Värtsiläpäivien avauspuhe

Aulis Kosonen Värtsiläisten Seura ry:stä piti Värtsiläpäivien avauspuheen la 19.7.2014. Puheessaan Aulis kertoo Värtsilän historiasta ja yllättävistä sodanjälkeisistä käänteistä jotka muuttivat kaiken! Videoidun puheen kesto n. 20 min. Kuuntele puhe (mp3). 

Aulis Kosonen.

Aulis Kosonen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Video: Eira Varonen

Share

12 comments for “Värtsiläpäivien avauspuhe

  1. Kylläpä oli mielenkiintoinen puhe. Kiitos Aulis!

  2. Laadukas puhe joka mikrofonin välityksellä
    kantautui laajemmallekin alueelle.

    Itse istuimme juuri silloin varjoisassa paikassa,
    nokipannukahvia ja täyteräiskäleitä nautiskellen.
    *

    Monia muitakin herkkuja ehdimme ostamaan ja maistelemaan,
    mainittakoon tässä lämpöiset sultsinat eräässä
    myyntikojussa.

    Asemapaikkamme oli mitä sopivin ohikulkevien ihmisten
    katseluun, monta tuttua näimmekin pihapiirissä käyskentelemässä.

    Yllätykseksemme tapasimme joensuulaisen tuttavapariskunnan.
    Olivat tankkausmatkallaan pyörähtäneen eka kerran Värtsilän
    kylälle.

    Saimme houkuteltua heidät Kaustajärvelle saakka,toimin
    matkaoppaana esitellen kesäisiä paikkoja.
    *

    Taas kerran sopii ihmetellä ja ihastella, kuinka asukasluvultaan
    pieni Värtsilä saa ihmeitä aikaan.

    Voisiko heittää loppuun vielä vinkiksi, että ehkä
    muutamia tilapäisiä istuinpenkkejä
    voisi lisätä varjoisiin paikkoihin?

  3. Eiralle kiitokset kuuntelun mahdollistamisesta ilman kuvaa, nyt minunkin kotikonen ehti mukaan. Puhe pysyi historian tosiasioissa Suomalaisesta näkökulmasta katsoen. Mitä oli ei Suomalainen näkökulma? Otan yhden esimerkin, kun puhuja kertoo Mainilan laukauksista niin Tampereen yliopiston historian oppikirjojen tekijät kertoivat saman asian johtopäätökset 1970 luvulla näin. “Näin Suomi aloitti talvisodan”. Tätä totuutta tarjottiin peruskoulun suomen historian oppikirjassa!!

  4. Sitäpä sopii Tellen tavoin “ihmetellä ja ihastella, kuinka asukaluvultaan pieni Värtsilä saa ihmeitä aikaan”.

    Ehkä tätä ihmettä voi tarkastella perinteellä. Värtsilän nousu ja kasvu pienestä tohmajärveläisestä kylästä lähes kaupungiksi kertoo ideoista, toimenpanoista, yritteliäisyydestä, sitkeydestä ja siitä että tänne on aina muuttanut ihmisiä, joilla on ollut kykyä, taitoa, pyrkimystä… Vai onko myös jotain mystistä Jänisjoessa ja Jänisjärvessä, lukuisissa muissa järvissä ja lammeissa, joista kasvaa uutta? Niinkuin järvi- ja suomalmista harkkorautaa.

    Tohmajärven kunnan ja seurakunnan kannattaa olla silmät auki Värtsilän PITÄJÄN suhteen. Täällä itää ja kytee, ja kun Venäjän talous kohentuu, niin tulevaisuudessa tasokkaan ns. kolmannen sektorin rinnalle/sisälle syntyy myös yritystoimintaa ja työpaikkoja. Värtsilän esimerkillinen koulu säilyy. Partolippukunta Värtsin Takojat “takovat” uusia toimijoita.

    Kaustajärvi-paidassa olevaa tekstiä “Universumin Helmi. Nipin napin Suomen puolella” voisi ihan hyvin käyttää myös kertomaan koko Värtsilän pitäjästä Tohmajärven kunnassa.

    Olisikohan järjestettävä ihan iltamat, jotta voitaisiin porukalla kehua Värtsilää. Samalla löytyisivät kaikki ne Värtsilän alkuaineet, joista koko “teollisuus” syntyy?

    “Kuka sen kissan hännän nostaa, ellei kissa itse?” Kuka sitä rajapuomia nostaa ja Värtsilän elämää vireyttää, ellei Värtsilä ite? Viittaa myös ns. ite-taiteeseen!!!

  5. Mielenkiintoinen oli puhe ja kyllä vanhempanikin aikoinaan evakkoon joutuneena (kahteen kertaan) kertoivat näistä evakkotaipaleista saman suuntaisia tarinoita. Juurikin näitä samoja reittejä hekin kulkivat mihin puheessa viitataan. Hienosti sopi puheen loppuun ja tilanteeseen Vesan lauluesitys. Kyllä tällaiset pitäjänjuhlat ja päivät on mieleenpainuvia tapahtumia, näkeehän siellä vanhoja tuttuja vuosikymmenten takaa. Vaikka itse en ihan värtsiläläinen olekaan niin puoliksi vaimon puolelta kuitenkin ja samoja kouluaikaisia kavereita näyttää löytyvän. Toivottavasti taas ensi kesänä tavataan!

  6. Nyt olen puheen kuunnellut. Se olikin hyvin pidetty hyvä puhe. Kiitos!

    Huvittavaa sattumaakin puheeseen osui, kun Auliksen puhuessa ilmapommituksista, kuului taustalla ilmeisesti ukkosten jylyä. Ellei liene ollut nörttiviisaan Eiran tehosteita. Hyvä se oli myös tältäkin osin, en minä sillä.

  7. Kuuntelin vasta nyt Aulis Kososen hienon puheen. Kiitos siitä!

    Puheessa sivuttiin myös kesän 1941 evakuointia. Löysin pari vuotta sitten arkistosta Kusti Löppösen evakuoimiskertomuksen ajalta 23.6 – 29.7. 1941. Se julkaistiin Värtsissä kahdessa osassa toukokuussa 2012. Tässä linkki ensimmäiseen osaan:

    https://www.vartsi.net/2012/05/30/arkistoloyto/

  8. Keväällä 2011 kirjoitin Värtsiin jutun “Värtsiläiset evakossa”. Juttu julkaistiin neljässä osassa.Siinä on sanasta sanaan jäljennettynä Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirin valistusohjaaja, kapteeni R. G. Wegelius raportti lokakuulta 1944, jolloin hän kävi tarkastamassa olosuhteita kaikissa värtsiläläisten evakkopitäjissä.

    1. osassa käydään Nurmossa https://www.vartsi.net/2011/03/07/vartsilaiset-evakossa/

    2. osa julkaistiin 11.3.2011 nimellä “Erikoinen yllätys” (Alajärvi)

    3. osa 17.3.2011 “Kestämätön tilanne” (Kyyjärvi)

    4. osa 22.3.2011 “Mieliala ei paras” (Karstula)

  9. Hyvä oli puhe. Hyviä ovat nämä Lissun löytämät historiatkin. Hyvä, että nostit esille. Harmi, kun Värtsin haku ei toimi hakusanoilla, Googlen kautta tosin jotenkuten, muistaa vain rajata lisäsanalla Värtsi.

    En tässä silti mitään moiti, tyytyväinen olen, pikemminkin kiitollinen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *