Hortoilemassa

Aloitinpa kesälomani hortoilulla! En ollut kuitenkaan eksyksissä sen enempää kuin tavallisestikaan, mutta osallistuin Kylätalolla Kansalaisopiston järjestämälle mielenkiintoiselle villivihannes-kurssille.

Hortoilu eli villivihannesten kerääminen on luonnossa villinä kasvavien syötävien kasvien keräämistä, kokkaamista, säilömistä ja syömistä. Hortoilu on yksi eniten viime aikoina kasvaneista terveellisen, maukkaan, luonnollisen ja edullisen ruuan trendeistä.” ( http://www.hortoilu.fi/)

myllymuseolla kuva mirja varonen

Villiyrttikurssilaiset luonnossa Pirjo Rinteen johdolla. Kuva: Mirja Varonen

HORTOILUN 1. PÄIVÄ
Opettajaksi ja asiantuntijaksi olimme saaneet mainion ”Värtsilän tytön”, Rinteen Pirjon. Asiantuntijuutta Pirjolla on kasvien sekä luonnon lisäksi myös kylän historiasta muutaman vuosikymmenen takaa. Monenlaisia lapsuusmuistoja ja räväköiden tyttöjen kommelluksia saimme kuulla varsinaisen kurssiasian lisänä. Helakka nauru kaikuikin välillä Kylätalon yläkerrassa tai hortoilijoiden luontoretkellä Myllymuseon läheisyydessä; olihan lähes parikymmentä ”hiljaista” naista ja yksi urhoollinen mies koolla villivihanneksia tutkimassa.

Pirjo Rinne opastamassa hortoilijoita

Pirjo Rinne opastamassa hortoilijoita

Ensimmäinen päivä aloitettiin perinteisesti kirjaamalla läsnä olevat kurssilaiset. Olihan meitä paikalla kaikki ilmoittautuneet. Pirjo toi mukanaan tervetuliaisjuoman; ei ollut vaaleanpunaista shampanjaa, vaikka väri olikin samanlainen. Oli parempaa! Raparperista, mustaherukanlehdistä ja yrteistä tehtyä jännän makuista juomaa.

Niinpä päästiin itse aiheeseen. Pirjo kertoili erilaisista villivihanneksista, niiden tunnistamisesta, käyttömahdollisuuksista, säilömisestä ym. Myös tarkentavia kysymyksiä niin aiheesta kuin aiheen vierestä tuli meiltä kurssilaisilta ja kohta oltiinkin ”lillukanvarsissa”, eksytty varsinaisesta tunnin aiheesta. Villivihannesten edullisuus, terveellisyys, puhtaus, tuoreus ja paikallisuus korostuivat useampaan otteeseen.

Myös myrkyllisiä kasveja tunnistettiin kuvista sekä Pirjon tuomista näytteistä. Ettemme hortoillessa poimisi vahingossa vaarallisia kasveja! Rannoilla kasvava putkikasvi, myrkkykeiso, on todella myrkyllinen ja voi aiheuttaa vakavia seuraamuksia. Mutta nämä myrkylliset kasvit jääkööt luontoon kasvamaan.

Kaunis aurinkoinen sää houkutteli kurssilaiset ulos. Aluksi tutkimme Pirjon kasvinäytteitä, erilaisia suokasveja sekä näköislajeja, jotka voi helposti sekoittaa keskenään. Toisen kerran jalkauduimme luontoon iltapäivällä keräämään erilaisia villivihanneksia kuivattavaksi ja jokaiselle kotiin viemisiksi. Myllymuseon ympäristöstä ja Jänisjoen rantamaisemista löytyi mm. nokkosta, vuohenputkea, maitohorsmaa, voikukkaa, vadelman lehtiä, kortetta sekä herkullisia villin mustaherukan kukintoja. Ensiksi mainitut kasvit taitavat ollakin tutuimpia villivihanneksiamme.

Laitoimme luontoretken saaliit kuivuriin kuivumaan tai veimme kasvit kotiin. Useampi kurssilainen lienee nauttinut luonnonkasveista illalla, ei tällä kertaa suun kautta, vaan antaen jaloille nautinnollisen lämpimän jalkakylvyn. Näin monikäyttöisiä luonnonkasvit voivat olla; ruoaksi, juomaksi, rohdoksi, koristeluun, ihon hoitoon sekä tuoksuiksi, tarvittaessa jopa karkottimeksi tai lannoitteeksi.

Tiistaina kurssimme jatkui erilaisten villivihannesten ruoaksi laittamisella…..

Teksti: Vuokko Väänänen

Kuvat: Vuokko Väänänen ja Mirja Varonen

 

Share

4 comments for “Hortoilemassa

  1. Putte possun sanoin, ”ja meillä kaikilla oli niin mukavaa.”

  2. Vahvasti harkitsin, josko Kesä-Kaustalainenkin
    voisi tulla hortoilemaan kanssanne. Mutta
    ei vaan aikataulu antanut taaskaan myöten.
    Jäi myöskin kysymäti olisko se ollut ulkopaikkakuntalaiselle
    edes mahdollistakaan.

    Kun nyhdin harmissani kukkapenkistä nokkosta, horsmaa ja poimulehteä
    muistuttelin itselleni, että hyödyllisiähän nämä…..

    Mutta kyllä oli mukava saksia pienestä yrttipenkistä ruohosipulia,
    lipsitkkaa, persiljaa, suolaheinää, pinaattia ym vihreää, tuli niin
    kesäinen mieli.

  3. Ei se oppi ojaan kaada;
    Nytpä meni jo päivällissalaattiin voikukanlehtiä, ketunleipää, mustikan, vatun, mesikan ja mansikan lehtiä ja kukintoja. Maistuihan se.

  4. Mainitsin Suomen sieniseuran facebook sivuilla meidän yrttikursissta toteamuksella, jotta kun kurssin vetäjänä on myöskin sienien ystävä niin varmaan jutellaan sienistäkin. Eräs kommentoija Mauri Lahti kirjoitti kerro terveisiä kurssilaisille. Tässä ne Maurin terveiset nyt tulevat tutuille tai tuntemattomille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *