Myöhemmin Espooseen muutettuamme vietimme kesälomat Värtsilässä.

  15. Kiitos infosta Tapani ja Raija. Isäni Veikko muutti myös pääkaupunkiseudulle työn perässä. Ensin asui Helsingissä ja myöhemmin tuoreen perheen kanssa Espoon Puolarmetsässä. Aimo-niminen Muttonen kyllä tuntuu jotenkin tutulta…

  16. Onko tämä Veikko Ida ja Onni Muttosen poika syntynyt muistaakseni 1930 ja asui myöhemmin Tampereella ?
    Jos on onko hän vielä elossa.
    Terveisin Aimo.

  17. hmmm…olisiko otto karhulla ollut kotopesä siellä kakussa,ei ihan vähäinen – cirkus 100ha:n paikka,kuulostaa kakku jotenkin tutulta.

  18. Aimo Muttonen,
    Samasta miehestä on kyse, isäni Veikko kuoli joulukuussa 2015 85-vuotiaana Tampereella. Lähti nopeasti äkäisen sairauden uuvuttamana, on haudattuna Lamminpään hautausmaalle Tampereella. Samalla hautuumaalla, minne Ida- mummokin haudattiin vuonna 1997.
    Muistankohan ihan väärin, vai kuvittelenko vain, että isä olisi puhunut käyneensä 50-luvulla äidin kanssa kylässä jonkun sukulaisen luona Espoon Lahnuksessa?
    Jos näin, niin mahdoitko se olla Sinä?
    Terveisin,
    Ari Muttonen

  19. Ari Muttonen, huomasin kysymyksesi isälleni, Aimo Muttoselle. Tiedän, että vanhempasi ovat käyneet meillä Espoon Lahnuksessa. Ida-mummosi vieraili meillä useamminkin, muistan hänet. Veikko ja Aimo ovat serkuksia ja me siis pikkuserkkuja. Muistelen, että perheemme kävi Tampereella kerran kylässä Veikon ja Salmen luona.

  20. Olipa mukava lukea näitä kirjoituksia. Eilen isäni Aimo Muttonen siirtyi tästä ajasta ikuisuuteen 93-vuotiaana. Värtsilän ajat olivat usein mielessä ja erityisen mieluisaa hänestä oli viime aikoina katsella sukulaisiaan Värtsilästä yhden hääpotrettikuvan avulla. Rakkaat muistot lämmittivät mieltä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *