Nasto-Kaunotarta katsomaan tulleet lapset eivät innostukseltaan olleet pysyä parvellaan
Venäläis-Suomalaisen Kulttuuriyhteistyön Ystävät – Solovej’n ydinporukka teki parin päivän vierailun Petroskoihin, Karjalan Tasavallan vilkkaaseen pääkaupunkiin. Päätavoitteena oli tutkia mahdollisuuksia Haukiputaan Operettiviikkojen aikaisten yhteistyösuhteiden uudelleen solmimiseen Karjalan Valtiollisen Musiikkiteatterin kanssa. Toki aikaa riitti hieman myös kaupunkiin tutustumiseen sekä mm. käyntiin samaan aikaan järjestetyillä metsästys- ja kalastusmessuilla.
Petroskoi on Karjalan Tasavallan pääkaupunki, liki kolmensadantuhannen asukkaansa kanssa Suomeenkin verrattuna jo suurten luokkaan luettava. Sen monipuolinen ja vilkas kulttuuri- ja liike-elämä sekä yliopistot ja muut opinahjot vielä korostavat sen merkitystä Karjalan kehitykselle. Sen sijainti keskellä Karjalan metsiä, suuren Äänisjärven rannalla, Kizhin upean saaren ja monien muiden nähtävyyksien ja muinaismuistojen läheisyydessä antaa todella hyvät mahdollisuudet myös matkailulle. Ei siis ihme, että sen asukkaat uskovat kaikkien vaikeuksienkin keskellä kaupunkinsa kaikinpuoliseen kehittämiseen. Molemminpuolisista taloudellisista pakotteista ja poliittisesta kuohunnasta huolimatta usko suomalaisiin ihmisiin ja yhteistyöhön on vankasti sisäänrakennettuna siihen paljon puhuttuun venäläiseen, tai tässä tapauksessa paremminkin karjalaiseen sieluun.
Hetkisen verran tuumailimme, jatkaisimmeko vasemmalla näkyvään Äänisjärven rantaan… Velvollisuudentunto ja kylmä tuuli kuitenkin voittivat – siis tapaamiseen teatterille!
Osanottajien vähyyden takia olimme pakotettuja jättämään suunnitellun pidemmän vierailun ohjelmasta ja tyytymään yhteen pikkubussilla tehtyyn parin päivän matkaan. Tämä luonnollisesti karsi mahdollisuuksia ohjelman laajentamiseen. Niinpä keskityimmekin lähes yksinomaan matkan pääkohteeseen, Musiikkiteatteriin. Vierailun supistuminen kahteen iltaan karsi ohjelmasta myös kaksi mielenkiintoista tapahtumaa, Giacomo Puccinin oopperan ”Madama Butterfly” esityksen Musiikkiteatterissa sekä monipuolisen konsertin Taidemuseon upeassa salissa.
Lähdimme matkaan aikaisin aamulla Eero-Matti Lintusen vakaiden käsien pidellessä ohjauspyörää. Ensimmäinen esitys, johon meidät oli kutsuttu, alkoi jo klo 14:00. Se olikin todella mielenkiintoinen, karjalaiseen kansansatuun perustuva Anastasija Salon säveltämä ja Snezhana Saveljevan ohjaama lasten musiikkisatu Nasto-kaunottaresta. Julia Gendelevan onnistunut libretto, Jelisei Shepeljovin upea lavastus ja Oleg Shchukarovin lapsia erityisesti kiehtonut koreografia toimivat erinomaisesti. Naston lisäksi mukana hyviksien puolella ovat hänen vanhempansa Anni ja Lauri sekä Nastoon rakastuva nuori perintöruhtinas. Pahiksina häärivät puolestaan Syöjätär, hänen tyttärensä Outi ja ilkeä Vesihiisi. Kertojana ja hyvien puolustajana toimi myötätuntoinen Vuohi.
Suomenkielinen ”Karjalan Sanomat” uhrasi Nastolle kokonaisen sivun, jolla kriitikko Natalija Grodnitskaja suitsutti ylistystä esitykselle: ”Erityisesti lapsille sävelletyt teokset ja lähinnä ooppera on varsin harvinainen ilmiö. Ilon aihetta on silloin, jos teos onnistuu, ja tässä tapauksessa musiikkisatu Nasto osui napakymppiin. Teoksessa kaikki on yhdistynyt harvinaisen luonnollisesti, siis yksi poeettisimmista karjalaisista kansansaduista, musiikki, näyttämösovitus ja näyttelijäntyö sulautuivat hyvin kiinnostavaan taideteokseen.”
