Värtsilän pyöreitä vuosia

Tänän vuonna 2014 tulee kuluneeksi pöyreitä vuosia esimerkiksi seuraavasti:

  • Wärtsilä Oyj Abp:n perustamisesta – 180 vuotta
  • Sortavala-Värtsilä-Niirala-Joensuu -välisen rautatien rakentamisesta – 120 vuotta
  • Värtsilässä pidetyn Wärtsilä-Yhtymän 100-vuotisjuhlasta – 80 vuotta
  • Wärtsilä Oyj Abp:n noteeraamisesta ensimmäisenä suomalaisyrityksenä Lontoon arvopaperipörssissä – 30 vuotta
  • Värtsilän seurakunta syntyi v. 1909 eli 105 vuotta sitten. Tehtaan rakentama kirkko oli valmiina.

Siniristiviiri isännänviirinä. Kuva: Wikipedia

Tässä aineksia esimerkiksi Värtsiläpäivien tilaisuuksiin ja syytä kutsua mukaan Wärtsilä Oyj Abp:n edustajia. On aihetta kokoontua kunnioittaen Nils Ludvig Arppen patsaalle Arppen pihaan. On myös aihetta ylläpitää käsitettä Värtsilän pitäjä Tohmajärven kunnassa. Ei ole mitään syytä vähätellä värtsiläisyyttä.

Olisiko aihetta valmistaa Värtsilän viiri lipputankoihin? Hemppa Turunen on jo pyynnöstäni luonnostellut sellaista. Värtsilän Kotiseutuyhdistys r.y. tulee lähiaikoina käsittelemään tätä asiaa. Siksi olisi tärkeää, että oman pitäjän viirin lipputankoonsa haluavat ilmoittaisivat tästä mahdollisimman pian. Viiri on muutaman kympin arvoinen ja sen liehumien Värtsilän maisemissa sitäkin arvokkaampaa. Puh. 050-3224727.

Share

15 comments for “Värtsilän pyöreitä vuosia

  1. Täytyypä ihan ihmetellen tarttua tähän aiheeseen. Erkin tiedot palauttavat mieliimme pienen Värtsilän suuruuden. Kuluneetkaan vuodet eivät ole itsestäänselvyyksiä ainakaan itselleni, joten kiitokset Erkille, että jaksat pitää pitäjämme historiaa ja lippua korkealla näin maallisissakin merkeissä.

    Eläköön vireänä Värtsilä!

  2. Eipä ole kukaan soittanut mielipidetään Värtsilän viiristä. Ei taida kiinnostaa? Ihmettelen minä!!!

  3. AKU-ANKKA täytti 80 vuotta!!!!

  4. Tuo Erkin ja Kotiseutu yhdistyksen ajatus Värtsilä värein (musta, punainen ja harmaa) ja logoin varustetusta viiristä on hyvä ajatus omasta mielestänikin.
    Erkin pyynnöstä edellämainituista periaatteista tein erinäisiä konsepteja aiheesta. Sillä periaatteella, että en missään tapauksessa halua olla paras ja ainoa ja lahjakkain suunnittelija.

    Tein niitä malleja riittävästi joista voi valita tai suunnitella jokainen mieleisensä. Tai joku, kuten Kotiseutuyhdistys, joka kysynnän löytymisen vuoksi voisi homman toteuttaa.
    Samalla siitä saataisiin aihe pienoisviireihin ja standateihin, joka voisi olla myös Pitäjäyhdistyksenkin etu perinteiden hoitajana. Syystä siitä, että Värtsilän kunnalla oli pöytä standardeja jaettavaksi ja jotka oli em. värityksin. Olisi paikallaan myös Pitäjäyhdistykselläkin mahdollisuus kunnioittaa Värtsilä perinteitä.

    Kyse on vain siitä, että halutaanko kovin autioituneita lipputankoja koristamaan muutakin, kuin sinivalkoista lippua vain liputuspäivinä. Siinäpä ajatusta olisi Värtsin lukijoillekin pohtia ja ottaa ihan oikeasti kantaa esitettyynkysymykseen. Omasta mielestäni olisi upeaa ja ihan mielekästä, että muuna aikoina liehuisi saloissa Värtsiläläiset isännän viirit.

    Ellei tälläinen Värtsilän kehittämiseen osallistuminen kiinnosta, niin pitänee apaattisena seurata vaikka viikon puheenaiheet palstaa.
    Herätys ja Virike terveisin HT.

  5. Ja kuten Värtsin lukija tapoihin kuuluu, niin pitää asia toistaa moneen kertaan. Siis lukekaa edellinen.

  6. Varteen otettavaa tietoa edellisissä kommenteissa lukekaa ja ottakaa kantaa.

  7. Edellä mainittuihin asioihin kannan otot merkitsevät, että joku oikeasti välittää vielä Värtsiläisyydestä.

  8. Hieno ajatus tuo oma viiri, ainakin periaatteessa. En tiedä millainen asenne toisilla on “isännänviireihin”. Minullehan isännänviiri -reviirilippu, merkitsee suunnilleen samaa kuin tiukka aitaus talon ympärillä ja portti aina kiinni. Eli minä ymmärrän sen niin, että “täällä halutaan olla rauhassa, eikä vieraita haluta”.

    Kun vesistöillä veneilee, niin on hyvän näköistä kun joissain rannan asumuksissa liehuu viiri. Mitä se sitten merkinneekään.
    Kun Hemppa saisit siihen viiriin iskostettua
    TERVETULOA-ajatuksen..

    Tuo pöytästandardi olisi upea ajatus. Kelpaisi minullekin.

  9. Minä ajattelen tuon viirin toisin.. Itselläni kyllä ei omassa pihassa edes lipputankoa.

    “Jos sä lipun nostat salkoon tiedän sen,
    että turhaan luoksesi tullut en (tullut en)
    mut jos mä näänkin salon aivan tyhjillään,
    on parempi kun, sä unohdat mun, sua mä vaivaa en,
    mä lähden pois mut jos vain lipun nään, (silloin) mä luokses jään”

  10. Tässä minun asunnon pihalla liehuu Karjalan viiri,
    mutta en ole koskaan ajatellut sitä reviirin merkkinä,
    jonne ei vaikkapa hämäläiset saisi tulla.

    Tämä meidän viiri täytyy vaihtaa parin vuoden välein,
    koska siinä ajassa tuuli, aurinko ja sade tekevät
    siitä kalvakkaan näköisen.

    Minusta Karjalan viiri edustaa omien heimoperinteiden
    vaalimista, jota on mukava esitellä muillekin.
    Enemmän viiri on tervetulotoivotus.

    Veljeni laittoi ruotsinkielisen asutuksen keskelle
    muuttaessaan Karjalan viirin salkoon, mutta lienevätkö
    ne naapurit edes tienneet sitä Karjalan viiriksi?
    Olisiko siinä jotain nurkanvaltausta ollut?

  11. Isännän viirin tarkoitus on vikipedian ym. lähteidenkin mukaan, että salossa liehuva viiri kertoo isännän tai isäntäväen olevan kotona ja samalla se on tervetulotoivotus.

  12. Meillä on isännän kanssa taas taisto käynnissä.. Minä haluaisin lipputangon siirrettäväksi Pirtajärvelle, jossa vietämme lumettoman ajan. olisi se niin komea järven sineä vasten. Talvella taas on hanget korkeat nietokset, ettei lippua saa vietyä salkoon kuin suuren työn ja vaivan kera. Viiri olisi mainio salossa, vaikka emme juuri kotona olisikaan. Karjalan viiri haalistui meilläkin käyttökelvottomaksi jo aikaa sitten.

  13. Olin muutamia vuosia Lieksassa ja kesäisin tuli retkeiltyä moottoriveneellä paljon Pielisellä. Lapset vaativat usein uinti ym taukoa jossain saaressa. Kivikkoisilla rannoilla ei voinut uida ja niihin olisi ollut hyvin vaikea rantautuakin. Hiekkaisilla rannoilla oli tavallisesti kesähuvila. Jos siellä “reviirikepissä” oli joku lippu, niin se melko varmasti tarkoitti “pääsy kielletty”. Sieltäkö lienen imenyt tämän kieron asenteen isännänviirejä kohtaan.
    ====
    Eräs ikäihminen on talvet kaupungissa, mutta tulee joka kesäksi tänne kotitaloonsa. Hän halusi kotitielleen portin. Ihmettelin sitä kun talossa ei ole aitaakaan (pensasaita on). Kaunis portti tehtiin. Portti täytyy olla aina auki. Sitä ei laiteta koskaan kiinni. Talveksi portti viedään aittaan.
    Avoin portti tarkoittaa TERVETULOA

  14. Kesämökeillä varmaan on omat sääntönsä, eikä heidän
    rannoilleen voi rantautua uimaan ilman lupaa, olipa
    siellä lippu salossa tai ei. Luulisin niin.

    Meillä on portti, joka on auki tai kiinni, milloin mitenkin.
    Nyt jouduimme sahaamaan siitä alaosan pois, kun oli
    lahonnut. Enemmän tämäkin portti on koristeena. Jos
    tiedämme vieraiden tulosta, käymme valmiiksi avaamassa
    portin.

  15. Kesksutelu Värtsilän viiristä lipputankoihin on tärkeä kotiseutuaihe. Sen toteuttaminen on Värtsilän Pitäjäyhdistyksen asia. Ei kekenkään muun. Pitäjäyhdistyksen tehtävä on vaalia värtsiläisyyttä. Muut yhdistykset ja järjestöt ovat omilla toimintasaroillaan “juonessa” mukana. Mutta lipputankoihin hinattavan viirin aikaan saaminen kuuluu “kattojärjestöllemme”, Värtsilän Pitäjäyhdistykselle.

    Hempan luonnokset ovat erinomainen esivalmistelu. Siitä äkkiä eteenpäin!!! Olisihan se hieno asia, jos Värtsiläpäivillä julkistettaisiin Värtsilän viiri!!! Aikaa on sen toteuttamiseen riittävästi. Eikä tässä tarvita mitään kansanäänestystä. Pitäjätoimikunnalla on mandaatti sen toteuttamiseen, ja Hempalla ihan hyvät vaihtoehdot, ainakin yksi niiden joukossa!!!

    Siis: Arppen raitti auki ja viiri tankoon!!!

    Olisiko aihetta yleisemminkin kohentaa liputuskulttuuria Värtsilässä??? Me olemme turhan vaatimattomia. Demokratian mallimaassa Suomessa ON PERUSTELTUA pystyttää lipputanko ja nostaa lipuu salkoon kalenterin ohjeiden mukaan. Ja muuna aikana se ns isännänviiri merkiksi, että tässä pihapiirissä on elämää ja karjalaiseen tapaan tupaa voi tupsahtaa kuhtumattakin.

    Siis, värtsiläiset, pää pystyyn ja katse ylpeästi ylös: me olemme tärkeä osa Tohmajärveä ja Pohjois-Karjalaa ja isänmaata Venäjän rajalla!!!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *