15 comments for “Viikon puheenaiheet vko 3

  1. Yksi on ylitse muiden. On se länsimaista vaiko laumahysteriaa. Ihmettelen tätä ympäristössä tapahtuvaa ilmiötä. Olen aina ollut siinä käsityksessä että suomalainen ei yksilöä palvoen halua huomista kohdata.

  2. Vaikka arktinen viima puhaltaa,
    talitintit laulavat jo ti-ti-tyytä kotikadullamme.
    Päiväkin on jo kukonaskelta pidempi.

    Vesijumpasta tullessa kuljin ennakkoäänestyspaikan
    ohi, ei ollut ”passi” mukana, joten siellä
    käynti jäi tuota tuonnemmakisi.

    Paljon oli kuitenkin ikä-immeisiä liikkeellä äänestyspaikan
    kulmilla. Hyväntuulista porukkaa näytti olevan.

  3. Ennakkoäänestys on tosiaan alkanut vilkkaana, huomasin sen kaupungilla. Ruokatunnin aikana oli jopa jonoa kaupungintalolla. Kotiin palatessa kurkkasin uudelleen. Jonossa ennen minua oli enää kaksi äänestäjää.
    Kansalaisvelvollisuus on suoritettu ja ääni annettu! Nyt vain odotellaan tuloksia.

  4. Tuttu kysyi äskettäin kukonaskeleen pituutta. En tiennyt.
    Auttakaa te! Lieneekö tunteja vai metrejä?

  5. Ollessani pentupuavilo, niin vanhemmat ihmiset sottailivat
    tapaninpäivänä, että nyt on päivä jo kukonaskelta pitempi.
    Talvipäivänseisaus 21.12. ja tapaninpäivä 26.12.
    Tästä voinee laskea kukonaskeleen pituuden, ehkä se on minuutteja.

  6. Askeleet on kuin ruusuntippoja sanoi vanhat ihmiset kun tytöt kävellä
    sipsutteli. Kukon askelista en tiijä,onko samanlaisia kuin entisellä
    kyntömiehellä joka kolmas askel pitempi kun polkas sitä turvetta kumoon.

  7. Kiitos. Olette oikeilla jäljillä, varsinkin Pentti ensimmäinen.
    Kuuklasin lisätietoa ja kukon askeleen pituus metreissä onkin vaikeampi, mutta ajassa se on luokkaa 5 minuuttia.

  8. Aamulla lähdetään Kaverini kanssa Saimaan selile pilkkimään. Mukaan otetaan koivupuita sekä pätkät makkaraa nuotion lämmössä käristettäväksi. Se on miesten eliksiiriä. Saalis on toisarvoista.

  9. Ilta sauvakävelyllä Vaimoni kanssa piensaimaalla kohtasimme miehet potkurien kanssa tulossa verkon laskusta. Kysyin heiltä mikä on jään paksuus. 20cm keskimäärin, virtapaikoissa vähemmän. Lunta ei jäällä ole, eli jää on rautajäätä.

  10. Mie en mene jäille. Paksuus vaihtelee. Virtapaikat on arvaamattomia. Kaveri löytyi sulasta tammikuussa kolme vuotta sitten, naskalit kaulassa.

  11. Heikot jäät ja ensiaputaidot. 1950 luvulla istuskeli pari ”laitapuolen kulkijaa” Aurajoen rannalla. Jäihinpudonnut huuteli hädissään APUVA, APUVA. Kaverit saivat miehen naarattua rannalle ja tuumivat että, sillehän pitää antaa tekohengitystä. Anna sinä, minä en ossoa. Arska otti Työmiesaskista holkin ja alkoi puhaltamaan ashholen kautta ilmaa potilaan sisuksiin ja tokaisi. Näin homma pelittää, mutta minä en jaksa enää, jatka sinä Jaska. Jaska otti holkin ja käänsi sen toisinpäin. Siihen Arska. Miksi sinä noin teit? Johon Jaska. Pitää olle senverran hygieeninen, ette puhaltele toisen suujäliltä.

  12. Mie en tiijjä mikä liäketieteellinen vaikutus koivuhiilellä on?
    Ennen kun ukko putos avantoon ne kysy olko siula koivuhiiltä,
    että ei käy kyns kasvamaan kynnettömään.

  13. Urheilugaala on juhlittu ja vuoden
    2017 urheilijoita palkittu.

    Itseäni ilahdutti, että Siiri Rantanen oli pirtsakkana
    lavalla, kuten monet muutkin ”veteraanit”. Helena Takalon
    ja Pekka Vasalan olen tavannut livenä silloin
    kun me kaikki olimme nuoria.

    Myös Enossa syntynyt Mari Laukkanen oli palkittujen
    joukossa. Onnea Marille ja hänen perheelleen!

    Ei ole varmaan helppoa laittaa urheilijoita paremmuusjärjesstykseen,
    näin on kuitenkin Maan tapa.

  14. On varmaan moni merkille pannut, että Mari Laukkasen valmentajana toiminut Asko Nuutinen oli kotoisin Tohmajärveltä. Hän oli keskikoulussa Vaimoni luokkakaveri.

  15. Paljon poluillani olen kulkenut ja tarinoita kuullut ja kertonut. Ei koskaan suu supussa saa kanssa kumppania avaamaan suuta. Jokaisella on tarina kerrottava ja yhteinen keskustelu on vuorovaikutus. joka ja pysyy kahdenkeskisenä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *