Ajattelin jotain raapustaa liittyen Värtsilän kouluun, joka on nyt aikamoisen vasaran alle jäämässä. Kunnanjohtajahan tuossa jo ehätti julistamaan että lapset siirretään jo 2018 Kemieen koulun surkean kunnon takia. Perustana tälle tarkoituksella hutaisten tehty kuntotutkimus, jossa sisäilma on tutkittu aistinvaraisesti, ja sen todettu olevan hyvän. Tässä tutkimuksessa ei tutkittu luokkahuoneita ollenkaan, ilmesesti siksi että tiedettiin niiden olevan kunnossa. Siirrosta Kemieen on jo olemassa kunnanhallituksen esitys, joka mahdollisesti toteutetaan seuraavan valtuuston toimesta.
Tästä pitäisi nyt kylän nostaa kova äläkkä, sillä kaikkea muutahan tuo meidän opinahjo on kuin huonossa kunnossa. Nimenomaan lapsen ja oppimisen kannalta ainakin. Kyllä tiedossa on että liikuntasalissa ja puukäsityöluokan lattiassa on sanomista, mutta eivät meidän mukulat näissä tiloissa kovin paljoa koulupäivästä vietä. Ne pitää korjata minun mielestä jos ne ovat jollakin tapaa kriittisiä. Sillä suoranaista hulluutta on siirtää lapset sisäilmaltaan surkeaan Kemieen jo vuoden päästä, kun sen rakennuksen kohtalo on purku ja pikaisesti. Lasten koulumatka lisääntyy keskimäärin puoli tuntia suunta. Eli koulupäivään tunti lisää. Onnea vaan pienten lasten vanhemmille, minun mukuloilla on joka minuutti koulubussia ollut liikaa. Johan tästä on maistiaisina saatu 5-6 luokkalaisten torstainen matkustelu.
Kemieen rakennetaan uusi ala aste jollakin aikavälillä, minusta se olisi ehkä ensimmäinen investointikohde kunnassa samoin kuin Tikkalan päiväkoti. Värtsilän lapsia ei ole mitään järkeä lähteä raahaamaan Kemieen nyt eikä ehkä milloinkaan. Meillä on aloittamassa 11 uutta ekaluokkalaista, eikä jatkonkaan näkymät ole ollenkaan heikot. Päinvastoin. Juuri Värtsilässä lasten määrä pysyy tasaisena, samoin Tikkalassa, ja juuri saneerattavassa Kemiessä lasten määrä tippuu eniten. Miksi Värtsilän mukuloilla pitää tilkitä Kemien koulun tyhjyys?
Kylät ovat tämän kunnan tärkein voima, ja Värtsilä on Tohmajärven suurin kylä. Meille on elintärkeää että koulu kaikkine toimintoineen säilyy. Jos sekin meiltä viedään, mitä tänne jää?
Kunnallisvaalit ovat lähellä, ja Värtsilästä löytyy neljä ehdokasta tulevaan valtuustoon. Kannattaa kysellä kolmelta muultakin mitä mieltä he kouluasioista ovat. Ja muutenkin. Minusta on äärimmäisen tärkeää että tältä kylältä olisi mahdollisimman iso edustus tulevassa valtuustossa, jo sen takia että voitaisiin yhdessä puolustaa edes tätä viimeistä kunnallista palvelua kylällä, eli Värtsilän koulua.
Ehdokas Piiroinen, Pienten Puolella.
Oletko koskaan nähnyt oikein viisasta miestä?
Nyt olen, tekstin kautta.
Minun mielestäni etäisyys ei ole ongelma nykypäivänä. Jos vanhemmat ovat valmiit ja motivoituneet olisi etä-opiskelu kokeilu täysin mahdollista jo tänäpäivänä. Olisi se hieno, jos se toteutettaisiin ensimmäisen kerran Tohmajärvi-värsilässä. Kiinteätä koulutilaa tarvitaan esimerkisi kaksikertaa viikossa, kun luokat kokoontuvat analysoimaan etätyönä tekemiään opintoja opettajansa johdolla..
Näin kunnanhallitus:
Päätösehdotus (kokouksessa muutettu): Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se
val tuut taa jatkamaan uuden Kemien koulun suunnittelemista Kemien koulun tontille.
Ta voit tee na on, että rakentaminen alkaa ensi vuonna.
Tilat esikoulusta kuudenteen luokkaan suunnitellaan siten, että oppilaspohjassa on muka
na Värtsilän koulu ja 5 – 6 luokkien osalta koko kunnan oppilaat.
Rakennuksen suunnittelussa ja sijoittelussa varaudutaan siihen, että tontille samaan
kokonaisuuteen voidaan sijoittaa yläkoulun ja lukion tarvitsemat tilat ja mahdollisesti
kirjasto. Kemien koulun varsinaisen investointipäätöksen tekee uusi valtuusto.
MOI Kaikille!
Järkevyydestä ja muusta höpöstä tätä kirjoittaesta en tiedä!
Mutta sen tiedän, että jos pienessä kylässä on oma koulu, on sillä iso vaikutus.(voin tarkemmin selvittää asian merkityksen pyydettäessä.)
NIIN! kyllä Perheelliset miettivät näitä asiota. Miten päivähoito, miten koulu jne.
Näistä keskustellaan vielä!
T: Ehdokas Markku Salo
On hyvä, jos keskustellaan. Tässä keskustelussa toivottavasti lapset ja heidän kotiväkensä saavat keskeisen aseman. On hyvä arvioida isojen koulujen ja pienehköjen koulujen kasvatuksellisia eroja. Niitä ilmeisesti löytyy, jos mennään pintaa syvemmälle.
Värtsilä on osa Tohmajärveä. Kunnan kehittämiselle ovat tärkeitä: Jänisjoki, Värtsilän koulu, rajanylityspaikka ja kirkko. Tärkeän yhdistystoiminnan keskus on Arppen piha. Tässä on potentiaalia ja markkinoinnin aineksia. Sekin on hyvä tietää, että kauppoihin, terveyskeskukseen, apteekkiin ja kirjastoon on kohtuullisen lyhyt matka, ainakin aikuisille.
Tikkala on kunnan kehitykselle tärkeä kylä. Sen kiinnostavuutta voidaan lisätä koulun ja lasten päivähoitopaikan avulla.
Koulu voi palvella kylän asukkaita muutenkin kuin kouluna!
Kolme koulua on kunnan sijoitus kasvulle!
Kaunis ajatus mutta faktat pöytään. Paljonko on Värtsilässä asukkaita? Kun verrataan lähikuntiin ja koulujen määriin, niin tuskin raha riittää Värtsilässä kaikkeen, kun se ei riitä muuallakaan. Pienet koulut ovat hyviä monessa asiassa. Mutta keskisuurilla kouluilla on myös hyvät puolensa. Joitakin asioita voi lapsi ja nuori saada siellä enemmän.
Jos luokalla on vain muutama oppilas niin koulukavereita on vain muutama. MItäpä, jos luonteet eivät satu yhteen. Ystävät ja harrastukset ovat valtavan tärkeitä lapsen kehitykselle ja tulevaisuudelle. Yhdysluokistakin ollaan montaa mieltä.Se ei aina ole hyvä. Ainakin, jos muuttaa paikkakuntaa. Olet ollut vaikka 3-4 yhdysluokalla. Muutatkin toiseen kouluun neljännellä. On hyvin haastavaa lapselle päästä kiinni rytmistä.
Kouluja ei saisi lopettaa turhaan mutta koulun säilyttäminenkään ei saa olla itseisarvo. Sanon tämän aavistuksen nuoremman henkilön näkökulmasta, Ymmärrän ja jaan huolen esim koulukyydeistä. Mutta ne voivat myös olla toimivia ratkaisuja. Toivoisinkin näin vaalien alla kaikkien ymmärtävän, että asioita on pakko muuttaa. Rahaa on pakko säästää. Se on rakkautta lapsia kohtaan.
MOI
Erkin ja Rapen kommentteihin viitaten. Olisi hienoa jos itse lapsiperheet ottaisivat kantaa tähän polttavaan kysymykseen. Mikahan jo kirjoitti omansa.Toki jos uusi koulu päätetään rakentaa, niin silloin oppilaat siirretään sinne. Näinhän se menee!
Kysymys onko mahdollisen suuren investoinnin vaatimassa velanotossa huomioitu? Sote ja maakuntamallin tuomat
tulovähennykset Kunnalle? En halua olla kehityksen jarruna, mutta tosi asiat pitää ottaa huomioon.
Vastaus: Ei ole voitu ottaa huomioon, kun ne asiat ovat vielä kesken!
Turha kiire nyt pois.