Tosiasioita Uutisalasimen loppumisesta

uutisalasin logo

Julkisuudessa minut ja vaimoni on mustamaalattu mitä erilaisin perustein. Ymmärrän sen kyllä, että minua voidaan haukkua monistakin asioista. Olenhan yli 25 vuoden ajan kantanut vastuuta Tohmajärvi-Värtsilä Lehti Oy:n / Uutisalasimen päätoimittajana ja toimitusjohtajana. Joskus tekemiseni sekä juttujemme kriittisyys on kolahtanut joihinkin ihmisiin. Tavoitteena jutuissamme meillä on aina ollut oikeamielisyys, objektiivisuus ja alueen asukkaiden etu.

Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että vaimoni Erja otetaan samaan hengenvetoon kanssani arvostelun kohteeksi. Hän on kiltti, vastuuntuntoinen ja erittäin suuren työpanoksen lehden toimintaan antanut ihminen, joka on saanut täysin asiatonta palautetta lukijoilta.

Yli 30 vuoden toimittajakokemuksella tiedän, että on huomattavasti herkullisempaa puhua ihmisestä pahaa kuin hyvää. Ja pahan puhuminen on helpompaa silloin kun faktoja on tiedossa mahdollisimman vähän. Siispä tässä on muutamia faktoja tarinoiden höysteeksi.
Tohmajärvi-Värtsilä Lehti Oy on 40 eri osakkaan omistama yhtiö. Suurin osakkeenomistaja on Karelia-Laser ky, toiseksi suurin Tohmajärven kunta ja kolmanneksi suurin Tohmajärven Yrittäjät. Osakeyhtiö on perustettu vuonna 1980. Minä olen yhtiön toimitusjohtaja.
Ensimmäinen Tohmajärvi-Värtsilä Lehti Oy:n konkurssi oli varsin lähellä vuonna 1992. Sen pystyimme estämään henkilökunnan kanssa yhteistuumin ostamalla Tohmajärvi-Seuralta lehden osakkeet ja pudottamalla kaikkien kahdeksan työntekijän palkkoja 30 prosenttia. Samalla tietenkin tehostimme ilmoitusmyyntiä ja karsimme kulut minimiin. Suurimmat osakkeenomistajat eli minä ja Kontiaisen Markus luovuimme kesälomistamme ja lomarahoistamme kokonaan. Koko yhtiön henkilökunta painoi vuosia töitä kelloon katsomatta ja niinpä nostimme yhtiön jaloilleen.
Aivan kaikkia velkoja emme saaneet maksettua, mutta kuitenkin niin, että pystyimme lyhennyksistä helposti selviämään.

Mitä lääkkeeksi kun väki vähenee ja yritystoimita hiipuu?

Koska Tohmajärven ja Värtsilän kunnissa väestökato sekä yritystoiminnan supistuminen vauhdittuivat, jouduimme miettimään sitä, kuinka pystymme turvaamaan olemassaolevat työpaikat yhtiössämme. Niinpä ostimme ilmaisjakelulehden Keski-Karjalan Viitoset. Parin vuoden aikana huomasimme, että se ei ole riittävä tulonlähde niin monelle työntekijälle.
Vuoden mietintätauon aikana keksimme perustaa Suomalais-Venäläisen TaxFree -yrityslehden. Kyseinen julkaisu kehittyi ja laajeni. Saimme hyvää palautetta ja käyrä oli ylöspäin, kunnes parin vuoden päästä tuli ruplan romahdus. Se sai aikaan ilmoitustulojen vähenemisen lähes nollaan. TaxFree -yrityslehti lopetettiin ja kahdeksan työntekijää irtisanottiin. Yhtiöön jäivät jäljelle minun ja Markuksen lisäksi kaksi työntekijää.
Vuoteen 2005 saakka paikallislehden toiminta oli juuri ja juuri kannattavaa. Lainoja ei juurikaan pystytty lyhentämään. Siitä eteenpäin budjetti huusi lisätuloja, koska menoja ja henkilökuntaa ei ollut enää mahdollista karsia lehden tasoa laskematta. Kirjakauppa loppui Kemien Talluksentieltä ja meille tarjoutui mahdollisuus käynnistää kirjakauppatoiminta sekä passikuvien ottaminen Asemantie 2:ssa. Kirjakaupan tuloilla saimme paikattua ilmoitus- ja tilaustulojen vajauksen. Ilman kirjakauppaa Uutisalasimen toiminnan lopettamista olisi pitänyt miettiä jo vuonna 2007. Yhtiön velka- ja kulurakenne oli liian suuri tuloihin nähden.

