Lapsuuden saunaseikkailuja…

Eräässä televisio-ohjelmassa Arja Saijonmaa ilmeikkäästi kertoi omista saunomisen tuntemuksistaan ja saunan merkityksestä suomalaiselle. Hänkin heitti ajatuksen, että saunominen merkitsee suomalaiselle hiljentymisen ja mediataation hetkiä, joissa hälinällä ja kiireellä ei ole sijaa. Mielellään siihen lisäisi, että saunassa me suomalaiset koemme myös erityistä sanatonta yhteenkuuluvuutta kumppaneihimme Ja onhan sellainen sanontakin että “Vihtoen viha viilenee, saunoen sappi sammuu”.

Saunan ja saunomisen muistot lienevät jokaisen suomalaisen selkäytimessä vaikka ei olisi saunassa syntynytkään. Juhannus- ja joulusauna olivat erityisiä hetkiä elämänmenossa ja vuodenkierrossa. Minulle lapsuuden saunomisesta on jäänyt kaksi erityismuistoa.

Talvella matka rantasaunalle (noin 50 metriä) kirmattiin lumihangessa avojaloin. Se ei tosin tehnyt minusta myöhemmällä iälläkään lumessa pietaroijaa, avantouimaria, itsensä kylmällä karaisijaa. Ihan tavallisen vilukissan vain.

Toinen muisto on ajalta, jolloin lienen ollut vasta muutaman vuoden ikäinen. Isoveljemme kerrotaan härnänneen eli kouluttaneen Teppo-kissamme (joka muuten oli ikätoverini) sillä tavoin saalistajaksi, että se mielellään tarrasi syyspimeillä myös meidän pienten saunaretkeläisten kinttuihin. Mitä vikkelämmin juoksit, sitä äkäisemmin Teppo kävi kiinni.

Eihän siinä mitään vammoja syntynyt, mutta hieman ylimääräistä jännitystä se mukaviin saunareissuihin tarjosi. Isojen ihmisten seurassa kissa ei temppujaan tehnyt. Ja varsinaisen elämäntyönsä se teki hiirten ja rottien jahtaajana – jossa se kerrotaan olleen mestari.

Teksti ja kuva Leo Härkönen

Share

2 comments for “Lapsuuden saunaseikkailuja…

  1. esko tarvainen
    26.10.2017 at 19:12

    Tuttu on maisema minulle ja tarina on nykynuorten sanonnan mukainen “tykkään”. Minä ja kotipaikkani talo oli lapsena vaaran päällä, niin kuin monet talot vaaramaisemassa olivat. Meillä pojilla oli neljäsataa metriä saunasta järveen pulahtamaan. Talvella liian pitkä matka. Meillä oli lähde sadanmetrin päässä saunasta, josta jatkossa ruokavesi otettiin. Saunareisuilla talvella juoksimme lähteelle uimaan. Vuoronperään hyppäsimme lähteeseen ja lähteen reunalla vellokset jotka vuoroaan odotti vetivät lähteessä uivan maanpinnalle juoksemaan kotia kohden saunan löylyihun.

  2. Irene peuhkurinen
    27.10.2017 at 8:34

    Saunominen on jokapäiväinen rituaali. Savusauna lämpiää koko vuoden aikaan noin 150 kertaa, useimmiten tietysti kesällä.Joskus kun ollaan vain kahdestaan,harmitellaan,kun ei ole muita kylpijöitä. Savusaunassa löylyjä riittäisi vaikka koko kylälle.Järvi on tietysti yksi houkutin. Vanhemmalla puolella ikää sen houkutus vesien kylmetessä on käynyt vähäisemmäksi. Joskus aiemmin on tullut pidettyä avantoakin auki.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *