Kyllä panee ajattelemaan ympäröivä ilmastomme. Ei tätä ilmojen muutosta voi enää selitellä pitkäaikaisella vaihtelulla. Kaikki me näemme muutoksen omassa ympäristössämme. Suurvaltojen johtajat eivät ymmärrä maailman pienuutta. Samaa ilmaa hengitämme saman pallon vainioille ja jäämme ijäisyyttä odottamaan. Eläissä voisi tehdä tulevaisuutta ydinsodan varjossa järkevästi tulevaisuutta turvaten. Ei mikään olemassa oleva laji maailmassa halua omaa lajiansa tappaa sukupuuttoon. Sen sodan seurauksena maapallo autiona kulkee radallaan.
Kyllä meillä vielä olisi mahdollisuus, jos rahan ja vallan himo saataisiin kitkettyä.
Näin se Irene on. Tunnen Saarijärven pojan EK:n puheenjohtajan suvun pitemmältä aikajanalta. Eilinen M.O.T oli hyvää esipuhetta.
Meitä värtsiläläisiä sopii onnitella kahdesta tulevan kauden hyvästä kirkkovaltuutetusta. Jussi Raerinne ja Eila Kauppinen tulivat valituiksi, Jussi pääsi äänimäärällään koko seurakunnan kakkoseksi.Lämpimät onnittelut molemmille! Jumalan siunausta ja johdatusta tärkeässä tehtävässä!
Nyt onkin tarkistettava uuden kotiseurakunnan luottamushenkiöt. Jussille ja Eilalle kysymys onko aikuistoimikunta tai joku muu seurakunnan elin miettinyt sitä, josko silloin kun väkeä kokoontuu yhteen niin seurakuntakin pystyttää yhteydenottopisteen. Olipa kysymyksessä markkinat, potsipäivät, rajanrysäys tai joku muu vastaava yleisötapahtuma.
Mielestän Tuunasen Höpinät Tulisi Poistaa Värtsistä
Perustelu: Tänään näin: Kirjoitukseen tässäkohti Ei Kuulu Värtsiin
Johon ei voi vastata Tämä on Värtsi ja tässä ei voi halventaa
ihmisiä.
Eiköhän pidetä tuumaus tauko tässä Värtsilän kirkon korjaus asiassa.Odotellaan virallista päätöstä Tohmajärven seurakunnalta
tämän asian suhteen,ei mennä asioiden edelle.Tästä asiasta on kyllä
peistä vaihdettu molemmin puolin, ehkä turhankin paljon annetaan
luottamushenkilöille työrauha tämän asian eteenpäin viemiseksi.
Palataan sen jälkeen asialle uusin avarammin ajatuksin annetaan
tunteiden palon jäähtyä ja laantua se voi tuoda jopa paremman
lopputuloksen.
Ilmarin ehdotus tuumaustauosta sopii minulle hyvin, SILLÄ sain kirkkoherralta tekstiviestin, jossa ilmoitetaan, että talouspäällikkö lähettää minulle postissa kirkkoneuvoston päätöksen investointisuunnitelmista ja J-P Immosen laatiman kustannusarvion Värtsilän kirkon remonteista eri vaihtoehtoineen.
Kun asia on etenemässä tällä etapilla, voi rauhassa juoda kirkkokahvit.
Kiitos onnen ja Siunauksen toivotuksista, kiitos seurakuntavaalien äänestäjille; yritetään olla luottamuksen arvoisia!
Olin ensimmäistä kertaa Tohmajärven seurakunnan ehdokkaana, joten minulla ei ole tarkkaa tietoa onko Kalevin tarkoittamia mietintöjä menneen tai nykyisen kirkkovaltuuston toimesta suoritettu. Idea on kyllä sinänsä periaatteessa kannatettava; aika näyttää millaisen linjauksen uusi valtuustomme esim. mainitunlaisen esilläolon suhteen tulee tekemään. Haasteita joka tapauksessa riittää; rukoustukea ja seurakuntalaisten yhteydenottoja tulemme jokainen luottamushenkilö takuuvarmasti tarvitsemaan!
Henkilökohtaisesti ihmettelen Veijo Tuunaseen kohdistuvaa arvostelua. Olen lukenut hänen bloginsa viimeksi tänään. En välttämättä ole kaikista asioista samaa mieltä hänen kanssaan mutta en voi nähdä asiaa millään niin ahtaasti, että hänen mielipiteensä ja muotoilunsa Värtsilän kirkkoa ja yleensäkin seurakunnan kiinteistöjä koskien olisi jollakin tavalla tarkoitushakuisen vahingollista. Toimiessaan kiinteistö- ja ympäristötyön johtokunnan puheenjohtajana hän on esittänyt perusteltuja kannanottoja, joka on sinänsä aivan oikein; tällä tavoinhan olemme saaneet keskustelun käyntiin. Uskon, että näihinkin kiinteistöasioihin löytyy aivan järkevät ratkaisut; asioillahan on yleensä taipumus järjestyä. Mitenkään asiaa vähättelemättä mielestäni suurin uhka koko kirkolle ja paikallisseurakunnille ei pohjimmiltaan kuitenkaan piile missään kiinteistömassassa vaan MAALLISTUMISESSA!
Jussin kirjoituksen johdosta: – En ihan kaikessa Tuunasta kohtaan suunnatussa arvostelussa/arvostuksessa ole samaa mieltä. Mutta se siitä.
Maallistumis-käsitettä pidän kirkon nykytilanteen ja seurakuntien toiminnan selitykseen hiukan ylimalkaisena. Sitä pitäisi eritellä.
Seurakuntavaalien alla käytyä aika vilkasta keskustelua voisi hyödyntää seuraavasti: Äänestäjät ja valitut luottamushenkilöt pitävät seurakuntien työssä eri tehtäviä tärkeimpinä. Joku tuo esille lapsi- ja nuorisotyön, joku diakonian, joku lähetyksen, hautausmaatkin mainitaan, jopa väestörekisterin hoito jne.
On selvää, että mieltymykset myös päättäjien taholla vaikuttavat. Kysynkin siis – kun nyt niin keskeisesti on esillä kirkkojen kunnassapito ja käyttö – niin mikä merkitys on kiinteistö- ja ympäristötyön johtokunnassa sillä, onko kirkkotie henkilökohtaisesti auki vai kiinni. Tähän ei tarvita kirjallista ilmoitusta.
Tarjoan kysymykselläni ainoastaan motiivin ainesta työhön sitoutumiselle. Ei ole tarkoitus myöskään herättää kinaa eri työmuotojen tarpeiden välille. Tasapuolisuuden perään kylläkin olen kiinnostunut – seeurakuntalaisena. Ja jos tarvitaan apuani pohdiskeluun, voi olla ”himasena” käytettävissä. Tuon mielelläni pohdiskeluun ainakin seuraavilta osa-alueilta – kirkon eri tasoilta – saatua työkokemusta: lapsi- ja nuorisotyö, musiikki- ja jumalanpalvelus, kiinteistöjen rakentaminen ja käyttö, yhteistyö ns. kolmannen sektorin ja yritysten kanssa. Luovan päätöksenteon kehittäminen on tällä hetkellä kovasti mielessä.
Tohmajärven seurakunnan tulevaisuuden vuoksi on toimittava paljon laaja-alaisemmin kuin askartelemalla talousarvion numeroiden parissa. Ja siinä on luottamushenkilöiden varsinainen haaste.
Suosittelen näin aluksi arkkipiispa Kari Mäkisen avauspuheen / kirkolliskokous lukemista. Se löytyy netistä.
Talvivaarasta. Valtio tukee 5 miljoonalla aluksi, riittää uutisten mukaan vain pariksi viikoksi. Uskomatonta! Mikähän maksaa noin rajusti! Kansa maksaa, verovaroin ja rajusti! Paljonkohan ko. kaivokseen on jo alusta lähtien valtion euroja mennyt..??
Paljon on Talvivaara maksanut ja paljon tulee vielä maksamaan. Talvivaarassa lähdettiin tekemään bisnestä suuren voiton tavoitteella ottamalla käyttöön metallin erottamiseksi liuotusmenetelmä. Sekin tehtiin hutiloiden luottaen siihen, että valtio tulee apuun jos homma menee pieleen.
Talvivaarassa toteutui se kapitalismin johtava periaate. Voitto on yksityisasia ja kuuluu omistajille, mutta tappio on yhteinen asia ja kuuluu vveronmaksajille.
”Sekin tehtiin hutiloiden luottaen siihen, että valtio tulee apuun jos homma menee pieleen.”
Kuuleppa Kalevi, tuskin oli tämmöinen ajatus Talvivaaralaisilla!
Talvivaara on iso juttu muutenkin kuin nyt pahasssa mielessä;
kyllä siellä on ollut tekemisen meininki ja on varmasti vieläkin, toivon niin. Ja miettikääpä niitä satoja, jotka sieltä ovat leipänsä saaneet. Eivät kaikki halua kuluttaa aikaansa kaljaa juomalla.
Tänään pysäytin pölyimurin, kun radiosta alkoi kuulua ohjelmaa ”Leikola ja Lähde Kirkko vaikuttajana. Vieraana arkkipiispa Kari Mäkinen”. Ei ainakaan tämän ohjelman takia kenenkään tarvitse
näppäillä nettiin eroa kirkosta.fi.
Tampereen seurakuntanuoresta – joka mm. Kimmo Sasin ja Satu Hassin kanssa oli ”harjoittelemassa” seurakunnan päätöksentekoa Nuorten Kirkkovaltuustossa (NKV) – hänestä on kasvanut tähän ajankohtaan sopiva – arkkipiispa.
Kari Mäkisen mielipiteitä kannattaa kuunnella. Olen jo aiemmmin höykyttänyt Värtsin lukijoita kaivamaan netistä luettavaksi arkkipiispan avauspuheen, jonka hän piti tämän syksyisessä kirkolliskokouksessa.
Sekä juuri kuulemani radio-ohjelma että mainittu puhe tarjoavat sellaista tietoa, että olisi täydellistä kulttuurisokeutta sijoittaa ne jonnekin uskonto-osastoon.
Median pitää olla kuin seisova pöytä. Sieltä voi valita makunsa mukaan niin kristitty aktivisti kuin ns. ”tavallinen kirkon jäsen”, kuin myöskin aidosti sietokykyinen ateisti.
Valitettavasti arkkipiispamme ulosantia kiusaa jonkinlainen änkytys. Mutta onneksi hän ei niikuttele. Minun mielestäni, onneksi!
Talvivaaran problematiikasta en ole oikein selvillä. Mutta sen tiedän, että Värtsilän kirkon korjaus tarjoaa työtä jollekin yrittäjälle ja sitä kautta joillekin työstä kiinnostuneille.
Teologisesti(vapaasti)ilmaisten: Messun lopussa pappi kehottaa: ”Menkää…” Ja apostoli opettaa järjellistä jumalanpalvelusta arjessa. – Messu on elämän keskus, elämän dynamo!
Lyhyt on ihmisen muisti. Palautetaanpa mieleen kuvat Talvivaaran altaiden vuotamisesta. Vaikka olen koulutukseltani särkijä tai rikkoja niin ne muovien pohjustukset siellä Talvivaaran vesialtailla oli tehty hutiloiden. Vesi painaa noin keskimäärin kilo ja kuutiodesimetri. Altaissa oli vettä mijoonia kiloja ja altaan pohjalle oli jätetty jotakin joka rikkoi muovit. Se oli sitä hutilointia. Mitä Talvivaarasta tietoa on tullut niin kekeinen sanoma on siinä, että siitä on menty ylitse mistä aita on matalinta. Tavivaaran jälkihoitoon voi mennä vielä 200 – 300 miljoonaa euroa. Tämän me veronmaksajat maksamme. Mikäli asiat olisi Talvivaarassa tehty kunnolla niin se tuottaisi nyt voittoa omistajien pankkitilille.
Kun yhdeksänkymentäluvun alun lamassa pääministeri totesi, ettei pankkeja voida päästää konkurssin niin se tuli meille veronmaksajille vielä Talvivaaraakin kalliimmaksi. Sen sijaan yksityiset ihmiset pienyrittäjät saivat mennä konkurssiin. Mitäs ottivat valuuttalainoja?
Toteamukseni liiketoiminnan ja yrittämisen voitoista yksityisasiana ja riittävän suurien tappioiden olevan yhteisiä asioita se pitää kaikkialla paikkansa.
Talvivaaran kohdalla lupaviranomaiset antoivat liian heppoisin perustein aloitusluvan toiminnalle.Mitä saatuihin aloituslupiin vaikutti valtion mukaantulo työpaikkojen saannilla on helppo arvata.Talvivaaralle löytyy ostaja kunhan valtio laittaa ensin puutteet kuntoon (kuten vesiasiat ym)
Kerron esimerkin valtion touhuista.
Kaivos aloitti toiminnan 1962. Jäteveden laskuluvan se sai 1986.
Kaivos lopetti toimintansa 1987. Toimintansa aikana sillä ei ollut vedenottolupaa, kuten ei myöskään vesistön rakennuslupia. Miten näin voitiin toimia?
No oisko yhtiön hallintoneuvostolla ollut jotakin merkitystä, johon kuuluimm Esko Aho Pertti Salolainen Ben Zyskovis Erkki Liikanen Mikko Elo Matti Puhakka jne.Työpaikkoja n.300 Pilattiin kallaveden vesistöä. Ei kuopion elykeskusta asia liikuttanut,( entinen Kuopion Vesi ja Ympäristöpiiri)Että näin meillä.
Kyllä muistan minäkin tuon kipsisakka-allasjutun. Ja muutakin.
Mutta en usko tahallisesti aiheutetuksi.
Ja yleisesti ottaen, yritystoiminnan tarkoitus on ja pitää olla voiton tuottaminen, olipa kyseessä iso tai pieni yritys. Siitä voitostahan sitten verot maksetaan, ja sitten näillä verorahoilla tuotetaan palveluita yhteiskuntaan. Eikä se näin ole?
Talvivaarasta Suomen valtion (Solidium) omistusosuus on 15%.
Kaivostoiminnasta yleensäkin olen kiitollinen, sinne täältä meiltäkin päin miehet/pojat ovat viime aikoina työllistyneet, kuka minnekin Lapin kairaan. On se parempi kuin ei mitään, vaikka siellä viikkokunssissa ja pitempääkin joutuvat putkeen olemaan ja siten asumaan muualla kuin kotona.
Kyllä toivon, että Talvivaara (emoyhtiö vaikka) pystyy vielä jatkamaan. Summat, mistä puhutaan, isoja, mutta kuinka moni meistä oikeasti edes pystyy hahmottamaan tätä asiaa. Isommillakin herroilla tuntuu välillä miljoonat ja miljardit olevan sekaisin.
Ja vielä Talvivaarasta,tämä seuraava suora kopio Vikipediasta
Talvivaaran esiintymä on alun perin löytynyt Geologian tutkimuskeskuksen tutkimuksissa vuonna 1977. Tällöin esiintymä havaittiin suureksi, mutta verrattain heikkolaatuiseksi. Tämän vuoksi sen hyödyntäminen ei ollut kannattavaa perinteisillä rikastusmenetelmillä, vaan vaati bioliuotusmenetelmän kehittymistä maailmalla (esim. Chilessä) ennen kuin kannattava hyödyntäminen tuli mahdolliseksi.
Kaivosoikeudet jäivät Outokumpu Oyj:n haltuun. Tämä myi ne vuonna 2003 entiselle työntekijälleen Pekka Perälle euron hinnalla. Perä tosin osti kolikon takaisin ja maksoi siitä kaksi euroa.[5][6]
Listautuessaan Lontoon pörssiiin Talvivaaran kaivososakeyhtiö (Talvivaara Mining Company plc) keräsi yli kolmesataa miljoonaa euroa. Toukokuussa 2009 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj listattiin myös Helsingin pörssiin.[7][8]
Kaivos aloitti toimintansa 1. lokakuuta 2008.[9] Ensimmäinen nikkeli–kobolttisakkakuorma lähetettiin kaivokselta 19. helmikuuta 2009 Harjavaltaan Norilsk Nickelin jalostamolle.[10]
Kaivoksen rakentaminen maksoi vuosina 2007 ja 2008 yhteensä noin 560 miljoonaa euroa.[11] Valtio on rahoittanut alueen infrastruktuuria, muun muassa sähkölinjan, teiden ja rautatien rakentamista 50 miljoonalla eurolla. Rahoitus on tehty Ranuan Suhangon kaivosprojektista omaksutulla jälkirahoitusmallilla, jossa kaivosyhtiö tekee investoinnit ja valtio maksaa ne takaisin.[12] Talvivaaran rata rakennettiin vuosina 2007–2009.
Ystävät hyvät, meidän on turhaa tuhlata energiaa EK:n puheejohtajan ja Talvivaaran prosesseihin.P.P onPohjamaan poikia ei meillä pelätä.Jos muistan oikein, 1980 luvulla tapahtui Noppa skandaali, jota muuan S.Aittoniemi tutki. Siihen vyyhteen sot-
keutui myös em. sukunimi. Seurataan sivusta miten prosessit etenevät. Yön varjoon himmeään ……
Panee ajatuksen soljuamaan ja mahdollisuuksia sekä uusia ajattelemaan. Metsäteollisuus panee koneita puhuksiin, kun paperinkulutus vähenee. Selluloosaa kyllä sopii maailmanmarkkinoille. Mitä tämä merkitsee? Sellua tehdään kehitysmaissa ja Suomessa, koska ympäristönormit ovat löysemmät kuin vientimaissa. Jatkojalostus tehdään kohdemaassa. Meillä on laaja yliopistoverkosto jonka mielestäni pitäisi entistä enemmän kehittää puuraaka-aineisiin pohjautuvaa tuotantoa. Puussa on tulevaisuus unohtamatta vetyä ja menetelmiä miten sitä voitaisiin vedestä erottaa taloudellisesti tai kausiluonteisesti aurinko energiaa hyödyntäen ja varastoiden talven tarpeisiin.
UUSI SOTE
Tutustua voi nyt uuteen Soteen
hallitus sai sen toteen.
Synnytys paikka on nyt ambulanssi
siinä se käy kuin tanssi.
Huono on nyt teiden kunto
ei vaivaa hallitusta omatunto.
Kyllä tulokasta varmaan nyppii
kun auto kuopissa nyt hyppii.
Ulos täältä täytyy päästä
väliä ei nyt ulkosäästä.
Tästä sitten kiire tarttuu
kun suuremmaksi tässä varttuu.
P.P.
Vanhatautot ovat aina kirjoittamisen kynnysen ylittäjiä minun elämässäni. Vaimoni laittoi serkuilleen heistä lapsena otetun kuvan. Kuvan taustana oli Kaurilan sen aikainen appiukkoni taksiauto. Kalakaveri Ruskealan evakko katsoi kuvaa ja totesi taustalla olevan auton olevan Simca pöljän. Simga pöljä nimi oli kyseisen auton merkki kansan huulilla. Halusin ottaa selvää mistä moinen nimi oli peräisin. Appiukko kertoi auton toimineen erinomaisesti. Simca muuten oli saanut huonon maineen Suomen oloissa.
Hain tietoa kyseisestä autosta. Ranskalainen Simca oli ostanut Ford Vedeten valmistuksen ja nimennyt auton Simca beaulieuksi joka kansnsuussa oli muuntunut Simca pöljäksi.
Simca Beaulieu kuulostaa alkuperäkielellä eli ranskaksi lausuttuna kutakuinkin simka böljööltä. Niinhän se Peugeotkin on pösöö.
Pöljö oli suosittu pirssiauto, muistan sellaisen auton hyvin tätini perheestä.
Mikäs oli nimi sillä autolla, joka sanoi startatessa, että ”strushoff … strushof … strushof… Auton käynnistymisen jälkeistä ääntä en muista. Keroiko ääni auton nimen?
Erkki hei… minun muistini mukaan merkkiä ei startatessa kuulunut. Mossesta kuitenkin lienee ollut kyse… Startatessahan kuului ensin nikita-nikita-nikita ja sitten vasta kun mottoori käynnistyi, tuli se hrustsovvvvv… Oliko vielä toisenlaisia muunnelmia tästä teemasta..? 😉
P.P. Mainio runo!
Niinhän se oli. Minulla ei ollut Mossea. Siksi en muistanut. Ensimmäinen autoni oli kupla Volkswagen. Siinä ”kansanautossa” vilkutkin olivat vielä linkkumalliset. Ostin sen ihan ikäloppuna puoliromun. Rahaa ei opintolainalla valmistuneella papilla parempaan ollut, ja virkamatkoille oli päästävä. Mossekin olisi kelvannut.
Seuraava autoni olikin jo komea Mini Austin. Mutta sitten oli taas vaihdettava, kun lastenvaunut tarvitsivat kyytiin mukaan.
Simga 1000E kutsuttiin myös tuhannen erehdyksen autoksi.
Mosse 1954 ja risto Sipi Tehtaan inssi, siinä meillä pojankosseilla ol monet naurun paikat. ”Riston itsensä kertomana”
Oli yrittämässä ajokorttia 12 kertaa Kontkasella Joensuussa.
Konkanen oli sanonu Ristolle ”et ois vieläkä ansannu ajokorttia ,mutta kun ollaan kumpiki inssiä ni hän antaa kortin sulle sillä perusteella.”
Kyllä panee ajattelemaan ympäröivä ilmastomme. Ei tätä ilmojen muutosta voi enää selitellä pitkäaikaisella vaihtelulla. Kaikki me näemme muutoksen omassa ympäristössämme. Suurvaltojen johtajat eivät ymmärrä maailman pienuutta. Samaa ilmaa hengitämme saman pallon vainioille ja jäämme ijäisyyttä odottamaan. Eläissä voisi tehdä tulevaisuutta ydinsodan varjossa järkevästi tulevaisuutta turvaten. Ei mikään olemassa oleva laji maailmassa halua omaa lajiansa tappaa sukupuuttoon. Sen sodan seurauksena maapallo autiona kulkee radallaan.
Kyllä meillä vielä olisi mahdollisuus, jos rahan ja vallan himo saataisiin kitkettyä.
Näin se Irene on. Tunnen Saarijärven pojan EK:n puheenjohtajan suvun pitemmältä aikajanalta. Eilinen M.O.T oli hyvää esipuhetta.
Meitä värtsiläläisiä sopii onnitella kahdesta tulevan kauden hyvästä kirkkovaltuutetusta. Jussi Raerinne ja Eila Kauppinen tulivat valituiksi, Jussi pääsi äänimäärällään koko seurakunnan kakkoseksi.Lämpimät onnittelut molemmille! Jumalan siunausta ja johdatusta tärkeässä tehtävässä!
Nyt onkin tarkistettava uuden kotiseurakunnan luottamushenkiöt. Jussille ja Eilalle kysymys onko aikuistoimikunta tai joku muu seurakunnan elin miettinyt sitä, josko silloin kun väkeä kokoontuu yhteen niin seurakuntakin pystyttää yhteydenottopisteen. Olipa kysymyksessä markkinat, potsipäivät, rajanrysäys tai joku muu vastaava yleisötapahtuma.
Mielestän Tuunasen Höpinät Tulisi Poistaa Värtsistä
Perustelu: Tänään näin: Kirjoitukseen tässäkohti Ei Kuulu Värtsiin
Johon ei voi vastata Tämä on Värtsi ja tässä ei voi halventaa
ihmisiä.
Eiköhän pidetä tuumaus tauko tässä Värtsilän kirkon korjaus asiassa.Odotellaan virallista päätöstä Tohmajärven seurakunnalta
tämän asian suhteen,ei mennä asioiden edelle.Tästä asiasta on kyllä
peistä vaihdettu molemmin puolin, ehkä turhankin paljon annetaan
luottamushenkilöille työrauha tämän asian eteenpäin viemiseksi.
Palataan sen jälkeen asialle uusin avarammin ajatuksin annetaan
tunteiden palon jäähtyä ja laantua se voi tuoda jopa paremman
lopputuloksen.
Ilmarin ehdotus tuumaustauosta sopii minulle hyvin, SILLÄ sain kirkkoherralta tekstiviestin, jossa ilmoitetaan, että talouspäällikkö lähettää minulle postissa kirkkoneuvoston päätöksen investointisuunnitelmista ja J-P Immosen laatiman kustannusarvion Värtsilän kirkon remonteista eri vaihtoehtoineen.
Kun asia on etenemässä tällä etapilla, voi rauhassa juoda kirkkokahvit.
Kiitos onnen ja Siunauksen toivotuksista, kiitos seurakuntavaalien äänestäjille; yritetään olla luottamuksen arvoisia!
Olin ensimmäistä kertaa Tohmajärven seurakunnan ehdokkaana, joten minulla ei ole tarkkaa tietoa onko Kalevin tarkoittamia mietintöjä menneen tai nykyisen kirkkovaltuuston toimesta suoritettu. Idea on kyllä sinänsä periaatteessa kannatettava; aika näyttää millaisen linjauksen uusi valtuustomme esim. mainitunlaisen esilläolon suhteen tulee tekemään. Haasteita joka tapauksessa riittää; rukoustukea ja seurakuntalaisten yhteydenottoja tulemme jokainen luottamushenkilö takuuvarmasti tarvitsemaan!
Henkilökohtaisesti ihmettelen Veijo Tuunaseen kohdistuvaa arvostelua. Olen lukenut hänen bloginsa viimeksi tänään. En välttämättä ole kaikista asioista samaa mieltä hänen kanssaan mutta en voi nähdä asiaa millään niin ahtaasti, että hänen mielipiteensä ja muotoilunsa Värtsilän kirkkoa ja yleensäkin seurakunnan kiinteistöjä koskien olisi jollakin tavalla tarkoitushakuisen vahingollista. Toimiessaan kiinteistö- ja ympäristötyön johtokunnan puheenjohtajana hän on esittänyt perusteltuja kannanottoja, joka on sinänsä aivan oikein; tällä tavoinhan olemme saaneet keskustelun käyntiin. Uskon, että näihinkin kiinteistöasioihin löytyy aivan järkevät ratkaisut; asioillahan on yleensä taipumus järjestyä. Mitenkään asiaa vähättelemättä mielestäni suurin uhka koko kirkolle ja paikallisseurakunnille ei pohjimmiltaan kuitenkaan piile missään kiinteistömassassa vaan MAALLISTUMISESSA!
Jussin kirjoituksen johdosta: – En ihan kaikessa Tuunasta kohtaan suunnatussa arvostelussa/arvostuksessa ole samaa mieltä. Mutta se siitä.
Maallistumis-käsitettä pidän kirkon nykytilanteen ja seurakuntien toiminnan selitykseen hiukan ylimalkaisena. Sitä pitäisi eritellä.
