Lauantaina koitti vihdoin se viimeinen koulupäivä, jolloin oppilaat saivat ”palkan” koko talvisesta uurastuksestaan. Torstaina oli esitetty ohjelmat ja hyvästelty kuutoset sekä Arja-ope. Lauantaina oli vain todistusten jako sekä tietysti odotetut stipendien, muistamisien ja Hymytytön sekä -pojan julkistaminen.
1-2 ovat saaneet todistukset, taustalla 5-6 lluokkalaiset pojat vielä odottelevat palkkaa.
Lions Clubin stipendit jakoivat Markus Kontiainen sekä Pekka Kunnas.
Värtsilän koulun stipendit 2016
Lions Club Tohmajärvi; Reilun kaverin stipendi
1-2 lk. Antti Pölönen
3-4 lk. Salla Vikki
5-6 lk. Anni Räsänen
Koulun stipendi; menestymisestä opinnoissa
1-2 lk. Tiia Koljonen
3-4 lk. Marianna Määttänen
5-6 lk. Lähtevät Välkkäri-kouluttajat; Hilda Heiskanen, Aada Jormanainen sekä Viktoriya Nyuganen
PKO; Reilun kaverin stipendi
Miska Jormanainen
Koulun stipendi menee 6 luokkalaisille Välkkäri-ohjaajille.
Kaivo Ry; Käsityön taitajalle
Eetu Rummukainen
SPR; Kavereiden tasapuolinen ja puolueeton huomioiminen
Hilda Heiskanen
Tohmajärven teatteriyhdistys; Ilmaisutaidoiltaan lahjakas oppilas
Tatu Hovi
Hymypatsaat; Oppilaiden keskuudestaan valitsema reilu, oikeudenmukainen ja auttavainen kaveri
Hymytyttö; Aada Jormanainen
Hymypoika; Onni Räsänen
Oppilaat valitsivat keskuudestaan Aadan hymytytöksi ylivoimaisella äänten enemmistöllä.
Hymypoika Onni kavereineen tutkii, millainen se hymypatsas on.
Jokainen oppilas sai oman henkilökohtaisen palkan, todistuksen, salin ja yleisön edessä sekä hyvän kesän toivotukset opettajilta.
Todistukset on saatu.
Juhlallisuuksien ja todistusten jaon jälkeen olivat vuorossa jätskit, joita oli kiva syödä samalla kun katseli älytaululta lähtevien kuutosten kuvia vuosien varrelta.
Hyvää kesää kaikille!
Toivottavat Värtsilän koulun oppilaat ja henkilökunta
Teksti ja kuvat: Vuokko Väänänen
Porvoolainen taiteilija Reetta Kauranen on valanut 200 000 hymypatsasta puutalonsa kellarissa. Hänelle patsaan valaminen on kuin körttivirren veisuuta.
Mielenkiintoinen tarina taiteilijasta ja patsaiden historiasta ja valmistamisesta löytyy täältä. Myös video siitä miten patsas syntyy.
http://www.hs.fi/sunnuntai/a1464324450681?jako=ee3c5e30394d434972c51c4fd6287079&ref=nl-hs-aamu
Yhtä hymyä kaikki oppilaat näin loman alkaessa.
*
Nuorempi sisareni lienee ollut niitä ensimmäisiä hymytytön saajia
vuonna 1954. Itse hän jännitti saamistaan kovasti, sillä
luokalle oli tullut juuri uusi, vaaleakiharainen tyttö. Sellaisethan
saivat yleensä prinsessan roolin. Sisareni sai kuitenkin sen
patsaan ja opettaja oli kuiskannut hänen korvaansa. ”Pojat
äänestivät sinua!”
Patsaita on sittemmin siunaantunut sukuun useampiakin, onneksi
yksikään niistä ei ole vielä särkynyt.
Uskomatonta mutta totta! Allekirjoittanutkin on 50-luvulla saanut hymypojan. Ja mistähän ansioista? 60-luvun reippaina vuosina se maalattiin joulun (tai punalipun) punaiseksi ja sitten se jonnekin katosi. Nyt patsasta hieman kaipailen, sillä se olisi mukavan näköinen Vuoden yrittäjän tunnuksen vieressä piirongin päällä muistuttamassa uran huippuhetkistä.