Erilainen lapsi

Hännätön on onnetonodininlapsi (1)
Fantasiataru ajalta miekka ja aura
Kirja erilaisuudesta

Siri Pettersen: Odininlapsi, Jalava 2015

Hirka on erilainen. Isä jo tarttuu puukkoon, toimittaakseen vastasyntyneen päiviltä. Sillä tuollainen lapsi tuo suvulle onnettomuutta ja vauvan kuolema olisi armahdus sekä suvulle että lapselle. Kertomus vie lukijan ihmiskunnan aamuhämäriin, jolloin hännätön lapsi oli kummajainen. Häntä oli jokaisella yhtä tärkeä kuin mikä muu ruumiinjäsen hyvänsä.

Lueskelin kirjaa, joka on ensimmäinen osa trilogiasta. Fantasiasta on kysymys ja lukijat ovat ottaneet kirjan omakseen. Oletettavasti kirjailijan Korpinkehät-trilogian avaava teos saa kassakoneet kilkattamaan iloisesti muuallakin kuin Norjassa.

Isä yrittää selittää, että susi on vienyt tytöltä hännän, mutta totuus on myönnettävä. Tyttö on ihminen, kummajainen jota ei hyväksytä yhteisöön. Niinpä Hirkan on paettava, kun tulee aikuistumisriitin vuoro, josta olisi huonot seuraukset.

Odininlapsi vaikuttaa onnistuneelta kirjalta, joka vie lukijan ilman konstailuja fantasiamaailmoihin.
Kirjailijan esitystapa on selkeä ja lukemaan motivoiva. Kirja avaa näkymiä myös uskon aaltopituudelle. Kylässä
on oma näkijä ja suhtautuminen ulkomaailmasta tuleviin uhkiin on vainoharhainen. Mutta odininlapsi Hirka on sitkeä ja pysyy hengissä, vaikka kuolema odottaisi ihmisten mukaan tuota outoa ja pelottavaa lasta.

Kirja viehättänee erityisesti nuoria ja fantasiasta kiinnostuneita aikuisia. Nuortenkirjaksi se lienee kuitenkin
luokiteltavissa. Itse luin Pettersenin lukijaystävällistä tekstiä mieluusti ja päätin vielä tarttua kirjaan uudestaankin. Itse en ole erityisesti fantasian ystävä, mutta tällainen kirja saa rikkomaan muodostuneita ennakkoasenteita.

Jouko Varonen

Share

1 comment for “Erilainen lapsi

  1. Joukolla on tämä kijallisuuden teksti hallussa ja siitä voi fantasioita lukija kokea. Nuorten ja lasten kohdalla minun mielestäni pitäisi kokea ympärisöä ja niihin liittyviä haasteita jo lapsena. Atk ja tietotekniikka pitäisi olla vai pieniosa nuoren elmää. On tullut sanonta, jos jotakin kysyy: katso netistä. Ei netistä löydy ”maalaisjärkeä”, joka tilanteen tullessa päälle ratkaisee asian siinä paikassa ilman virtansa loppuneeseen tai kastuneeseen kännykkään nojautuen. Haluaisi, että kaupunkilapset pääsisivät kokemaan, kasvattamaan kasveja ja näkemään mistä heidä ruoka pöytään tulee.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *