Tänään 6.1. vietetään loppiaista.

Loppiainen on viimeinen virallinen joulunpyhiin kuuluva kirkollinen pyhäpäivä.loppiainen

Sitä nimitetään myös Jumalan ilmestymisen juhlaksi, ja se on jopa joulua vanhempi kristillinen juhla.

Loppiaisen merkitys vaihtelee eri kirkkokunnissa.

Katolisessa, luterilaisessa, anglikaanisissa sekä muissa länsimaisissa kirkoissa, jotka noudattavat kirkkovuoden kalenteria, loppiaista vietetään itämaan tietäjien Betlehemiin saapumisen muistopäivänä. Sitä nimitetään monissa maissa myös kolmen kuninkaan juhlaksi.

Perinteisesti joulun oletetaan loppuvan loppiaiseen, viittaahan suomen kielessä sana loppiainenkin jouluajan loppumiseen. Suomalaisessa kansanperinteessä joulunajan on kuitenkin yleisesti katsottu jatkuvan Nuutin päivään saakka.

Loppiainen onkin saanut vähän huomiota osakseen, koska läheinen Nuutin päivä on vienyt siltä huomiota. Nuutin päivää vietetään 13. tammikuuta, jolloin jouluaatosta on kulunut 20 päivää.

Loppiainen on suurelle osalle ihmisistä se päivä, kun palataan ruotuun joulusuklaiden syömisen jälkeen ja kannetaan kuusi ulos. Loppiainen on kuitenkin ennenkaikkea kirkkopyhä.

Luterilaisessa kirkossa loppiaista juhlitaan itämaan tietäjien kunniaksi. Loppiaispäivänä muistellaan kolmen viisaan miehen vierailua Jeesus-lapsen luona, kertoo Kalevan seurakunnan vs. kirkkoherra Salla Häkkinen.

– Loppiaisena kirkoissa vietetään juhlamessua, joissa luetaan itämaan tietäjiä käsittelevä kappale Raamatusta. Kirkon penkit eivät tosin ole ääriään myöten täynnä, kuten vaikka ensimmäisenä adventtina tai jouluaaton ja -päivän hartauksissa.

Alunperin loppiaista vietettiin jouluna, Jeesuksen syntymän kunniaksi, ja loppiainen onkin vanhempi juhla kuin itse joulupäivä. Jotkut kutsuvat loppiaista ”vanhaksi jouluksi”.

– Ortodoksit juhlivat loppiaista Jeesuksen kasteen muistopäivänä, ja joissain maissa muistellaan loppiaispäivänä Jeesuksen ensimmäistä ihmetekoa Kaanaan häissä, Häkkinen kertoo.

Seimiasetelma tiivistää kaikki joulun tapahtumat

Itämaan tietäjien saapuminen Jeesus-lapsen luokse vasta loppiaisena kuulostaa perinteisiin seimiasetelmiin tottuneen korvissa kummalta. Eivätkö tietäjät olleetkaan paikalla jo lapsen syntymäyönä?

– Seimiasetelmissa tietäjät kuvataan usein paimenten vierelle talliin, ja asetelmat ovatkin hyviä tiivistelmiä koko joulunajan tapahtumista. Tosin katolisesta perinteestä voitaisiin meillekin adoptoida tapa koota seimiasetelmaa pikkuhiljaa, joulun pyhien myötä. Silloin päivien tarkoitus selvenisi, ja itämaan tietäjätkin päätyisivät paikoilleen vasta loppiaisena, Häkkinen ehdottaa.

Pitäisikö loppiainen sitten tuotteistaa joulun ja pääsiäisen tapaan, jotta ihmiset juhlisivat sitä aktiivisemmin?

– Loppiainen liittyy vielä joulun pyhiin, eikä sitä sen vuoksi tarvitse enempää tuotteistaa. Olisi kyllä hyvä, jos ihmiset ottaisivat selvää siitä, minkä vuoksi heillä on vapaapäivä töistä.

Uskonnollinen elämä on osa yleissivistystä

Monen joulu on tehty paketeista ja pukeista ja pääsiäinen noidista ja pupuista sen sijaan, että juhlapyhinä hiljennyttäisiin ajattelemaan kristillistä perinnettä. Salla Häkkisen mukaan juhlapäivien todellisen syyn tunteminen on osa yleissivistystä.

– Juhlapyhien tuntemus on myös suomalaisen kulttuurin ja tapojen tuntemista ja ylläpitämistä. Kun kohtaa vieraiden kulttuurien edustajia, voi keskustella siitä, miten eri maissa vietetään pyhiä. Tietous omista juurista mahdollistaa vuorovaikutuksen muiden kanssa.

