Veikko Larkaksen kirkot

Veikko Larkaksen suunnittelemat kirkot ja valmistumisvuodet:

  • Hoilola 1950,
  • Värtsilä 1950,
  • Haukivuori 1951,
  • Enontekiö 1952,
  • Kyyjärvi 1953,
  • Viinijärvi 1953,
  • Veitsiluoto 1957,
  • Kauhajoki 1958,
  • Pielisensuu1960,
  • Kolari 1965 
  • Valkeakoski 1969

Larkaksen kirkot muistuttavat hämmästyttävän paljon toisiaan. Taustalla on keskiaikaisten kirkkojen vaikutus. Kirkkojen lisäsiipenä on seurakuntasali tai seurakuntakoti, mikä osoittaa, että Larkas on ollut aikaansa edellä ja ajatellut, että messun rinnalla seurakunta tarvitsee ikäänkuin lisätilan eri tarkoituksia varten. Värtsilän kirkkorakennus on toteuttanut tätä ajatusta vuosikymmenten ajan. Esimerkiksi Hoilolan kirkon messujen jatkona on aina talkoilla tarjotut kirkkokahvit.

Värtsilän kirkon maalausta varten on avustustili yhä auki:
Värtsilän Kotiseutuyhdistys ry FI82 5153 7040 0034 19

 

Kuvat: Wikipedia, lukuunottamatta Valkeakosken kirkon kuva Sääksmäen seurakunta

Share

22 comments for “Veikko Larkaksen kirkot

  1. Sakari H
    23.11.2017 at 8:14

    Mesierkillinen telonseko.

  2. Poikamies kolmannessa polvessa
    23.11.2017 at 8:19

    Sinäpä sen sanoinkaan, saten kunottu:-)

  3. Irene peuhkurinen
    23.11.2017 at 8:31

    Mielenkiintoista! Oletko käynyt kuuntelemassa näitten toisten kirkkojen akustiikkaa? Miten saataisiin Värtsilän kirkon akustiikka paremmaksi.? Maalaamisen jälkeen seuraava projekti?

  4. Alpoaatos
    23.11.2017 at 11:10

    Värtsilän ja Viinijärven kirkot ovat ainakin silmin nähden samoilla piirustuksilla tehtyjä. Viinijärven kirkon kellotapulin yhteydessä on Pälkjärven rikkoutunut kirkonkello “koristeena”

  5. erkki lintunen
    23.11.2017 at 14:57

    Kiitos, Eira, kuvien keräämisestä Värtsiin! Ei ole Värtsilän kirkko ihan mitättömässä seurassa.

  6. Sakari H
    23.11.2017 at 16:01

    Värtsilän kirkon sisäänkäynti kellotornin läpi on miltei ainutlaatuinen ja kerrassaan upea.

  7. erkki lintunen
    23.11.2017 at 17:09

    Tuossa “upeassa” kellotapulin käytävässä on kaksi ristiä. – Kun käy kirkkoon päin ja katsahtaa ylös, näkee ristiinnaulitun Kristuksen – krusifiksin. – Kun lähtee kotiin, katsahtaessaan ylös näkee tyhjän ristin. Mitä tämä merkitsee? – Käydessäsi kirkossa saat ottaa vastaan sovituksen ja lunastuksen sanan. Kotiin lähtiessäsi tyhjä risti kertoo, että Herrasi on jo siellä, minne olet lähdössä. Hän on monella tavalla kanssasi.

  8. Eira
    23.11.2017 at 18:07

    Kuvia katsoessa kiinnitin huomiota kuinka “paljon” puita on Värtsilän kirkon välittömässä läheisyydessä. Toivottavasti niitä ei kaadu myrskyssä kirkon päälle. Ehkä niistä voisi joitakin poistaa. Tulisi kirkko paremmin esille. Mene ja tiedä..

  9. Sakari H
    23.11.2017 at 18:29

    Puuston runsauteen kiinnitin minäkin huomioni.

  10. Reino A
    23.11.2017 at 19:47

    Niin. Kerran kävi niin että puut kaatuivat ja osa kirkon kattoa vasten. Oli vielä konfirmaatioviikonloppu tulossa.Mutta kirkon piha saatiin raivattua ja kattokin säilyi lähes ehjänä. Vain yhteen sadevesikouruun tuli lommo.Puut nostettiin kokonaisina runkoina oksineen päivineen ensin alas.Monikohan edes muistaa kyseisen tapahtuman.

  11. erkki lintunen
    23.11.2017 at 21:45

    Kuva on vanha. Tänä vuonna on kaadettu ja pois viety puita. Kirkko kyllä nyt näkyy aikaisempaa paremmin – päivällä. Entä yöllä?

  12. Leo Härkönen
    23.11.2017 at 21:47

    Ilman muuta puustoa pitäisi harkiten harventaa Eiran mainitsemista syistä.

  13. Lissu Kaivolehto
    24.11.2017 at 11:16

    Alpoaatos, pieni oikaisu ja lisäys Viinijärven kirkkoa koskevaan kommenttiisi:

    Se kellotapulin yhteydessä oleva kirkonkello on lähtöisin Ruskealan kirkosta. Kirkon alttaritaulu on Pälkjärven kirkosta samoin kuin yksi upea messukasukka.

    Pielisensuun kirkonkelloista pienempi on Pälkjärven kirkonkello.

  14. Harjakatot
    24.11.2017 at 23:15

    Larkas on osannut piirtää harjakattoja. 50-luvulla lienee raha ratkaissut kuka valitaan kirkkoa piirtämään, suunnittelu ei saanut paljoa maksaa. Alpoaatoksen epäily samojen piirustusten käytöstä voi olla mahdollista suurelta osin. Seurakuntahan määritti mitä tiloja tarvitaan ja Larkas ne toteutti.
    60-luvulta alkaen kirkoissakin yleistyi tasakatot. Larkas ei tainnut tasakattoja piirtää.

  15. Kirkko puretaan
    5.5.2018 at 19:17

    Veikko Larkaksen listalta poistuu yksi kirkko kun uutisen mukaan ( HS.5.5.2018) Valkeakosken kirkko puretaan. Sama voi toistua muuallakin kun seurakunnilla ei ole varaa remontteihin.

  16. lintunen
    6.5.2018 at 11:37

    Tohmajärven seurakunnalla on nyt varaa korjata ja maalata Veikko Larkaksen kirkkoa Värtsilässä. Hänen tyttärensä tytär Ninni Poijärvi, Kaj Kuju Hyttinen ym. ovat olleet keräämässä Kotiseutyhdistyksen kautta varoja. Tiittasen Rami valitteli kerran minulle, että tuntui pahalta kun pimeällä ei näy kirkon seiniä. Hänen hautajaispäivänään ystävät muistelivat häntä – kirkon maalaukseen osoitettavilla lahjoituksilla runsaskätisesti. Oiva Tikan johtamat talkoolaiset ovat antaneet motiivia kirkomme maalaukselle ja kunnostustoimille.

    Valot kirkkomme pihasta ovat sammuneet vain muistutukseksi siitä, että – TOIVOSSA – on kuitenkin hyvä elää. Niinpä Matti Perälän johtama kirkkovaltuusto päätti anoa Kirkkohallitukselta avustusta. Puheenjohtaja myös saatteli avustusta kirkkohallituksessa. Ja hänen lisäkseen kuulemani mukaan myös Kaija Majoinen.

    Nyt on koossa 52 100 ynnä 13 000 euroa! Tarvitaan vain uusia päätöksiä. Sisäilmaongelmiahan ei Värtsilän kirkossa ole, vain kovin vähäistä käyttöä, mistä ei ylläpitokustannuksia juurikan tule. Mantsinen Groupin lahjoittama ilmalämpöpumppu mahdollistaa tilojen käyttöä myös talvikausina, jolloin seurakuntakodissa kokoontuu lähetyksen päiväkahvit. Voisiko tuo aktivistien joukko suunnitella muutakin toimintaa Värtsilän kirkon tiloihin? Se olisi myös arkkitehti Veikko Larkaksen muistamista. Hänellä oli kauskantoinen näky, kun kirkkosalin viereen piirsi myös seurakuntakodin tilat.

    Summa summarum: seurakunnan hallinnon avuksi missio / messu -teologiasta kiinnostuneet – ja innostuneet –
    seurakuntalaiset kirkkonsa läheisyydestä!

  17. erkki lintunen
    2.8.2020 at 7:02

    2.8.2020 aamu. Tänään on Värtsilän kirkon 70-vuotisjuhlamessu ja kahvitarjoilu. Kiitos kaikille, jotka osallistuitte omarahoituksen keräämiseen ja talkootyöhön, jotta Tohmajärven seurakunta voi hakea Kirkkohallituksen avustusta!

  18. erkki lintunen
    2.8.2020 at 19:38

    Oli hieno juhla – messu ja pitäjäyhdistyksen kattama kahvipöytä. Väkeä noin 100. Voin ehkä arvioida väärinkin?!

  19. Sakari H
    2.8.2020 at 19:52

    Siinäpä noin 100 hyvää syytä Larkaksen suunnitteleman Värtsilän kirkon tehdyille kunnostuksille.

  20. Vierailija
    4.8.2020 at 21:36

    Lintusen arvioon juhlasta on helppo yhtyä! Samaa väkimäärää minäkin arvoin olleen paikalla. Kahvitilaisuuteen kaikki eivät jääneet mutta eipä istumapaikkojakaan tainnut olla vapaana.

    Joku oli ollut paikalla kun kirkko vihittiin 70-vuotta sitten, eli vanhimmat juhlijat 90 täyttäneitä. Alle 70-vuotiaita ei paikalla juurikaan ollut. Tästä voi päätellä että 10 vuoden päässä olevassa juhlassa ei monikaan ole enää paikalla. Lintunen taisi puheessaan mainita puhuvansa viimeistä kertaa. Kahvitarjoiluun oli nuorempaa työvoimaa haettu sentään jostain kauempaa.

    Suuret kiitokset Pitäjänyhdistykselle että vierailijana sai Hotelli Joessa täyden palvelun saunoineen ja aamiaisineen vaikka olin ainoa vieras hotellissa.

  21. Olli-Pekka Sistonen
    5.8.2020 at 20:16

    Onnea Värtsilän kirkolle! Toivon että kirkko pysyy keskellä kylää vielä toisetkin 70 vuotta.
    Appi-Teuvo harjoitti aikoinaan Värtsilän kirkkokuoroa useita kymmeniä vuosia. Taisipa kuoro olla jossain vaiheessa yksi Pohjois-Karjalan vireimpiä ja suurimpia laulajamäärältään.

  22. Alpoaatos
    6.8.2020 at 19:13

    Kylläpä jo kerkisin mieleni pahoittaa kun en tiennyt tästä Värtsilän kirkon 70 juhlapäivästä mitään. Oma vikahan se on, mutta silti. Erkki L oli aamulla laittanut kommentti-viestin, että tänään on kirkon juhlat… Eipä sen viestin näkeminen enää illalla paljon auttanut, päinvastoin.

    Minäkin olin 70 vuotta sitten kirkon vihkijäisissä, mutta en siitä paljon muista. Muistan, kun säveltäjä ja urkutaiteilija Olavi Pesonen (Pesosen laulukirjan tekijä) soitti uusilla uruiulla. Mielessä yhdistän nämä tapahtumat yhteen, mutta Wikipedian mukaan Amerikan suomalaisten lahjoitus urkuja varten olisi tullut vasta 1952, joten voi olla, että urut eivät vielä olleet paikoillaan vihkijäistilaisuudessa. Jos joku tietää paremmin niin kertokoon

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *