Nyt herää horroksista maa,
nyt pääskyt, peipot palajaa,
kun taittui talven valta.
Nyt välkkyy vienot siniveet,
ja elon uuden säveleet
soi kirkkaat kaikkialta.
Immi Hellen
Nyt herää horroksista maa,
nyt pääskyt, peipot palajaa,
kun taittui talven valta.
Nyt välkkyy vienot siniveet,
ja elon uuden säveleet
soi kirkkaat kaikkialta.
Immi Hellen
Siinä on sievä kuva siivekkäästä!
Täälläkin Karjalan koivikot tuuhettuu…
käki kukkuu ja kevät on…
Suli lumet, läikkyi lammet,
jäät järvistä oheni.
Lauloi leivot laaksosissa ,
Piipersi pihoilla peipot.
Ukko kertaa mielessänsä
lorun lapsena opitun:
”Kuu on kiurusta kesähän
puoli kuuta peipposesta
västäräkistä vähäsen…”
Herää ukko mietteistänsä
– huomaa tulleen jo keväisen.
– Alpo –
Kesän tulo otti eilen jättiharppauksen.Sama tuntuu olevan tahti tänäänkin.
Niiralan kevääseen kuului lapsuudessani Yhteishyvästä ostetut tennarit ja onkireissut Jänisjoelle.
Mummoni opetti minulle että ongella saa kalaa vasta kun koivunlehti on hiirenkorvalla.Taisi huijata etten olisi liian aikaisin joelle pyrkinyt.Hänellä oli tietysti ainainen pelko siitä että liukastuisin jyrkältä penkalta jokeen,virran vietäväksi.
Nykyisillä kalavesilläni on kuhan kutu alkanut ja se kyllä näkyy saaliissa.Täytyy vähentää pyydyksiä.
Lahnaa voi merestä nostella haavilla näin kutuaikaan mutta tietysti vain ns tyhjiä kavereita.
Talven valta oli taittunut myös Pälkjärvellä.
Valkovuokot olivat parhaassa loistossaan,
kägönen kukkui ja iltarusko punasi Jänisjärven
laineet. Pääskyt kaartelivat majapaikkamme räystäiden
suojissa, sitä kyllä ihmettelimme kun emme nähneet
järvellä yhtään joutsenta.
Keneltäkään lupaa kysymättä kajautimme paluumatkalla
suvivirren kirkon portaiden raunioilla. Runonlausujalla
oli voikukkaseppel kutreillaan.
*
Pälkjärviseuran perinteinen valkovuokkomatka tehtiin
la-su reitillä Niirala-Pälkjärvi-Kirkkolahti-Sortavala-
Ruskeala. Matkalaisia mukana kaksi bussilastillista ja
pikkubussi.
Siitä se alkaa, kesä…