Pentti Pakarinen on laittanut Värtsi verkkolehteen jutun ja kuvan ”vanha valokuva 1920 luvulta”.
Minultakin löytyi ilmeisesti samaisen kirkon sivulla otettu valokuva n. vuonna 1930 ripillepäässeistä tytöistä. Kuvassa on äitini sisko Vieno Kuosmanen s. 1915. Hän seisoo heti istuvien tyttöjen takana olevassa rivissä vasemmalla olevan miehen ja kirkkoherra Karl Julius Karstenin puolessa välin.
Mitenhän pitkät perinteet Värtsilän seurakunnalla on rippilasten, tyttöjen, valkoisissa asuissa? Nythän Pentti Pakarisen ja minun kuvat ovat tyttöjen rippikuvista; olisi kiva jos löytyisi myös poikien ripillepääsykuvia. Yhden löysin eli Pentti Tikka on laittanut rippikuvan pojista vuosilta 1948-1949.
Minua kiinnostaisivat lähinnä vuosien 1938 / 1939 kuvat. Ja onkohan Värtsilässä ollut ripillepääsyjuhlallisuuksia esim. kesällä 1945. Vuosien 1938 tai 1939 ja vuoden 1945 kuvissa olisi kahden enoni ripillepääsyt.
Tuo vuosi 1945 pani minut tutkimaan nettiä ja löysin mielenkiintoisen tutkimuksen Värtsilän kunnan historiasta, minkä tutkimuksen on tehnyt vuonna 2007 Outi Tiainen. Tutkimuksen löydät helposti hakusanoilla ”Jatkosodan jälkeisen rauhan vaikutukset Värtsilän kuntaan”.
Ja onhan tämä samainen tutkimus myös mainittu Värtsi verkkolehdessäkin seppoilmarin kommentissa:
Värtsilän historia yhdeksi kirjaksi Kirjoittaja Erkki Lintunen • 8.7.2012 • 3 Kommenttia
Toinen vanha valokuva.
Kuva on äitini siskon Vieno Kuosmasen s. 1915 arkistosta. Me serkukset olisimme todella onnellisia, jos joku tunnistaisi kuvassa olevia. Kuvan uskomme olevan otetun ennen sotia mahdollisesti Värtsilässä; nämä tiedot vain oletuksia.
Nämä vanhat valokuvat ovat mielenkiintoisia katsella vaikka ei ketään tunnistaisikaan.
Paula Kiiski
Paula Kiiski, siellä jossain, sydämesi täällä! Kiitos! Värtsilän
Kotiseutuyhdistys on käynnistämässä vanhojen valokuvien keräystä, nimikointia ja arkistointia tai kuvien muiden säilytyspaikkojen rekisteröintiä. On viimeinen hetki ryhtyä tähän toimeen.
Olen erityisen otettu rippikoulukuvasta n. vuodelta 1930. Siinä keskellä istuu legendaarinen rovasti Karsten ja oikealla seisoo kanttori Antila. Onkohan kuvassa myös v. 1915 syntynyt äitini???
Värtsilän menneisyyden tutkimisen pohjaa ei näy. Se on kuin papinsäkki.
Kaivoinpa esille Paulan vinkistä Värtsissä 8.7.2012 julkaistun jutun, jonka perässä on Arja Pekkarisen, Seppo Pusan ja Kalevi Tikan kommentit. – Kyllä on mahdollista saada aikaan Värtsilä-kirja. Ja onhan sen julkaiseminen toki perusteltuakin. Tällä hetkellä työtä ollaan virittelemässä ajankohtaan sotien jälkeinen Värtsilä kuntaliitokseen eli vuoteen 2005 asti. Mutta isompikin laitos on ehdottomasti paikallaan. Tiedot ovat nyt liian paljon hajallaan eri kirjoissa. Tarvitsemme Värtsilän historian – yksien kansien väliin – ehdottomasti. Se on velvollisuutemme ja kunnianosoitus menneitä sukupolvia kohtaan. Hieno kirja ”Vanhan Tohmajärven historia” tarvitsee rinnalleen Värtsilän historian.
Eikun töihin siis, värtsiläiset ja Värtsilän ystävät!!!
Seppo Pusan antama vinkki Outi Tiaisen tutkimukseen on erittäin tärkeä. Kannattaa tutustuasiihen. Monet Värtsilän ja Tohmajärven väliset jupinat saavat sieltä selityspohjaa.Sitäkin tulee mainitun tutkimuksen äärellä pohtineeksi, olisiko kuntaliitos pitänyt toteuttaa heti sotien jälkeen! Värtsilä käsitteenä olisi nyt aivan toinen. Suosittelen Outi Tiaisen tutkimukseen tutustumista. Se onnistuu ihan netin kautta.
Hei,
Teen Tohmajärven-Värtsilän historiaa. Kyselen Paula Kiiskin
yhteystietoja, sillä olen kiinnostunut hänen Värtsiin lähettämästä
vanhasta valokuvasta (1930-l. rippikoulu, kirkkoherra Karsten, Värtsi
16.3.2015), jonka haluaisin käyttööni historiakirjan kuvitukseen.
Voisitko Paula Kiiski ottaa yhteyttä Värtsin toimitukseen, tai suoraan Jaana Juvoseen.
Jos joku tuntee Paulan niin voisitteko välittää viestiä hänelle.
T:Eira