Historian muistelua kylätalolla

Värtsilän historia ajankohtaistui  hetkeksi  keskiviikkona 28.3. kun   Jaana Juvosen  johdattelemina muisteltiin ja keskusteltiin  Värtsilän historiasta  kylätalolla.  Tämä kokoontuminen kuului  kansalaisopiston  ohjelmaan nimikkeellä  Historiankirjoittajan avoimet ovet.  Jo syksystä alkaen Jaana on pitänyt  Tohmajärven virastotalolla kerran kuussa näitä tilaisuuksia, joissa hän on kerännyt  muistitietoa  ja vanhoja valokuvia . Kyseiset tilaisuudet liittyvät Tohmajärven ja Värtsilän historiateoksen kirjoittamiseen.  Kylätalolla  pidetty keskustelutuokio oli tämän kevään viimeinen ja aiheena oli erityisesti Värtsilän historia.

Asiasta kiinnostuneita oli paikalla toistakymmentä muistelijaa.  Historiankirjoittajaa kiinnostivat tietyt aiheet, joista hän halusi kuulla mukana olleiden  muistitietoja ja keskustelu polveili laajemmista kokonaisuuksista  pienempiin yksityiskohtiin ja henkilö historiaankin.  Arppe jätettiin tällä kertaa rauhaan, mutta Wahlfors oli useankin muistelun aiheena.  Enimmältään muistelut liikkuivat itsenäisen Värtsilän kunnan ajassa, sotien aikaisissa tapahtumissa ja evakkoajassa.  Vankileirejä ja valtioiden välistä rajankäyntiäkin muisteltiin. Oman osansa saivat myös Tohmajärven ja Värtsilän kuntien väliset kipupisteet, Värtsilän eroaminen emokunnastaan 1920,  Patsolan kylän liiittäminen Värtsilään 1951 ja  Värtsilän paluu emäpitäjänsä osaksi 2005.  Tulkoon muistelujen aiheena vielä erikseen mainituksi Värtsilän valkoinen talo, alkuaan kunnan maatilan yhteyteen rakennettu kunnalliskoti jolla on hyvin värikäs historia, ja josta joillakin paikalla olleilla oli hyvinkin henkilökohtaisia ja koettuja muistoja.

Parituntisen tilaisuuden aika tuntui menevän sukkelasti.  Kiitos Jaanalle ja paikalla olleille muistelijoille kuin myös pitäjäyhdistykselle kahvitarjoilusta.

Mites tuo vanha totuus menikään: ”Jos ei tunne menneisyyttä ei myöskään hallitse nykyisyyttä, eikä kykene arvioimaan tulevaisuutta.”