Asiantunteva ja monipuolinen emäntämme, teatterin ulkomaansuhteista vastaava projektipäällikkö Aleksandra Monakhova
Meitä vastassa oli teatterille mennessämme teatterin kansainvälisistä suhteista vastaava projektipäällikkö Aleksandra Monakhova, jonka erinomainen englannin kieli ja muutaman kuukauden Suomessa opiskelun alkuun saattama suomen kielen taito auttoivat saamaan vierailusta kaiken irti. Hän toimi myös tulkkina tapaamisessamme teatterin johtajan Elena Larionovan ja oopperaosaston johtajan Natalia Zykovan kanssa. Mukana olivat meidän puoleltamme myös vpj Minna Aulassaari sekä hallituksen jäsenet Heli Harinen ja Marina Zharkevich, joka toimii Musiikkiteatterin solistina. Hän oli mukana myös molemmissa näkemissämme esityksissä. Saimme kuulla hyvän läpileikkauksen teatterin tarjonnasta ja mahdollisuuksista kulttuurivaihtoon sekä Suomen kiertueisiin.
Seuraava Suomen ja Venäjän välinen suuri Kulttuurifoorumi järjestetään ensi syksynä Petroskoissa, suurelta osaltaan nimenomaan Musiikkiteatterin tiloissa. Lupasimme selvittää siihen mennessä yhteistyömahdollisuudet Suomen puolella, jotta voisimme allekirjoittaa mahdollisen sopimuksen foorumin aikana.
Toisen päivän iltana ohjelmassa oli mielenkiintoinen näytelmällinen sota-ajan lauluja esittelevä konsertti ”Zhdi menja” eli ”Odota minua”. Mielenkiintoisen siitä teki erityisesti se, että sen pohjana oli Värtsilässä v.2008 järjestetyn ”Elämää Juoksuhaudoissa”-konsertin venäläinen osuus. Esityksessä kuultiin vanhojen tuttujen lisäksi pari muutakin laulua, ja koko näyttämöllepano oli suunniteltu uudelleen. Konsertti sai aikanaan Värtsilässä suuren suosion, eikä Petroskoissa jääty lainkaan huonommiksi. Täysi katsomo osoitti seisaaltaan suosiotaan, ja esiintyjät saivat käydä kiittämässä yleisöä moneen kertaan. Ajatus Värtsilän konsertin uudelleenrakentamisesta ja kierrättämisestä niin Suomessa kuin Venäjälläkin sai vahvistusta, samoin kuin usko naapurimaiden kulttuurivaihdon mahdollisuuksiin laajemminkin.
Teksti ja kuvat: Kullervo Rauhala
On kulttuurille komeat puitteet Petroskoissa.Hieno on ollut Solovejin edustajien vastaanottokin Karjalan pääkaupungissa.
Tuolle sota-ajan musiikin konsertille on varmasti kysyntää Suomessakin.Toivon Kullervolle ja kumppaneille menestystä tapahtumien järjestelyihin!
Miksi Haukiputaalla ?
Päätavoitteena oli tutkia mahdollisuuksia Haukiputaan Operettiviikkojen aikaisten yhteistyösuhteiden uudelleen solmimiseen Karjalan Valtiollisen Musiikkiteatterin kanssa.
Miksi ei Värtsilässä,jos ei Haukiputaalla oteta tosissaan ja tueta tapahtumaa!
Otteita :
YLEuutioset Oulu 15.12.2008 klo 12:12 | päivitetty 25.5.2012 klo 1:45
Haukiputaallaon hieman erilainen näkemys Operettiviikoista
Operettiviikot eivät jatku Haukiputaalla
Haukiputaan kunnan päätös olla myöntämättä avustus operettiviikoille oli lopulinen syy operettiviikon perumiselle.
Haukiputaan operettiviikot eivät jatku Kiiminkijoen Opiston tuottamana. Kiiminkijoen Opisto -osakeyhtiön Oy:n hallituksen mukaan lopetuspäätös tehtiin kohonneiden kustannusten ja yhteistyötahojen vähäisyyden takia. Opistolla on tapahtuman järjestämiseen tietotaitoa, jota se on valmis jakamaan mahdollisten muiden järjestäjien kanssa.
Hallitus päätti marraskuun kokouksessaan, että Haukiputaan kunnanhallitukselle toimitetaan operettiviikkojen vuoden 2009 alustava kustannusarvio, jossa näkyvät kustannukset ja viikkojen järjestämisen mahdollistava kunnan avustusmäärä. Kunnanhallitus käsitteli asiaa joulukuun 8. päivä ja totesi, ettei avustusta voida myöntää.
Kunnanhallitus
§ 336
08.12.2008
Operettiviikkoja koskeva esitys
3722/33/339/2008
KHALL § 336
Valmistelija: kunnansihteeri Kirsti Lehtinen, p. (08) 887 4101, 040 7191 098, kirsti.lehtinen@haukipudas.fi
Kiiminkijoen Opisto Oy:n hallitus on käsitellyt 24.11.2008 operettiviikkojen järjestämistä. Hallitus totesi, että viikkojen järjestäminen ei ole Kiiminkijoen opiston tai kulttuurituotannon päätehtävää eikä se sisälly kunnan ja opiston väliseen kulttuurisopimukseen. Operettiviikon kustannukset ovat kasvaneet jatkuvasti. Tänä vuonna budjetti oli noin kaksi kertaa suurempi kuin Haukiputaan 47 000 euron kulttuurirahoitus opistolle.