Seurakuntavaalien alla käytyä aika vilkasta keskustelua voisi hyödyntää seuraavasti: Äänestäjät ja valitut luottamushenkilöt pitävät seurakuntien työssä eri tehtäviä tärkeimpinä. Joku tuo esille lapsi- ja nuorisotyön, joku diakonian, joku lähetyksen, hautausmaatkin mainitaan, jopa väestörekisterin hoito jne.
On selvää, että mieltymykset myös päättäjien taholla vaikuttavat. Kysynkin siis – kun nyt niin keskeisesti on esillä kirkkojen kunnassapito ja käyttö – niin mikä merkitys on kiinteistö- ja ympäristötyön johtokunnassa sillä, onko kirkkotie henkilökohtaisesti auki vai kiinni. Tähän ei tarvita kirjallista ilmoitusta.
Tarjoan kysymykselläni ainoastaan motiivin ainesta työhön sitoutumiselle. Ei ole tarkoitus myöskään herättää kinaa eri työmuotojen tarpeiden välille. Tasapuolisuuden perään kylläkin olen kiinnostunut – seeurakuntalaisena. Ja jos tarvitaan apuani pohdiskeluun, voi olla ”himasena” käytettävissä. Tuon mielelläni pohdiskeluun ainakin seuraavilta osa-alueilta – kirkon eri tasoilta – saatua työkokemusta: lapsi- ja nuorisotyö, musiikki- ja jumalanpalvelus, kiinteistöjen rakentaminen ja käyttö, yhteistyö ns. kolmannen sektorin ja yritysten kanssa. Luovan päätöksenteon kehittäminen on tällä hetkellä kovasti mielessä.
Tohmajärven seurakunnan tulevaisuuden vuoksi on toimittava paljon laaja-alaisemmin kuin askartelemalla talousarvion numeroiden parissa. Ja siinä on luottamushenkilöiden varsinainen haaste.
Suosittelen näin aluksi arkkipiispa Kari Mäkisen avauspuheen / kirkolliskokous lukemista. Se löytyy netistä.
Lue: arkkipiispa.fi/avauspuhe kirkollikokouksessa 3.11.2014.
Talvivaarasta. Valtio tukee 5 miljoonalla aluksi, riittää uutisten mukaan vain pariksi viikoksi. Uskomatonta! Mikähän maksaa noin rajusti! Kansa maksaa, verovaroin ja rajusti! Paljonkohan ko. kaivokseen on jo alusta lähtien valtion euroja mennyt..??
Paljon on Talvivaara maksanut ja paljon tulee vielä maksamaan. Talvivaarassa lähdettiin tekemään bisnestä suuren voiton tavoitteella ottamalla käyttöön metallin erottamiseksi liuotusmenetelmä. Sekin tehtiin hutiloiden luottaen siihen, että valtio tulee apuun jos homma menee pieleen.
Talvivaarassa toteutui se kapitalismin johtava periaate. Voitto on yksityisasia ja kuuluu omistajille, mutta tappio on yhteinen asia ja kuuluu vveronmaksajille.
”Sekin tehtiin hutiloiden luottaen siihen, että valtio tulee apuun jos homma menee pieleen.”
Kuuleppa Kalevi, tuskin oli tämmöinen ajatus Talvivaaralaisilla!
Talvivaara on iso juttu muutenkin kuin nyt pahasssa mielessä;
kyllä siellä on ollut tekemisen meininki ja on varmasti vieläkin, toivon niin. Ja miettikääpä niitä satoja, jotka sieltä ovat leipänsä saaneet. Eivät kaikki halua kuluttaa aikaansa kaljaa juomalla.
Tänään pysäytin pölyimurin, kun radiosta alkoi kuulua ohjelmaa ”Leikola ja Lähde Kirkko vaikuttajana. Vieraana arkkipiispa Kari Mäkinen”. Ei ainakaan tämän ohjelman takia kenenkään tarvitse
näppäillä nettiin eroa kirkosta.fi.
Tampereen seurakuntanuoresta – joka mm. Kimmo Sasin ja Satu Hassin kanssa oli ”harjoittelemassa” seurakunnan päätöksentekoa Nuorten Kirkkovaltuustossa (NKV) – hänestä on kasvanut tähän ajankohtaan sopiva – arkkipiispa.
Kari Mäkisen mielipiteitä kannattaa kuunnella. Olen jo aiemmmin höykyttänyt Värtsin lukijoita kaivamaan netistä luettavaksi arkkipiispan avauspuheen, jonka hän piti tämän syksyisessä kirkolliskokouksessa.
Sekä juuri kuulemani radio-ohjelma että mainittu puhe tarjoavat sellaista tietoa, että olisi täydellistä kulttuurisokeutta sijoittaa ne jonnekin uskonto-osastoon.
Median pitää olla kuin seisova pöytä. Sieltä voi valita makunsa mukaan niin kristitty aktivisti kuin ns. ”tavallinen kirkon jäsen”, kuin myöskin aidosti sietokykyinen ateisti.
Valitettavasti arkkipiispamme ulosantia kiusaa jonkinlainen änkytys. Mutta onneksi hän ei niikuttele. Minun mielestäni, onneksi!
Talvivaaran problematiikasta en ole oikein selvillä. Mutta sen tiedän, että Värtsilän kirkon korjaus tarjoaa työtä jollekin yrittäjälle ja sitä kautta joillekin työstä kiinnostuneille.
Teologisesti(vapaasti)ilmaisten: Messun lopussa pappi kehottaa: ”Menkää…” Ja apostoli opettaa järjellistä jumalanpalvelusta arjessa. – Messu on elämän keskus, elämän dynamo!
Lyhyt on ihmisen muisti. Palautetaanpa mieleen kuvat Talvivaaran altaiden vuotamisesta. Vaikka olen koulutukseltani särkijä tai rikkoja niin ne muovien pohjustukset siellä Talvivaaran vesialtailla oli tehty hutiloiden. Vesi painaa noin keskimäärin kilo ja kuutiodesimetri. Altaissa oli vettä mijoonia kiloja ja altaan pohjalle oli jätetty jotakin joka rikkoi muovit. Se oli sitä hutilointia. Mitä Talvivaarasta tietoa on tullut niin kekeinen sanoma on siinä, että siitä on menty ylitse mistä aita on matalinta. Tavivaaran jälkihoitoon voi mennä vielä 200 – 300 miljoonaa euroa. Tämän me veronmaksajat maksamme. Mikäli asiat olisi Talvivaarassa tehty kunnolla niin se tuottaisi nyt voittoa omistajien pankkitilille.
Kun yhdeksänkymentäluvun alun lamassa pääministeri totesi, ettei pankkeja voida päästää konkurssin niin se tuli meille veronmaksajille vielä Talvivaaraakin kalliimmaksi. Sen sijaan yksityiset ihmiset pienyrittäjät saivat mennä konkurssiin. Mitäs ottivat valuuttalainoja?
Toteamukseni liiketoiminnan ja yrittämisen voitoista yksityisasiana ja riittävän suurien tappioiden olevan yhteisiä asioita se pitää kaikkialla paikkansa.
Talvivaaran kohdalla lupaviranomaiset antoivat liian heppoisin perustein aloitusluvan toiminnalle.Mitä saatuihin aloituslupiin vaikutti valtion mukaantulo työpaikkojen saannilla on helppo arvata.Talvivaaralle löytyy ostaja kunhan valtio laittaa ensin puutteet kuntoon (kuten vesiasiat ym)
Kerron esimerkin valtion touhuista.
Kaivos aloitti toiminnan 1962. Jäteveden laskuluvan se sai 1986.
Kaivos lopetti toimintansa 1987. Toimintansa aikana sillä ei ollut vedenottolupaa, kuten ei myöskään vesistön rakennuslupia. Miten näin voitiin toimia?
No oisko yhtiön hallintoneuvostolla ollut jotakin merkitystä, johon kuuluimm Esko Aho Pertti Salolainen Ben Zyskovis Erkki Liikanen Mikko Elo Matti Puhakka jne.Työpaikkoja n.300 Pilattiin kallaveden vesistöä. Ei kuopion elykeskusta asia liikuttanut,( entinen Kuopion Vesi ja Ympäristöpiiri)Että näin meillä.
Kyllä muistan minäkin tuon kipsisakka-allasjutun. Ja muutakin.
Mutta en usko tahallisesti aiheutetuksi.
Ja yleisesti ottaen, yritystoiminnan tarkoitus on ja pitää olla voiton tuottaminen, olipa kyseessä iso tai pieni yritys. Siitä voitostahan sitten verot maksetaan, ja sitten näillä verorahoilla tuotetaan palveluita yhteiskuntaan. Eikä se näin ole?
Talvivaarasta Suomen valtion (Solidium) omistusosuus on 15%.
Kaivostoiminnasta yleensäkin olen kiitollinen, sinne täältä meiltäkin päin miehet/pojat ovat viime aikoina työllistyneet, kuka minnekin Lapin kairaan. On se parempi kuin ei mitään, vaikka siellä viikkokunssissa ja pitempääkin joutuvat putkeen olemaan ja siten asumaan muualla kuin kotona.
Kyllä toivon, että Talvivaara (emoyhtiö vaikka) pystyy vielä jatkamaan. Summat, mistä puhutaan, isoja, mutta kuinka moni meistä oikeasti edes pystyy hahmottamaan tätä asiaa. Isommillakin herroilla tuntuu välillä miljoonat ja miljardit olevan sekaisin.
Ja vielä Talvivaarasta,tämä seuraava suora kopio Vikipediasta
Talvivaaran esiintymä on alun perin löytynyt Geologian tutkimuskeskuksen tutkimuksissa vuonna 1977. Tällöin esiintymä havaittiin suureksi, mutta verrattain heikkolaatuiseksi. Tämän vuoksi sen hyödyntäminen ei ollut kannattavaa perinteisillä rikastusmenetelmillä, vaan vaati bioliuotusmenetelmän kehittymistä maailmalla (esim. Chilessä) ennen kuin kannattava hyödyntäminen tuli mahdolliseksi.
Kaivosoikeudet jäivät Outokumpu Oyj:n haltuun. Tämä myi ne vuonna 2003 entiselle työntekijälleen Pekka Perälle euron hinnalla. Perä tosin osti kolikon takaisin ja maksoi siitä kaksi euroa.[5][6]
Listautuessaan Lontoon pörssiiin Talvivaaran kaivososakeyhtiö (Talvivaara Mining Company plc) keräsi yli kolmesataa miljoonaa euroa. Toukokuussa 2009 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj listattiin myös Helsingin pörssiin.[7][8]
Kaivos aloitti toimintansa 1. lokakuuta 2008.[9] Ensimmäinen nikkeli–kobolttisakkakuorma lähetettiin kaivokselta 19. helmikuuta 2009 Harjavaltaan Norilsk Nickelin jalostamolle.[10]
Kaivoksen rakentaminen maksoi vuosina 2007 ja 2008 yhteensä noin 560 miljoonaa euroa.[11] Valtio on rahoittanut alueen infrastruktuuria, muun muassa sähkölinjan, teiden ja rautatien rakentamista 50 miljoonalla eurolla. Rahoitus on tehty Ranuan Suhangon kaivosprojektista omaksutulla jälkirahoitusmallilla, jossa kaivosyhtiö tekee investoinnit ja valtio maksaa ne takaisin.[12] Talvivaaran rata rakennettiin vuosina 2007–2009.
Ystävät hyvät, meidän on turhaa tuhlata energiaa EK:n puheejohtajan ja Talvivaaran prosesseihin.P.P onPohjamaan poikia ei meillä pelätä.Jos muistan oikein, 1980 luvulla tapahtui Noppa skandaali, jota muuan S.Aittoniemi tutki. Siihen vyyhteen sot-
keutui myös em. sukunimi. Seurataan sivusta miten prosessit etenevät. Yön varjoon himmeään ……
Panee ajatuksen soljuamaan ja mahdollisuuksia sekä uusia ajattelemaan. Metsäteollisuus panee koneita puhuksiin, kun paperinkulutus vähenee. Selluloosaa kyllä sopii maailmanmarkkinoille. Mitä tämä merkitsee? Sellua tehdään kehitysmaissa ja Suomessa, koska ympäristönormit ovat löysemmät kuin vientimaissa. Jatkojalostus tehdään kohdemaassa. Meillä on laaja yliopistoverkosto jonka mielestäni pitäisi entistä enemmän kehittää puuraaka-aineisiin pohjautuvaa tuotantoa. Puussa on tulevaisuus unohtamatta vetyä ja menetelmiä miten sitä voitaisiin vedestä erottaa taloudellisesti tai kausiluonteisesti aurinko energiaa hyödyntäen ja varastoiden talven tarpeisiin.
UUSI SOTE
Tutustua voi nyt uuteen Soteen
hallitus sai sen toteen.
Synnytys paikka on nyt ambulanssi
siinä se käy kuin tanssi.
Huono on nyt teiden kunto
ei vaivaa hallitusta omatunto.
Kyllä tulokasta varmaan nyppii
kun auto kuopissa nyt hyppii.
Ulos täältä täytyy päästä
väliä ei nyt ulkosäästä.
Tästä sitten kiire tarttuu
kun suuremmaksi tässä varttuu.
P.P.
Vanhatautot ovat aina kirjoittamisen kynnysen ylittäjiä minun elämässäni. Vaimoni laittoi serkuilleen heistä lapsena otetun kuvan. Kuvan taustana oli Kaurilan sen aikainen appiukkoni taksiauto. Kalakaveri Ruskealan evakko katsoi kuvaa ja totesi taustalla olevan auton olevan Simca pöljän. Simga pöljä nimi oli kyseisen auton merkki kansan huulilla. Halusin ottaa selvää mistä moinen nimi oli peräisin. Appiukko kertoi auton toimineen erinomaisesti. Simca muuten oli saanut huonon maineen Suomen oloissa.
Hain tietoa kyseisestä autosta. Ranskalainen Simca oli ostanut Ford Vedeten valmistuksen ja nimennyt auton Simca beaulieuksi joka kansnsuussa oli muuntunut Simca pöljäksi.
Simca Beaulieu kuulostaa alkuperäkielellä eli ranskaksi lausuttuna kutakuinkin simka böljööltä. Niinhän se Peugeotkin on pösöö.
Pöljö oli suosittu pirssiauto, muistan sellaisen auton hyvin tätini perheestä.
Mikäs oli nimi sillä autolla, joka sanoi startatessa, että ”strushoff … strushof … strushof… Auton käynnistymisen jälkeistä ääntä en muista. Keroiko ääni auton nimen?
Erkki hei… minun muistini mukaan merkkiä ei startatessa kuulunut. Mossesta kuitenkin lienee ollut kyse… Startatessahan kuului ensin nikita-nikita-nikita ja sitten vasta kun mottoori käynnistyi, tuli se hrustsovvvvv… Oliko vielä toisenlaisia muunnelmia tästä teemasta..? 😉
P.P. Mainio runo!
Niinhän se oli. Minulla ei ollut Mossea. Siksi en muistanut. Ensimmäinen autoni oli kupla Volkswagen. Siinä ”kansanautossa” vilkutkin olivat vielä linkkumalliset. Ostin sen ihan ikäloppuna puoliromun. Rahaa ei opintolainalla valmistuneella papilla parempaan ollut, ja virkamatkoille oli päästävä. Mossekin olisi kelvannut.
Seuraava autoni olikin jo komea Mini Austin. Mutta sitten oli taas vaihdettava, kun lastenvaunut tarvitsivat kyytiin mukaan.
Simga 1000E kutsuttiin myös tuhannen erehdyksen autoksi.
Mosse 1954 ja risto Sipi Tehtaan inssi, siinä meillä pojankosseilla ol monet naurun paikat. ”Riston itsensä kertomana”
Oli yrittämässä ajokorttia 12 kertaa Kontkasella Joensuussa.
Konkanen oli sanonu Ristolle ”et ois vieläkä ansannu ajokorttia ,mutta kun ollaan kumpiki inssiä ni hän antaa kortin sulle sillä perusteella.”