Kirkkohallitus on huolissaan siitä, että suomalaiset eivät enää tiedä, miksi monia uskonnollisia juhlapyhiä vietetään. Esimerkiksi vietettävän loppiaisen tausta on yhä useammille epäselvä.

Kirkkohallituksen jumalanpalveluselämän ja musiikkitoiminnan yksikön johtaja Kai Vahtola arvioi, että pyhäpäivien merkityksen hämärtyminen köyhdyttää suomalaiskansallista juhlaperinnettä.

– Vaikuttaa siltä, että juhlaperinteemme on viime vuosina keskittynyt yhä enemmän suuriin juhlapäiviin, joiden sisällöstä ollaan vielä tietoisia. Kirkkovuoden teemallinen vivahteikkuus ja moni-ilmeisyys ovat sitä mukaa kaventuneet. Kysymys heijastaa yleisemminkin nykyistä kulttuurista tilannettamme, jossa vain muutamat suuret teemat tuntuvat pysyvän elossa ja värikylläisyys ja moni-ilmeisyys uhkaavat kadota.

Vahtola puolustaa samasta syystä kirkollisten teemojen näkymistä koulujen ja päiväkotien juhlissa.

– Ne juhlaperinteen muodot, jotka liittyvät meillä esimerkiksi jouluun tai pääsiäiseen, ovat hioutuneet aikojen myötä kulttuurisesti kansan yhteiseksi omaisuudeksi. Niiden soisi olevan läsnä ja ikään kuin rakentavan yhteistä kulttuurista ilmettä. Enkä usko, että siinä vielä on kysymys sellaisesta uskonnollisten teemojen hallinnasta, jota positiivinen uskonnon vapauslaki ei voisi tarkoittaa.

Pakanalliset perinteet häivytetty pyhien taustalta

Loppiainen on kirkkovuoden vanhimpia juhlia. Se on jopa vanhempi kuin joulu. Toisaalta loppiaista on vietetty alun alkaen nimenomaan Kristuksen syntymäjuhlana.

– Loppiaisen viettoon on liittynyt aikojen kuluessa myös kaksi muuta aihetta: Jeesuksen kaste ja Kaanaan häiden tapahtuma, jossa Jeesus ilmaisi jumalallisen voimansa. Lyhyesti sanottuna loppiainen on ollut Herran ilmestymisen juhlapäivä. Tässä mielessä sitä on vietetty toisesta vuosisadasta lähtien, Vahtola selvittää.

Syy siihen, miksi alkuperäinen joulu siirtyi nykyiselle paikalleen, liittyy pakanuuteen ja kristittyjen tarpeeseen häivyttää sen merkit omasta perinteestään.

– Kristillistä joulua vietetään samana päivän kuin pakanallisen ajan Rooman valtakunnassa vietettiin voittamattoman auringon juhlaa. Todennäköisesti joulu siirrettiin loppiaisesta siihen, koska kristinuskossa auringon ja valon katsottiin henkilöityvän vapahtajassa Jeesuksessa. Näin pakanalliselle juhlalle annettiin kristillinen sisältö.

Loppiainen päättää joulun

Kertomus Itämaan tietäjistä ja ”kuninkaiden kumarrus” tulivat loppiaisen teemaksi keskiajalla läntisessä kristikunnassa, johon Suomikin kuuluu. Nykyään loppiaista vietetään Kai Vahtolan mukaan Suomessa lähinnä joulun ajan päätöspyhänä. Silloin muistellaan viimeisen kerran joulun teemoja.

Vuosina 1973–1991 loppiainen oli työmarkkinajärjestöjen toiveesta aina lauantaina. Nykyään loppiaista vietetään kiinteällä paikalla, 6. tammikuuta.

Lähteet: Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto, Heikki Oja: Aikakirja ja nettisivu www.mtv.fi

6 comments for “Tänään 6.1. vietetään loppiaista.

  1. Irina tehnyt perusteellista työtä, siitä kiitos.

    TV:n Jumalanpalveluksessa ”Riemulaulu” kaikui
    komiasti Kolme kuningasta. Se on yksi joulun ajan
    suosikeistani, miesäänen (äänten) esittämänä.

    Ulkona paukkuu pakkanen, sen tahdissa voisi muuten
    tehdä vaikka loppiaiskävelyn. Ennen maailmassa oli
    loppiasiena hevosajeluja kuin myös loppiaistansseja.

    …”kulkeissain mä vielä nähdä sain nuo kolme kuningasta”…..

  2. Idän tietäjät ovat yhdessä raamatun evankeliumissa kerrottu ei muissa. Alkukielellä Kreikaksi kirjoitettu Matteuksen evankeliumi käyttää Jeesus lapsesta sanaa ”prephos” = vastasyntynyt silloin kun paimenet vierailivat seimellä. Itämaan tietäjien kertomuksessa Kreikankielinen sana on ”paidion” = lapsi. ( Matteus : 16 ”Hän antoi käskyn, että Betlehemissä ja sen lähistöllä oli surmattava kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat pojat, sen ajan perusteella, jonka hän oli tietäjiltä saanut selville.”
    Seimiasetelmat tietäjineen pistävät samaan nippuun kaksi asiaa ja se voi joitakin hämätä

  3. Uskonto Euroopassa on vahva ja sillä on paikkansa. Uskonto ei saa olla koskaan yläpulella reali elämän. Meillä on Jeesus ja meillä on neitsyt Maaria. Meillä uskonto luo tulevaisuutta elämässä ja myös toisista hoilehtimista.

  4. Luin commentin Loppiaisesta Kalevi Tikan kirjoitus.Sinä olet oikeassa asian suhteen.Haluan hiukan perustella asiaa.Tähti jonka tietäjät näivät ja sitä serasivat.Syttyi silloin kun Jeesus lapsi syntyi,Sen näki ensin Profetta Bileam, mutta hän sanoi näen tähden,mutta en nyt.Kun tietäjät läksivät matkaan,se kesti jonkun aikaa, koska silloin ei ollut nykyisiä kulkuneuvoja.Jos he olisivat tulleet seimen luo,silloin olisi Jumalan ilmoitus Josefille Ollut Josefin mahdotonta toteuttaa…Mooseksen lain mukaan on jokainen poika lapsi tuotava ympärileikattavaksi kahdeksantena päivänä.Jos he olisivat tuoneet Marialle kultaa suitsuketta ja mirhaa Beetlehemiin,Kuinka sitten ,kun Maria meni uhraammaan poikalapsen syntymän jälkeen 33päivän kuluttua uhria puhdistumisesta synnytyksen jälkeen, ei hänellä ollut lammasta uhrattavaksi,vaan hän uhrasi kaksi kyyhkysen poikaa,olisihan kullalla saanut paremmankin uhrin hankittua.Kun Tietäjät tulivat kuninkaan luokse tiedustelemaan missä on se kuningas, jonka tähden näimme itäisellä maillaPapit lukivat kirjoituksista, että lapsi syntyy Beethelemisä.Herodes pyysi heitä palaamaan takaisin tullessa ja ilmoittamaan hänelle missä lapsi on.Kun tietäjät läksivät Herodeksen luota he näkivät jälleen tähden joka johti heidät TALOON,jossa Jeesus lapsi ja hänen vanhempansa olivat.Herra varoitti tietäjiä palaamasta kuninkaan luo,vaan menemään eritietä takaisin.Otetaanpas se mahdollisuuus ,että tietäjät tulivat paimenten kanssa seimelle.Silloin olisi Josefin täytynyt lähteä Egyptiin vasta syntyneen lapsen kanssa,ja matka sinne kesti 13 päivää,Kesken matkan Josefin tuli palata Jerusalemiin ,Jeesuksen ympäri leikkausta varten,ja sitten jatkettiin matkaa jälleen.kun he olivat perillä oli Marian vuoro lain mukaan palattavä Jerusalemiin uhraamaan puhdistumisestaan Melkoista reiisuamista aasilla.On joskus vaikea ymmärtää miksi Raamatun totuus täytyy vaihtaa näihin taruihin,mutta niitä on kansan helpompi ymmärtää,kun käsketään.Toivon etten ole tälläkertaa polkenut kenenkään varpaille,se ei ole tarkoitukseni.GOD BLESS YOU:

  5. Loppiaisena on ihan ”pakko” kuunnella
    Kolmen kuninkaan marssi. Linkki siihen löytyy
    tämänkin 2017 julkaistun jutun kommenttirivistä.
    *
    Kihlaparina teimme loppiaisajelun vanhalla Veikko-ruunalla,
    anoppi asui tuolloin vielä Kaustajärvellä. Ahvenlammen kohdalla
    reki kaatui ja humpsahdimme kinoksiin. Mutta hauskaa oli!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *