Hyvää Juhannusta!

lumipallopensas

Tämän lumipallopensaan kukkasin toivotan Hyvää Juhannusta! Tv. Maija- Liisa

hyvaajuhannusta

Juhannustervehdys Luutalahdesta tv: Kalle

Share

13 comments for “Hyvää Juhannusta!

  1. Värtsi verkkolehden toimitus ja Värtsilän Pitäjäyhdistys toivottavat myös kaikille Hyvää Juhannusta!

  2. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Niin myös juhannuksella:Suomen lipun päivä – Kesäpäivän tasaus – Ahdin ja Ahton päivä – Juhannuspäivä – (Johannes Kastajan päivä). Vaikka ja koska viimeksi mainittu päivä on allakassa suluissa, niin sallittaneen seuraavanlainen haave ja toive. Varsinkin kun päivän teema, siis aihe, on Tien raivaaja.

    Arppen pihan läpi kulki – silloin kun pihan nimi ei vielä ollut Arppen piha – maantie. Se kulki Jänisjoen yli vähän nykyisestä sillasta alavirtaan. Puinen silta notkui puukuormilla lastattujen autojen alla. Tie meni navetan nurkan ohi siihen suuntaan, missä nyt on uuden sillan ylittänyt uusi tie.

    Vanha tie on peittynyt kasvuston alle ja upean kuusirivin sekaan on kasvanut puustoa.

    Ehdotukseni ja haaveeni on, että tien pätkä raivataan, lanataan ja sorastetaan. Ja tämä ainakin pääosin olisi tehtävä ennen Värtsiläpäiviä, jolloin kunnanjohtaja voisi suorittaa ”virallisen” avauksen. Nimeksi tulisi – tietenkin –
    ARPPENRAITTI.

    Löytyykö talkoolaisia tien raavaajia?

    Maitolaiturikin olisi kiva saada siihen, missä se ennenvanhaan oli. Mistä löytyisi sellainen käytöstä pois jäänyt laituri, jonka saa vielä nostettua kärryn päälle?

    Olispa mahtavaa tallustella Värtsiläpäivien avaukseen Nils Ludvig Arppen pystille Arppenraittia myöten. Niin kutsuvieraat kuin me tavalliset tallustelijatkin.

    Ja siitä pystiltä voisivat potaatin ystävät käydä vilkaisemassa, joko Wärtsilän mustan varret ovat yli 10 cm. Sitä on pantu maahan Kainuun mustan rinnalle. Jos Luoja suo, niin siitä elpyy Wärtsilän musta nimikkopitäjän harvinaisuudeksi. Tai ehkä jonkin muun paikkakunnan, jos ei kelpaa meille. Mutta eihän sekään huono asia olisi. 1800-luvun lopulla Arppen pihasta lähti apilan siemeniä Pälkjärvelle, missä niistä innostuneina alettiin laajamittainen apilan kasvatus, joka Hankkijan toimesta levisi kaikkialle maahamme.

    Virkeää Tien raivaajan päivää, rakkaat värtsiläiset!!!

  3. Oltiin Värtsilän kirkossa. Väkeä oli kohtuullisesti, nimittäin ulkopuolta Värtsilän pitäjän. Muuten olisivatkin penkit ammottaneet lähes tyhjillään. Että silleen siitä maalaustarpeesta!

    Kolehti kuitenkin kerättiin Värtsin Takojien toiminnan tukemiselle.

  4. Vaikka väki ei kirkkoon enimmäkseen tule, se ei kai sinällään ole syy jättää kirkon ulkomaalausta tekemättä. Kirkot ovat jo rakennuksina arvokkasta omaisuuttamme ja ne on syytä pitää kunnossa!
    Erkki, Sinua kyllä arvostetaan kirkon säilyttämisen ja sen kunnossa pitämisen hyväksi tekemästäsi työstä. Saattaa olla, että se ei aina näy tai kuulu, mutta kyllä ”toriparlamentit” Sinua kiittelevät.
    Ja emmehän jätä kesken tätä aloittamaasi työtä! Mielelläni kuulisin, onko maalausremontista jo kustannusarvio.? Tsemppiä Erkki!

  5. ”No voi surku”, kiitos kiinnostuksestasi Värtsilän kirkkoa kohtaan! Kirkkomme kuntoon saattamisen ja käytössä pitämisen projekti on osoittautunut vaikeammaksi kuin etukäteen toiveikkaasti kuvittelin.

    Olen tänään kartoittanut ongelmakenttää ja kirjannut sen seuraavanlaiseksi:

    1. Kuinka paljon projekti kiinnostaa -todellisesti- Värtsilän pitäjän alueella asuvia ja kuinka paljon muita joilla on ollut tapana matkojenkin päästä käydä juuri Värtsilän kirkossa?

    2. Miten paljon saadaan seurakunnan taloudenpidon ulkopuolelta avustuksia Värtsilän Kotiseutuyhdistyksen lahjoitustilille? Keräykset, myyjäiset, kahvirahat, ”Papit made in Värtsilä”
    -kirjan myyntitulot, avustukset, mahdolliset testamentit, laina ym.???

    3. Mikä on seurakunnan tahtotila ja taloudelliset mahdollisuudet?

    4. Mikä on seurakunnan suunnitelma päiväkerhotyön tilojen suhteen? Onko nykyinen rivitalohuoneistossa pidettävä päiväkerho taloudellisesti edullisempaa kuin seurakuntakodissa olevan päiväkerhotilan lämmittäminen esimerkiksi ilmalämpöpumpulla ja päiväkerhon palauttaminen sinne? Kannattaisiko Värtsilän seurakuntasisaren käyttöön aikanaan hankittu osakehuoneista muuttaa ravaksi ja sijoittaa tulot kirkon kunnostamiseen?

    5. Onko seurakuntamme päiväkerhotyön kasvatukselliset tavoitteet samansuuntaiset kuin kirkomme lapsityön tavoitteet tarkasteltuina kirkkotien ja sitä kautta jumalanpalveluksen tutuksi tulemisessa?

    6. Onko seurakuntakodin eri muotoisten kokoontumis ja käyttömahdollisuuksien välistä suhdetta selvitetty riittävässä määrin?

    7. Onko messu kaksi kertaa kuussa Värtsilän kirkossa ylivoimainen tehtävä seurakunnalle? Vaikuttaisiko jonkinlainen säännöllinen kokoontumisrytmi esimerkiksi messuun osallistumiseen?

    8. Kirkkomme kunnostamisen eri osasuoritukset ovat: a) Katolla olevien lahojen päätylautojen uusiminen peltisiksi ja ukkosenjohdattien kiinnittäminen uudelleen. Tarpeettominen sähkö- ja puhelinlinjojen poistaminen. b) Lahojen rakenteiden korjaaminen seinissä ja katon reunoilla. c) Ulkoportaiden korjaaminen. d) Seinien maalaus. e) Ikkunoiden ja ovien maalaaminen. f) Kirkon takapihalla olevien ulkovalojen uusiminen sellaisiksi, että ne syttyvät palamaan vain liikehavainnoista. Etupihalla jatkuvasti valomäärästä syttyvät ulkovalot riittävät ja ovat tarpeelliset.

    Korjauksen eri osien suorittaminen on suunniteltava niin, että rahoitus voidaan toteuttaa. Kaikkea ei tarvitse tehdä samalla kertaa, jos se antaa paremmat mahdollisuudet koko urakan toteuttamiselle.

    Näitä kysymyksiä pohtimaan yhdessä – yhteisymmärrystä ja yhteistä tahtotilaa etsimään – aion lähi tulevaisuudessa kutsua porukkaa koolle. Tapaamisiin silloin!

  6. Satuinpa eilen ajamaan vieraitteni kanssa Värtsilän kirkon P-paikalle. Kuului kuin yhdestä suusta: Onpa kaunis kirkko! Sen jälkeen huomasin itsekin saman. Värtsilän kirkko on arkkitehtoonisesti todella kaunis. Ja tämä kaikki on vain ko. kirkon ”pinnallista” puolta.

    Kantakaamme omakin kortemme apukekoon, jotta Suomen kauneimpiin kuuluva kirkko säilyy arvoisessaan kunnossa ja käytössä! Erkille kiitos ja voimia korsitalkoisiin!

  7. Tuli vielä mieleeni, että käynti Värtsilän kirkomaalle ja kirkkoon tapahtuu kellotornin läpi. Se on erikoinen ja juhlava kulkuväylä. Erikoisuudessaan Wärtsilän mustan luokkaa. Siis huippujuttu.

  8. Sakari; Etpäs vihjannut etukäteen Värtsilän reissustasi! Olis käyty etsimässä se Mökkivaaran kämpän paikka. Minä olen parikin kertaa etsinyt, vaan en ole löytänyt.

  9. Alpo; Muistissa on kaikki tärkeä, mutta nyt oli ihan liian kiirettä.

  10. Erkiolle:
    Kyllä kirkko kylälle kuuluu. Moni on kunnostamisessa ainakin henkisesti mukana. Pitää olla agitaattori ja sellaisena Sinut näen.
    Tulee mieleeni T.T. Tikka, joka oli niin omistautunut kuoroaatteelleen, että sai koko kylän väen(nekin, jotka sanoivat olevansa laulutaidottomia) mukaansa.Värtsilässä oli 50-henkinen kirkkokuoro, joka teki konserttimakoja pohjoismaita myöten.
    Toivotaan ,että entisenlainen ”hengen tuuli” siivittäisi tämän kirkko-asian nousuun.Paljonhan on piskuiseswsa Värtsilä kylässä jo tehty. Kyllä se siitä.

  11. Irene, olen tismalleen samaa mieltä. Välistä vain herää epäilys, että persoonani ärsyttää joitakin. Mutta ei kai se mitään voi haitata. Olenhan minäkin värtsiläinen, vaikkakin ”vain” paluumuuttaja yli 20 vuoden takaa.

    Toisaalta on niinkin, että Värtsilää ovat kautta aikojen – mm. Arppe ja Wahlfors – rakentaneet muualta tänne tulleet. Leimallista onkin ollut, että Värtsilä on harmoninen sekoitus syntyperäisiä ja junantuomia.

    Kirkossa käymisessäkin tämä näkyy hämmästyttävän selvästi. Viime pyhäkin. Sekalainen seurakunta on voimavara.

  12. Kuoroon innostaminen oli erittäin paljon eri juttu. Siinä ei ollut juuri mitään menetettävää, vain miellyttävää yhdessäoloa. Tässä kirkkoremontissa on kyse rahasta, isosta rahasta. Tässä on laitettava ”jäitä hattuun” ja pidettävä jalat maassa.

  13. Sehän tässä onkin niin hankalaa, kun ovat nämä jalat nilkkoja myöten mudassa. Laulusta minulla on kokemusta Lemiltä. Siellä jatkuu virsipäivä yli 40 vuoden takaa ja musiikkijuhlat yli 30 vuoden. Värtsilän kirkko tuli tutuksi noin 60 vuoden takaa.

    Jalat maassa, pää kylmänä, sydän taivaassa! Kädet ristissä. Aamen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *