Missä on pikkulinnut? Ainakin tässä Selänteellä on täydellinen kato. Aluksi valittivat tuolla alempana asuvat lintukatoa, nyt niitä ei näy täällä puolirinteessäkään. Patsolan mäeltä on myös linnut kadonneet. Kävi eilen yksi närhi pähkinäapajalla!
Llinnut ovat täällä.
Riehakasta karkauspäivää!
Kaks lintusta ja ellinoora ovat täällä. Pysykää kotona. Ei saa – karata – mihinkään. Korkeintaan kaupassa saa käydä, ettei talous romahda.
Tietysti töihin on mentävä niiden, joilla työtä on, unohtamatta navettaa, vaikka maidon hinta lilluukin aika alhaalla. Jännittää kovasti tänään – karkauspäivänä – miten päättyy suomalainen kansannäytelmä ”Pakkosopu”. Ojennetaanko esiripun jälkeen ruusuja vai ruiskukkia? Vaiko vain apilanlehtiä? Etteivät perusasiat unohdu, seuratkaa mediaa. Se ohjailee epäpoliittista ”eliittiä” eli heitä, jotka leuhkivat epäpoliitisilla vakaumuksillaan.
Pidetään portaiden kaiteesta kiinni, ettei pulahdeta välillämereen. Erityisesti olkaa varovaisia te, jotka hiihtolomalla viette valuuttanne aurinkorannoille.
Kaunista karkauspäivää! Laittakaa suomenlippu kaappiin, jos muistitte käyttää sitä kalevalanpäivänä salossa.
Kaukaspäiviä ei ole joka vuosi. Vahinko?
Karkauspäivän
KOSINTARUNO
Tuletko kanssani korkealle
pieniä hevosia katselemaan.
Tehdään tuohesta pienet länget
ja tullaan alas ja valjastetaan.
Ajetaan kissalla piispan pihaan.
Sanotaan niin, että ajateltiin:
pitäisi muutama lehmäkin olla
ja mentäis samalla naimisiin.
-Lauri Viita
Karkauspäivän lisäksi tänään vietetään myös ”Harvinaisten sairauksien päivää”
Sudet ei vaan ole tainneet karata minnekään.
Tämän päivän Iltasanomatkin uutisoi Värtsilän
koulukyydityksistä susivaaran takia.
Korjaus edelliseen, kyseessä on Iltalehti.
Karkauspäivän ensilahjat annettiin Isossa Britaniassa, kun traditio karkauspäivän lahjojen annossa tuli muotiin. Kintaat sai kosija, joka sillä hetkellä ei poikaa kiinnostunat.Suomessa lahja on muodostunut muotoon leninkikangas. Kintaat muotoon rukkaset.
Värtsilän lintuparvet ovat edelleen Värtsilässä. Pappilanpellolla kävivät muutaman päivän ajan vain näyttäytymässä ja painuivat metsiin.
Tänä aamunakin on pariin otteeseen käynyt parikymmenpäinen parvi varpusia ja tinttejä. Vilaukselta näkyi myös nokkavarpunen.
Muutoksia on havaittavissa ruokintalintujen käyttäytymisessä. Niillä alkaa vissiin joku titityy tai kutuaika. Aikaa menee pesäpönttöjen ja lahopökkelöiden valtaukseen ja vartiointiin eivätkä jouda esiintymään minulle koko päivää.
Kova sirkutus kuului mökkipuissa, kun kävin jyviä viemässä. Siellä on paljon vanhoja puita ja kymmeniä pönttöjä. Kevään merkkejä ilmassa.
FB:n Pälkjärvi-ryhmään oli yksi jäsen linkittänyt seuraavan jutun Jänisjärven rantamilta. Ajattelin, että saattais jotakuta Värtsin lukijaakin kiinnostaa.
Lähde: 1.01.1908 Punanen viesti : Sosialidemokratinen kevätjulkaisu no 2
Tässä vielä toinen FB:stä bongattu linkki, jossa muutama sivu tarinaa vuosien 1788-1790 sodasta. Jutussa mainitaan Värtsilästäkin joku henkilö nimeltä.
Lähde: 01.01.1908 Historiallinen Aikakauskirja no 5
Tänään kävin pilkillä Saimaan suurilla selillä. Lokit olivat palanneet pilkkimiesten jäälle jättämiä särkiä kilpaa ravinnoksi noukkimaan. Saimaa on tänä talvena ollut niukka antamaan ”Ahdinantimia”. Minun saalini oli neljä paistinpannulle laitettavaa ahventa sekä parikymmentä pienenpää ahventa, joista patakukon tein.
Aamutv:ssä oli Värtsiläisille tuttu Juha Hiltunen kertomassa Torinon käärinliinoista.
Lissun ensimmäisessä eli klo 18.07 linkissä kerrotaan Hillon ämmästä.
Ämmän elinolot ovat olleet järkyttävän surkeat isovanhempiemme isovanhempien aikakaudella eli reilut 100 vuorta sitten.
Ihan kiva saada näin erikoisia ja historiallisia linkkejäkin, varsinkin vielä näin seutukuntaa koskien.
Hyvin muistettu ja huomioitu Siltainssiltä.
Itse jouduin tutkailemaan taustoja muistin virkistämiseksi. Näyttääkin Juha asuneen pienenä poikana Värtsilässä ja aikuisena esiintyneen niin Värtsissä (Sahayrittäjä-kertomukset) kuin Värtsilässäkin (Käärinliinat), sikäli kuin olen oikein ymmärtänyt.
Käärinliinoista löytyy lisää tietoa haluaville googlettamalla.
Juha Hiltunen vieraili viime vuonna Värtsilässä. Seurakuntakodissa kuultiin mielenkiintoinen esitys käärinliinasta.Paikalla ei ollut tungosta. Siksi on hyvä, että Värtsistä voi lukea ja kerrata aiemmin kuultua kertomusta Torinon käärinliinasta. Kiitos Mikolle!
Tänään perjantaina, viimeisenä koulupäivänä ennen talvilomaa, on Värtsilän koululaisilla hiihtokilpailut. Kilpailut hiihdetään Värtsiläntien rajan puoleisella pellolla, rajavyöhykkeellä. Autoilijat huomioikaa tämän aamupäivän aikana tavallista runsaampi tien ylittäjien määrä koulun kohdalla. Tien yli menee kilpailujännityksessä olevia oppilaita ja toivottavasti runsaasti myös katsojia ja kannustajia. Toki kilpailuja voi seurata kevyenliikenteenväylältäkin, kun latu kulkee pellolla tien suuntaisesti.
Missä on pikkulinnut? Ainakin tässä Selänteellä on täydellinen kato. Aluksi valittivat tuolla alempana asuvat lintukatoa, nyt niitä ei näy täällä puolirinteessäkään. Patsolan mäeltä on myös linnut kadonneet. Kävi eilen yksi närhi pähkinäapajalla!
Llinnut ovat täällä.
Riehakasta karkauspäivää!
Kaks lintusta ja ellinoora ovat täällä. Pysykää kotona. Ei saa – karata – mihinkään. Korkeintaan kaupassa saa käydä, ettei talous romahda.
Tietysti töihin on mentävä niiden, joilla työtä on, unohtamatta navettaa, vaikka maidon hinta lilluukin aika alhaalla. Jännittää kovasti tänään – karkauspäivänä – miten päättyy suomalainen kansannäytelmä ”Pakkosopu”. Ojennetaanko esiripun jälkeen ruusuja vai ruiskukkia? Vaiko vain apilanlehtiä? Etteivät perusasiat unohdu, seuratkaa mediaa. Se ohjailee epäpoliittista ”eliittiä” eli heitä, jotka leuhkivat epäpoliitisilla vakaumuksillaan.
Pidetään portaiden kaiteesta kiinni, ettei pulahdeta välillämereen. Erityisesti olkaa varovaisia te, jotka hiihtolomalla viette valuuttanne aurinkorannoille.
Kaunista karkauspäivää! Laittakaa suomenlippu kaappiin, jos muistitte käyttää sitä kalevalanpäivänä salossa.
Kaukaspäiviä ei ole joka vuosi. Vahinko?
Karkauspäivän
KOSINTARUNO
Tuletko kanssani korkealle
pieniä hevosia katselemaan.
Tehdään tuohesta pienet länget
ja tullaan alas ja valjastetaan.
Ajetaan kissalla piispan pihaan.
Sanotaan niin, että ajateltiin:
pitäisi muutama lehmäkin olla
ja mentäis samalla naimisiin.
-Lauri Viita
Karkauspäivän lisäksi tänään vietetään myös ”Harvinaisten sairauksien päivää”
http://harvinaiset.fi/HSP2016
Sudet ei vaan ole tainneet karata minnekään.
Tämän päivän Iltasanomatkin uutisoi Värtsilän
koulukyydityksistä susivaaran takia.
Korjaus edelliseen, kyseessä on Iltalehti.
Karkauspäivän ensilahjat annettiin Isossa Britaniassa, kun traditio karkauspäivän lahjojen annossa tuli muotiin. Kintaat sai kosija, joka sillä hetkellä ei poikaa kiinnostunat.Suomessa lahja on muodostunut muotoon leninkikangas. Kintaat muotoon rukkaset.
Värtsilän lintuparvet ovat edelleen Värtsilässä. Pappilanpellolla kävivät muutaman päivän ajan vain näyttäytymässä ja painuivat metsiin.
Tänä aamunakin on pariin otteeseen käynyt parikymmenpäinen parvi varpusia ja tinttejä. Vilaukselta näkyi myös nokkavarpunen.
Muutoksia on havaittavissa ruokintalintujen käyttäytymisessä. Niillä alkaa vissiin joku titityy tai kutuaika. Aikaa menee pesäpönttöjen ja lahopökkelöiden valtaukseen ja vartiointiin eivätkä jouda esiintymään minulle koko päivää.
Kova sirkutus kuului mökkipuissa, kun kävin jyviä viemässä. Siellä on paljon vanhoja puita ja kymmeniä pönttöjä. Kevään merkkejä ilmassa.
FB:n Pälkjärvi-ryhmään oli yksi jäsen linkittänyt seuraavan jutun Jänisjärven rantamilta. Ajattelin, että saattais jotakuta Värtsin lukijaakin kiinnostaa.
http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1110672?term=Ruskealan#/%3Fpage=26?page=26
Lähde: 1.01.1908 Punanen viesti : Sosialidemokratinen kevätjulkaisu no 2
Tässä vielä toinen FB:stä bongattu linkki, jossa muutama sivu tarinaa vuosien 1788-1790 sodasta. Jutussa mainitaan Värtsilästäkin joku henkilö nimeltä.
http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/498040?term=Ruskealassa#/%3Fpage=3?page=3
Lähde: 01.01.1908 Historiallinen Aikakauskirja no 5
Tänään kävin pilkillä Saimaan suurilla selillä. Lokit olivat palanneet pilkkimiesten jäälle jättämiä särkiä kilpaa ravinnoksi noukkimaan. Saimaa on tänä talvena ollut niukka antamaan ”Ahdinantimia”. Minun saalini oli neljä paistinpannulle laitettavaa ahventa sekä parikymmentä pienenpää ahventa, joista patakukon tein.
Aamutv:ssä oli Värtsiläisille tuttu Juha Hiltunen kertomassa Torinon käärinliinoista.
Lissun ensimmäisessä eli klo 18.07 linkissä kerrotaan Hillon ämmästä.
Ämmän elinolot ovat olleet järkyttävän surkeat isovanhempiemme isovanhempien aikakaudella eli reilut 100 vuorta sitten.
Ihan kiva saada näin erikoisia ja historiallisia linkkejäkin, varsinkin vielä näin seutukuntaa koskien.
Hyvin muistettu ja huomioitu Siltainssiltä.
Itse jouduin tutkailemaan taustoja muistin virkistämiseksi. Näyttääkin Juha asuneen pienenä poikana Värtsilässä ja aikuisena esiintyneen niin Värtsissä (Sahayrittäjä-kertomukset) kuin Värtsilässäkin (Käärinliinat), sikäli kuin olen oikein ymmärtänyt.
Torinon Käärinliinat – Juha Hiltunen
http://shroud.fi/fi/seminaariohjelma/juha-jarmo-hiltunen/
Käärinliinoista löytyy lisää tietoa haluaville googlettamalla.
Juha Hiltunen vieraili viime vuonna Värtsilässä. Seurakuntakodissa kuultiin mielenkiintoinen esitys käärinliinasta.Paikalla ei ollut tungosta. Siksi on hyvä, että Värtsistä voi lukea ja kerrata aiemmin kuultua kertomusta Torinon käärinliinasta. Kiitos Mikolle!
Tänään perjantaina, viimeisenä koulupäivänä ennen talvilomaa, on Värtsilän koululaisilla hiihtokilpailut. Kilpailut hiihdetään Värtsiläntien rajan puoleisella pellolla, rajavyöhykkeellä. Autoilijat huomioikaa tämän aamupäivän aikana tavallista runsaampi tien ylittäjien määrä koulun kohdalla. Tien yli menee kilpailujännityksessä olevia oppilaita ja toivottavasti runsaasti myös katsojia ja kannustajia. Toki kilpailuja voi seurata kevyenliikenteenväylältäkin, kun latu kulkee pellolla tien suuntaisesti.