Koska operettiviikot ovat pääosin Haukiputaan kulttuuritoimintaa, tulisi päätös tapahtuman järjestämisestä tehdä tilaaja eli Haukiputaan kunnanhallitus. Päätöksen tulee sisältää myös operettiviikkojen rahoituksen järjestäminen. Niinpä opiston hallitus päätti toimittaa operettiviikkojen 2009 alustavan talousarvion, jossa näkyy operettiviikkojen kustannukset ja viikkojen järjestämisen mahdollistava kunnan avustusmäärä.
Talousarvion mukaan operettiviikkojen menot ovat 109 000 euroa, joka katettaisiin seuraavasti:
lipputulot
26 000 e
sponsoritulot
20 000 e
avustukset
10 000 e
kunta
45 000 e
opisto
8 000 e
Aiempina vuosina kunta on antanut operettiviikoille tukea 10 000-15 000 euroa. Nyt esitettyyn 45 000 euron tukeen ei ole osattu varautua, kun esitys tuli näin myöhään. Kunnan taloudellinen tilannekin on niin tiukka, ettei tukea voida senkään vuoksi myöntää.
Kunnanjohtaja:
Kunnanhallitus toteaa, että operettiviikkojen tukemiseen esitetyllä tavalla ei ole mahdollisuuksia.
Päätös:
Kunnanhallitus hyväksyi päätösesityksen.
Tiedoksi:
Kiiminkijoen Opisto Oy
Monet kiitokset Jore lämpimistä sanoistasi!!
Kiitokset myöskin nimimerkille ”Miksei Värtsilässä operettiviikkoa” asiaan paneutumisesta! Jos luet tekstini tarkemmin, niin enhän minä Haukiputaalle ollut mitään tarjoamassakaan, vaan tutkimassa mahdollisuuksia Haukiputaan aikaisten suhteuden uudellen lämmittämiseen – ja, vaikken sitä siinä sanonutkaan, mieluummin jossain muualla… Luulisinpa, ettei tästä maasta löytyisi juuri ketään, joka näkisi jatkon minua mieluummin juuri täällä!
Vuonna 2008, jolloin yllä esitetty päätös Haukiputaalla tehtiin, olin jo Värtsilässä järjestämässä ”Laulu Yhdistää”-tapahtumaa petroskoilaisten kanssa. Haukiputaalla haluttiin silloin ottaa esiintyjäryhmä paikallisen Suomi-Unkari-seuran aloitteesta suurimpien operettimestareiden kotimaasta Unkarista. Kustannukset paisuivat kuitenkin liian suuriksi, ja viikot oli pakko lopettaa. Siinä vaiheessa en ollutkaan enää millään tavalla mukana.
Mikään ei olisi minusta hienompaa kuin jatkaa yhteistyötä täällä, mutta se ei onnistu pelkästään minun voimillani – siihen tarvitaan paljon yhteistyötä, talkoita ja taloudellista tukea. Jos vain minulla olisi edes jonkinlainen varmuus siitä, että tukijoita löytyy enemmän kuin selkäänpuukottajia, syksyn Kulttuurifoorumissa Petroskoissa voitaisiin asiasta jo alustavasti sopia. He ovat osoittaneet mielenkiintonsa – puuttuu vain se, että me löytäisimme resurssit toteutukseen… Operettiviikkoja ei enää järjestetä tietääkseni missään… ainakaan toistaiseksi…
Olenpas tässä tuumaillut tuota nimimerkin ”Miksei Värtsilässä Operettiviikkoa” kirjoitusta. Solovej’ olisi täysin valmis tekemään alustavia selvityksiä ja valmisteluja. Tavoitteena voisi olla esimerkiksi tapahtuma, jossa vanhat ystäväni petroskoilaisesta Karjalan Musiikkiteatterista tulisivat esittämään yhden tai vaikkapa kaksi eri operettia, musikaalia tai koomista oopperaa sesonkinsa päätteeksi ennen juhannusta. Mietin vain, missä moisen tapahtuman voisi toteuttaa… Värtsilän kesäteatteri osoittautui v.2008 varsin alttiiksi säille, kun lämpötila laski neljään asteeseen, kylmä tuuli ulvoi nurkissa ja sade ropisi kattoon. Mistä löytyisi sellainen tila, joka ei olisi arka alkukesän arvaamattomille säille, mutta voisi viedä ajatukset 100-150 vuotta takaisinpäin siihen aikaan, jolloin useimmat operetit ovat syntyneet? Jouhkolan hovihan olisi aivan upea ympäristö, mutta siellä ei ole sellaista tilaa, jossa vähintään 250 ihmistä voisi istua katsomassa 30-40 hengen esittämää spektaakkelia. Solistit, kuoro, balettiryhmä ja kamariorkesteri, kussakin ehkä kymmenen henkilöä tarvitsee myös pukeutumis- ym. tilat. Majoitus ja ruokailu voitaisiin ehkä niinkin järjestää, onhan meillä siihen soveltuvia tiloja ja yrityksiä. Heittäkääpäs vihjeitä, niin voisimme aloittaa keskustelut Musiikkiteatterin kanssa jo tänä keväänä… Jäädäänpäs kuulolle…