Elintarvikeliikkeet lopettivat ilmoittelun Uutisalasimessa!

Lainaa jouduttiin ottamaan lisää kaluston uusimiseksi ja oletusarvona oli, että Tohmajärven asukasluku ja erikoiskauppojen määrä ei enää vähene yhtä vauhdikkaasti kuin parina aikaisempana vuonna. Olimme kuitenkin väärässä. Väki väheni vähintään samaa vauhtia sekä paikkakunnan ainoat elintarvikeliikkeet K-Market Tiilikainen ja S-Market lopettivat kokonaan Uutisalasimessa ilmoittelun. Eli paikalliset kaupat eivät olleet kiinnostuneita paikallislehdessä markkinoinnista!? Lisäksi erikoisliikkeiden ilmoittelu väheni ratkaisevasti.
Reilut kaksi vuotta sitten sairastuin vakavasti. Munuaistoiminta loppui. Se oli hyvä lisä diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja sydämen vajaatoiminnan kanssa. Olin fyysisesti ja henkisesti aivan loppu. Niinpä päätimme, että yritämme löytää jatkajan Uutisalasimelle ja Erja jatkaisi kirjakaupan pitämistä Tohmajärvellä. Ponnisteluistamme huolimatta kaikki kolme lehtiyhtiötä vetäytyivät kaupanteon hetkellä. Niinpä ajattelimme, että myymme toimitalon ja jatkamme lehden tekemistä vuokratiloissa vuoden loppuun. Kukaan ei kuitenkaan tehnyt edes tarjousta kiinteistöstä. Myös kirjakaupan asiakkaat vähenivät merkittävästi. Jostakin syystä omalta paikkakunnalta ei haluttu ostaa kirjakaupan tuotteita.
Vuoden 2014 alussa perustimme omat nettiuutiset, Alasin TV. Se oli suosittu ja peukutettu. Juontaja Teemu Jaatiselle paljon kiitoksia pyyteettömästä työstä Alasin TV:n parissa. Oli meillä ainakin hauskaa. Ikävä kyllä pelkillä peukutuksilla ei kuitenkaan elä. Ilmoituksia saimme siihen varsin vaatimattomasti, vaikka katsojaluvut olivat melkoiset.

Uutisalasimen levikki 42 prosenttia!

Helmikuussa 2014 katsoimme järkyttyneenä tilaajakantaamme. Tohmajärveläisiä lehden tilaajia oli vain vajaa tuhat eli levikkiprosentti oli 42. Ja ilmoittajatkin olivat pääasiassa kiteeläisiä yrityksiä. Markkinoinnista vastanneen Erjan, toimittaja Kari Sarkkisen ja toimittaja Arttu Laakkosen kanssa mietimme todella vakavasti, että kenelle me teemme tätä lehteä? Kuka tätä tarvitsee? Eivät ainakaan tohmajärveläiset itse. Antoisia ideapalavereita pidettiin tällä ryhmällä kymmeniä, mutta mistään ei löytynyt riittävän rahakasta ideaa pelastamaan Uutisalasinta.
Samaan rakoon Kiteen Seudun Osuuspankki ilmoitti, että heillä on yrittäjiä kohtaan uusi linja. Meidän kohdallamme se tarkoitti sitä, että yritys luokitellaan nyt riskiyritykseksi ja lainojen lyhennyksistä ei neuvotella. Se oli yhtiölle raskas isku. Henkilökunnalle jaoimme irtisanomislaput varmuuden vuoksi, koska emme tienneet mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Se oli yksi elämäni surullisimmista hetkistä, mutta irtisanominenkin tehtiin kaikkien osapuolten kesken hyvässä ymmärryksessä. Toivottiin ihmettä ja pelättiin pahinta.
Huhtikuussa ihme yllättäen ilmaantuikin Uutisalasimen ostajaehdokkaan muodossa. Hän oli eteläsuomalainen graafisen alan henkilö, joka oli halukas tulemaan paikkakunnalle asumaan ja vuokraisi koko yhtiön asuin-liikekiinteistön. Kahden kuukauden kuluttua hän kuitenkin ilmoitti ettei hän saa rahoitusta kasaan pankilta, Finnvera olisi ollut valmis myöntämään puolet tarvittavasta ostohinnasta. Pyysin häntä olemaan yhteydessä kunnanjohtaja Olli Riikoseen, jos he vaikka yhdessä keksisivät jonkun ratkaisun. Näin ei käynyt ja samalla pankki ilmoitti haluavansa panttinsa eli liikekiinteistön hinnan tililleen.
Niinpä kiinteistö ja Uutisalasin ovat edelleen myytävänä. Eli eikun ostamaan ja lehdentekoon. Näistäkin saadut tulot menevät viimeistä senttiä myöten laskujen maksuun ja tuskin riittääkään. Siihen olen tyytyväinen, että työntekijöillemme tai yhdellekään tohmajärveläiselle yrittäjälle Tohmajärvi-Värtsilä Lehti Oy ei jäänyt velkaa.

Onhan se ikävää kun yhtiön rahat eivät riittäneet toukokuuta pidemmälle, että olisimme voineet tehdä paikallislehteä tilausjaksojen loppuun saakka. Moni jäi vaille noin 40 euron hyvitystä. Onneksi monilla tilaajilla maksu oli useassa erässä ja niinpä vahinko jäi muutamiin euroihin. Toisaalta minun ja Erjan henkilökohtaiset uhrauksemme 25 vuoden ajan Uutisalasimen puolesta ovat olleet suuria. Vapaa-aikaa ei juurikaan ole ollut, silti lopputulos näistä uhrauksista on aivan erilainen kun haaveilimme. Meiltä on mennyt talo, yritys, elämäntyö, minulta terveys ja nyt näyttäisi menevän vielä kunniakin kun vitutukseltani en ole pystynyt kommentoimaan Karjalaisen paskajuttuja. Kyllä meillä Uutisalasimessa kuitenkin jutut perustuivat faktoihin eikä lörppähuulisten mummojen lääkehuuruisiin horinoihin. Kriittistenkin juttujen takana piti pystyä seisomaan, sillä haastateltava käveli vastaan useamman kerran viikossa.
Anteeksi en voi keneltäkään pyytää, sillä en koe tehneeni mitään väärää. Kaikki mahdollinen on tehty minun ja monen muun ihmisen parhaan ymmärryksen mukaan, mutta mikään idea ei ole pelastanut yhtiötä ja Uutisalasimen loppumista.
Kahden viikon sisällä ratkeaa loppuuko Tohmajärvi-Värtsilä Lehti Oy:n taru konkurssiin vaiko hitaaseen kivuliaaseen kuolemaan. Meidänkin olisi ollut helpointa kaiken tämän jälkeen heittäytyä yhteiskunnan elätettäväksi, mutta haluamme edelleen uskoa siihen, että Suomessa ihminen saa vielä uuden mahdollisuuden kasata pienistäkin murusista hyvän ja tasapainoisen elämän itselleen ja perheelleen. Toivon ettei ainakaan muita taloudelliseen ahdinkoon ilman omaa syytään päättäneitä yrittäjiä kohdella samalla tavoin kuin meitä, sillä se saa suurimman osan ihmisistä heittämään puurolusikan nurkaan ja odottamaan yhteiskunnan huolenpitoa. Silti, moikataan jos nähdään.

Kari M. Martikainen
päätoimittaja-toimitusjohtaja
Tohmajärvi-Värtsilä Lehti Oy/Uutisalasin
(Alkaen 1.8.1989)

Linkki
Karjalaisen juttuun 13.10.2014 Paikallislehti nurin kesken vuoden – lukijat virittelevät joukkokannetta

10 comments for “Tosiasioita Uutisalasimen loppumisesta

  1. Vänrikki Stoolin sanoin:
    ”Ne korutont’ on kertomaa”…
    Tässä meille karu totuus
    nykypäivän arjesta.

    Voimia yrittäjäpariskunnalle,
    kaikkenne olette antaneet.

  2. Itsekin jonkin sortin yrittäjänä 1981 vuodesta lähtien ymmärrän toisen yrittäjän tuskan. Hienoa että asiasta voi kuitenkin näin avautua. Kyllä, silloin kun kaikki menee hyvin, ei muisteta pientä yrittäjää, kun menee huonosti kaikki kamppaa ja huutelevat puskista että ”ähä kutti, siitäs sait”.Joskus vain me yrittäjät voimme todeta kuin urheilija kilpailun jälkeen haastattelussa. ”Kaikkeni yritin, tällä kertaa se ei riittänyt tämän parempaan”
    Kaikkea hyvää Karille!

  3. Tässäkin tapauksessa unohdetaan sellainen että toinen yhtiö (Karelia Laser Ky) ei voi maksella toisen eri juridisen yhtiön velkoja (Tohmajärvi-Värtsilä Lehti Oy).

    Tällä tarkoitan sitä kun moni on ihmetellyt että kuitenkin samat yrittäjät jatkavat toisella paikkakunnalla kirjakauppiaina mutta Alasimen tilausmaksuja ei voitu maksaa takaisin.

    Tohmajärvi-Värtsilä Lehti Oy on maksukyvytön kuten yllä jo ilmi tuli. Tyhjästä kaiten on paha nyhjästä.

    Ei ole Suomessa yrittäjän elo helppo. Uusia työpaikkoja luodaan nyky-Suomessa enää ainoastaan pienten- ja keskisuurten yrityksten toimesta mutta tätä ei moni edelleen ymmärrä.

    Hienoa että Martikaiset kaikesta huolimatta jaksavat!

  4. En muista yhtään käyntiä Uutisalasimessa, että olisi oltu kylmäkiskoisia. Päinvastoin, ilmassa oli palvelumieltä ja hymyä. Nyt – luettuani Karin selvityksen – ymmärrän, että mielestä tulvii kitkeryyttä. Siihen on aihetta. Tässä ei pidä hurskastella.

    Suomen hyvinvoinnin kulmakivi on yritteliäisyys. Siksi sen vaikeuksiakin on opittava kuuntelemaan ja ymmärtämään.

    Toivon teille, Erja Kari, voimia!

  5. Päätoimittajan selonteko on erittäin asiallinen. Mm. tämän viikon (42) puheenaiheissahan tätä asiaa on käsitelty ja minäkin olen sinne kommenttini laittanut; kommentin, jonka takana voin seisoa edelleen sataprosenttisesti.
    Mainitsin siitä, että tämän lakkautusasian olisi voinut hoitaa tyylikkäämmin. Ymmärrän sen, että näin hankalassa tilanteessa on vaikeaa olla kyllin avoin, mutta ylläolevat asiat olisi ehkä kuitenkin pitänyt saattaa jollakin tavalla meidän tilaajien tietoon jo aikaisemmassa vaiheessa. Itsekään en ole tiennyt Alasimen olevan mainitunlaisissa vaikeuksissa, joten yllätyin oikeasti kun touko-kesäkuun vaihteen numerossa oli maininta: ”Tämä on viimeinen Uutis-Alasin”. Mm. 50-vuotis syntymäpäiväkutsuni olisin laittanut juuri seuraavaan numeroon!
    Oma paikallislehti Uutis-Alasin oli ja olisi siis edelleenkin minulle ja edustamilleni yhdistyksille tärkeä uutis- ja ilmoituskanava, vaikea on ollut sopeutua olemaan ilman; Koti-Karjalaakaan en ole (vielä) tilannut!
    Mainitsin myös lukuisista kirjoitusvirheistä, se vain on ollut silmiinpistävä asia, jota en sen sievemmin osaa ilmaista. Eiväthän ne sinällään uutissisältöä ole tietenkään hämärtäneet, mutta mukavampi on lukea tekstiä, joka on kirjoitettu mahdollisimman oikein!
    Erkki Lintusen tavoin voin todeta, että minua on mainitun lehden taholta aina palveltu asiakkaana erinomaisen hyvin, onpa kyse ollut ilmoittelusta, mielipidekirjoituksista tai vaikkapa kirjakaupassa asioinnista.
    Tahdon korostaa vielä sitä, että minulla ei ole mitään Martikaisen yrittäjäpariskuntaa eikä toimittajia vastaan, toivon teille kaikkea hyvää ja Siunausta elämäänne. Sisään jääneet henkilökohtaiset ykköskymppien tilausmaksuni ovat yleensäkin murheista pienimpiä sekä päässä että toisessa. Ollaan toiveissa, että kaikki asiat selviävät vielä parhain päin!

  6. Tässä oli yrittäjän näkemys asiasta. Varmaan koko rymäkannetta ei olisi yritettykään, jos lehden lopetus olisi hoidettu tyylikkäämmin. Siis olisi ajateltu myös tilaajia. Otan kuvitteellisen esimerkin.
    Tilaan koneen, johon on saatavissa hienoja lisälaitteita. Inniossani tilaan ja maksan koneen lisälaitteineen. Lisälaitteet luvataan toimittaa kahden viikon kuluessa. Kone on hieno ja toimii moitteettomasti, mutta lisälaitteita ei vain kuulu. Ei mitään yhteydenottoa tai edes selitystä, saati pahoittelua,laitteen toimittajalta. Tunnen, että minua on petkutettu ja rahat pistetty liiviin. Olen hyvin PETTYNYT ja vihainen oman herkkäuskoisuuteni vuoksi.Muutaman kympin menetys ei varmaan ketään vie ”pakrottiin”.
    Ehkä tämän esimerkin valossa Kari Martikainenkin nyt ymmärtää, mistä ryhmäkanteessa oli kyse. Kukaan ei varmaankaan halunne millään lailla puukottaa selkään tai toivoa teille epäonnea.
    Hyvä, kun vielä jaksatte yrittää!
    P.S. En ole osallistunut ryhmäkannehankkeeseen.

  7. No voi voi! Että ihan naurettava koko ryhmäkanneajatus. Kun tilanne on se mikä on, kyllä siinä ei enää tyylikkyyttä tarvi vaatia. sitä mieltä olen minä, ja ihan nimimerkin takaa tässä nyt ammun.

  8. Tuo sana PETTYNYT on väärä, tarkoitin ,että on petetyksi tullut. Eikä ryhmäkanne ole mitenkään naurettava ajatus.Kyllä tilaajia on kohdeltu ala-arvoisesti.Jaan ÄNKYRÄN tunteet.Siitä huolimatta: ”Käännä toinenkin poskesi!”

  9. Toivon vain hyvää tulevaan elämään, kun muutakaan en voi.
    Mirja Pusa

  10. En ole ollut näitten aparaattien ympärillä vähään aikaan, mutta
    pieni kommentin tapainen sallittakoon.
    Tohmajärvi ei ole ollut enää aikoihin yrityksille mikään namu-
    paikka, väestörakenteen muutokset ovat olleet sen verran rajut
    jotka ovat näkyneet ostovoiman vähenemisinä.Mikä näkyy ,ettei
    uusia yritksiä ei ole enää liiemmin paikkakunnalle tullut.
    Mutta sitten tähän lehtiasiaan kun vain pieni osa kunnan väestöstä
    on tilannut lehden,loput tilaajat ovat olleet ns: leivän perässä
    maailmalle lähteineitä niin tilaaja määrät ei ole olleet maata
    kaatavia.Mainostajat ovat kaikonneet ihmettelen kuitengin suuresti
    etteivät kaksi suurinta K-Market Tiilikainen ja S-Market ole enää
    mainostaneet paikallis lehdessä onhan siellä PKO hallinto elimissä mukana, myös Tohmajärveläisiä vaikuttajia.Kun taas K-Ketjussa
    varmasti paikallinen kauppias vastaa taas omasta mainonnastaan.
    Nämä Boonus asiat ovat saaneet yliotteen kauppojen keskinäisessä
    kilpailussa.Onko nämä myös vaikuttaneet ,myös muillekin aloille
    jos ei saa Bonuksia niin mm: ei lehteäkään ei ole enää tilattu.
    Onhan näitä konkursseja ollut iät ajat on sen jälkeen perustettu
    uusi yritys uudella nimellä ja homma jatkuu uusin ilmein myös
    Tohmajärvellä.
    Mielestäni kun yritykseltä rahat loppuvat ei ole montakaan
    vaihto ehtoa jatkaa toimintaa kun pankkikin suhtautuu kielteisesti.
    Tälläistä se on pienyrittäjän asema tällä hetkellä, suloisessa
    Suomessamme. On myös peiliin katsomisen paikka tukekaaamme oman
    kylän yrityksiä sillä pian voi käydä niin ,että nekin pistävät
    lapun oveen (Suletu ei kanata)
    30 vuotta Pienteollisena yrittäjänä vaimoni kanssa toiminut ja
    melko vähin vaurioin selvinneet Ritva ja Ilmari ja nyt homma
    jatkuu eläkeläisinä.

    Ps:Jaksamista Erjalle ja Karille uudessa elämän vaiheessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *