Pieni mutta ”pippurinen” Värtsilä

Tammikuussa nettiä selaillessani sain idean toteuttaa kansainvälisenä ravintolapäivänä myös Värtsilään oma ”pop-up-ravintola”. Ravintolapäivä on sellainen että silloin kuka hyvänsä voi perustaa päiväksi oman ravintolan kotiinsa, kadulle tai minne hyvänsä tilaan kunhan siihen on omistajan lupa. Aiemmin pop-up-ravintoloita on ollut lähimpänä Värtsilää ainoastaan Joensuussa.

Ruokaidea sekä paikka toteutukseen tuli mieleeni samoin tein. Riistamaja soveltuisi mainiosti teemaan jonka aikoisin toteuttaa. Keksin ravintolalle nimen joka ei olisi tavanomainen – WIlli-venäläinen & Sika oli syntynyt! Ideoin logon, menun ja perustin tapahtumalle oman sivun Facebookiin. Jo ensi-infon jälkeen yli puolet paikoista oli jo varattu.

popupravintolaRiistamaja mahdollistaa ilman lisäpöytiä ruokailun noin 25 hengelle, siispä päätin toteuttaa kaksi eri kattausta. Ideoin alkupalapöytä ”Sapuskan” sekä muutaman lämminruoka vaihtoehdon, jälkiruuan sekä kahvit tottakai. Ruuat olisivat vieraiden noudettavissa vapaasti buffeesta.

Nopeasti aika kului ja varauksia tuli niin että paikat alkoivat olla täynnä. Tapahtumaviikonloppua edeltävänä perjantaina alkoi tarveaineiden kasaus. Villisikalihan olin tilannut ennakkoon Tohmajärveläiseltä Lampion villisikatarhalta – 5,2kg huippulaatuista paistilihaa, tosin 32€ kilohintaan! Antti Lampiolla sattui olemaan käynti Patsolanmäellä ja lihat tulivat sopivasti samalla kyydillä perille toimitettuina. Joensuussa jouduin sen sijaan käymään tukussa, Viinijärven kasvattamolta noudin kirjolohet ja paluumatkalla Lihajalosteelta hirvimakkarat.

Lauantaiaamu käynnistyi sitten marketkäynnillä Tohmajärvellä, sen jälkeen alkoivat valmistelut. Päivä oli todella pitkä esivalmisteiden laitossa, astioiden ja muiden tarvikkeiden pakkailussa, jouduinpa vielä ennen kuutta uudelleen kaupalta käymään viime hetken puutteita. Lauantai-ilta oli lähellä puoltayötä kun pääsin Sinilinnun keittiöstä hetkeksi kotiin lepäilemään.

Kiirettä ja kommelluksia pukkaa…

Tapahtuma-aamuna heräilin viideltä, kuuden aikaan olin jo Sinkkarin keittiössä jatkamassa valmisteluja. Puoli yhdeksän vein ensimmäisen lastin astioita ja ruokia varsinaiselle tapahtumapaikalle. Sulosen Anne joka oli ilmoittautunut apuvoimaksi toteutukseen saapui myös majalle mukanaan teemaan sopivaa rekvisiittaa. Kasailimme ison buffeepöydän ja sovimme lähituntien työnjaon. Painelin sitten takaisin Sinkkariin jatkamaan valmisteluja, Annen jäädessä majalle tekemään muita hommia. Toisen tavarakuorman nakkasin muutama tunti ennen ensimmäistä kattausta, samalla sain jo ihailla Annen ammattitaitoista kädenjälkeä somistelussa.

Majalle vievä rinne oli nollakelissä todella liukas ja kieli keskellä suuta jännitin majalta ylösajaessa pääseekö autolla enää pois. Tiukassa se aina olikin. Olin tekemässä Sinkkarissa viimeisiä valmisteluja kun Anne soitti majalta ilmoittaen 40 min ennen ensimmäistä kattausta ettei mitään sen suurempaa paniikkia, mutta buffeepöytä rojahti lattialle! Voihan … tuumin hetken! Mutta onni onnettomuudessa oli se ettei ruokia oltu ehtiä laittaa pöydälle, ainoastaan lautaspinot olivat rojahtaneet lattialle, nekin yhtä lautasta lukuunottamatta säilyivät ehjinä.

Willi-venäläinen&Sika avautuu

Saavuin majalle n. puoli tuntia ennen vieraiden saapumista, onneksi ystävämme Aulassaaren Minna sattui saapumaan paikalle hyvissä ajoin ja tarjoutui samoin tein apuun. Saimme pöydän kasaan, somisteluviimeistelyt sekä viimeisten ruokien valmistamisen vauhtiin. Ensimmäiset vieraat saapuivatkin melkein samoin tein, meillä sen sijaan vaan vauhti vaan kiihtyi. Pääni pyöri kuin onnenpyörä kun yritin tervehtiä saapuvia vieraita parhaani mukaan samaan aikaan kun neljälle levyllä yht´aikaa hämmentelin viimeisiä eväitä pöytään laitettavaksi. Viimeiset kymmenminuuttiset hujahtivat ohi kuin hetkessä mutta kellon näyttäessä 13.05 olivat ruuat pöydissä ja 23 nälkäistä vierasta valmiina iskemään haarukkansa herkkuihin.

popupravintola

Lyhyen esittäytymiseni ja rovasti Erkki Lintusen ruokarukouksen jälkeen pääsivät sitten vieraat itse asiaan. Ruoka tuntui maistuvan ja sitä todellakin oli riittävästi. Kuisma Lipponen tunnelmoi ja soitti haitarilla teemaan sopivaa musiikkia, tila ja tunnelma olivat hyvin lämminhenkiset. Takkatuli lämmitti. Klo 16 toinen kattaus selvitettiin myös kunnialla, myös siinä vieraili 23 herkkusuuta joista arvatakseni suuri osa poistui paikalta tyytyväisenä.

sika2

Kunnialla loppuun saakka

Ilta kuudelta pääsimme Annen kanssa laittelemaan paikkoja kasaan, saimme vielä Pesosen Elinasta apua loppuraivaukseen. Vihdoin puoli kahdeksan aikaan totesimme majan olevan siinä kunnossa kun sen vastaanotimme aamulla. Lunta oli ripotellut sen verran että autoni ei sitten viimeisen kerran suostunut omin voimin enää majalta ylös nousemaan. Piiroisen Mikan naapuriavun myötä se hinaamalla ylös saatiin.

Purin vielä illalla tavarat autosta Sinkkariin, kävin nukkumassa muutaman tunnin, heitin aamuyöstä kyytikeikan Sortavalan asemalle ja maanantaina vielä setvimme äiti-Maijan kanssa ylijääneet ruuat, mitä sitten pakasteltiin omaan käyttöön ja osa samoin tein syötäväksi. Kipeä oli kroppa koko maanantaipäivän, huomaan etten ole enää takavuosien vireessä! Kiitos kaikille jotka olitte mukana tapahtumassa niin apuna toteutuksessa kuin vieraina nautiskelemassa pöydän antimista!

sika3

Yhteenveto Ravintolapäivästä Värtsilässä

Esittelen alla ohessa vielä kertaalleen Ravintola Willi-venäläinen & Sika tarjotun menuun sekä erittelyn kustannuksista, matkoineen ja ajankäyttöineen. Olen luvannut että raaka-aine- ja muiden kulujen jälkeen tuotto tapahtumasta käytetään lasten- ja nuorten kokkikurssin toteuttamiseen alkukesästä Värtsilässä. Se näin toteutunee…

”SAPUSKA” – ALKUPALAPÖYTÄ
Maalaisleipää Liisan kotileipomon kiviuunista
Savumestarin levitettä
Riista-kanttarellipiirasta
Silliä a´la Russe
Savulohta ja savumestarin kalakastiketta
Metsäsienisalaattia
Pähkinäöljyssä käristettyjä Puustisen Hirvibalkanmakkaroita
Savumestarin tulista savusinappia
Marinoitua valko- ja punasipulia
Salaatti

LÄMMIN BUFFET
Kotikutoisia Willisikapullia, viherpippuri-kerma-konjakkikastikkeen kera
Smetanalohta ”Ataman”
Vuohenjuusto-valkosipuliperunoita ja/tai perunamuhennosta
Punajuuri-sinihomejuustopaistos
Hunaja-rakuunaporkkanat

JÄLKIRUOKA
Värtsilän puhtoisten marjojen kiisseliä kermavaahdon kera
Kahvia tai zaijua

RUOKAJUOMAT
Vesi
Kot´kalja

TUOTOT:
46 henk. x 25 € = 1 150 €

KULUT:
villisikapaistiliha 5,2 kg x 32 € = 166 €
kirjolohi 15 kg x 8 € = 120 €
Kespro noutotukku 73,75 €
S-market 119,28 €
S-market 58,25 €
Majavuokra 20 €
Ohjelma ja avustajat 150 €
Sienet 18 €

MATKAT:
Pe 14.2. Värtsilä-Viinijärvi-Joensuu-Värtsilä 220 km x 0,45 € = 99 €
La 15.2. Värtsilä-Tohmajärvi-Värtsilä 2 kertaa 88 km x 0,45 €=39,60 €
Su 16.2. Sinilintu-Riistamaja-Sinilintu 4 kertaa 32 km x 0,45 €=14,40 €

KULUT YHTEENSÄ: 878,28 €

E-M LINTUNEN TYÖTUNNIT:
Pe 14.2. 5 h
La 15.2. 12 h
Su 16.2. 14 h
Ma 17.2. 1 h
YHT. 32 h = 0 €

LASTEN KOKKIKURSSIN JÄRJESTÄMISEEN JÄÄVÄ TUOTTO YHT. 271,72 €

Maailmanlaajuisesti ravintolapäivänä perustettiin yhteensä 9600 eri pop-up ravintolaa. Yksi siis näistä myös pieneen ja pippuriseen Värtsilään. On hienoa että viestikapula vaihtuu ja keskelle kylää tulee seuraavaan ravintolapäivään 17.5. jälleen uusi pop-up-ravintola, tällä kertaa muiden touhukkaiden toteuttamana…

Eero-Matti Lintunen

Kuvat: Pentti Väistö

18 comments for “Pieni mutta ”pippurinen” Värtsilä

  1. Kiitokset myös Rajaseudun Työttömät ry:lle lämpölevyn lainasta, Sinilinnulle tilojen käytöstä esivalmisteluihin ja astialainasta sekä Ramille yllättävästi tulleesta tavaran kuskauskeikasta!

    Elinalle opastekylteistä, Minnalle kanttarelleista, Riistamiehille majavuokrasta, äiti-Maijalle avusta ja muillekin jotka jää mainitsematta!

  2. Sinussa asuu pieni taiteilija, kun katsoo tuota logoa, oletko ajatellut, että voisit hyödyntää taitojasi graafisella alalla?

  3. Ruoka oli todella hyvää Vatsoja olisi saanut olla kaksi. Kiitoksia, Ero-Matti! Kylällä on luovia, nuoria ihmisiä. Pistäkääpä päänne yhteen! Jospa saatte jotain ihan pysyvääkin aikaiseksi. Tämäkin pop-up oli aivan mainio.

  4. Onpa olleet hyvät pidot! Terv. Pusan Mirja

  5. Hauskasti ja vauhdikkaasti kerrottua tarinaa päivän kulusta ja edustavin valokuvin höystettynä. Sylkirauhaset aloittivat toiminnan pekästä kuvien katselusta.

  6. On hyvä tietää, mitä uurastelu voi maksaa ja miten paljon se vaatii aikaa. Makuelämyksen takana on siis muutakin – kuin mausteet – kiitoksen aihetta!

    On hyvä muistaa, että uurastelu vaatii myös lepohetkiä. Tai koiravaljakolla ajelua. Tai molempia.

    On hyvä osallistua Vireän Värtsilän kehittämiseen myös pienillä suorituksilla. Osallistuminenkin on tärkeää. Onhan se puuhaihmisille ojennettua palkkaa ilman veronpidätyksiä.

    Eero-Matille ja avustajille lämpöinen kiitos!

  7. Ekiltähän tuo käy mutta laitapa siihen äkkinäinen… Hirmuisen työn olet tehnyt ja oman ammattitaitosi tuonut hienosti esille. Harmi etten voinut olla mukana mutta köyhän paras huvitus on vilkas mielikuvitus joten voin tuntea herkkujen maun suussani. Mistähän on tullut ajatus ettei mies voi tehdä / ajatella kuin yhtä asiaa kerrallaan. Ei ainakaan tuo neljällä levyllä yht’aikaa ruokien valmistaminen sitä väitettä tue…

  8. Mukava juttu, että Ekin projekti onnistui. Itse emme olleet mukana lähinnä siksi, että aiemmin oli jo tiedossamme kutsu hirvimiesten kekkereihin samaan paikkaan edellisenä iltana. Sielläkin oli tarjolla niin ikään erinomaisen hyvää evästä.

    Nimimerkki ”Vierailija” ylisteli tapahtuman logoa. Itsekin olen samoin sitä pohdiskellut; erinomainen ajatus ja viittaus neuvostoaikaan tuo sirpin ja haarukan yhdistelmä!

  9. En ymmärrä logossa olevaa neuvostoaikaa – pitää suosia suomalaista – luulen että aiheita löytyy.
    MirjaSisko

  10. Koetas, Mirja, ymmärtää, että vasaran vaihtaminen kahveliin kertoo paljon tästä ajasta täällä rajan pinnassa.

    Aterialla on kautta historian ollut tärkeä paikka, kun on tehty historiaa.

  11. Ierikka-setä tykkää tästä ihan hirveesti!!! Jääköhän niitä kokkien tuotteita ukollekin ostettavaksi???

  12. Lukasin uudelleen koko tämän palstan. Kyllä on syytä Eero-Matille hattua nostaa ja syvään kumartaa. Takana täytyy olla Värtsilä-rakkautta. Eihän tuota muuten voi ymmärtää!

    Pippurinen ja vireä Värtsilä! Värtsilän pitäjä Tohmajärven kunnassa, kylineen ja kantoineen. Ja Värtsiläpäivät lähestyvät hyvää vauhtia.

  13. Viestikapula ja tekijät vaihtui! Seuraava ravintolapäivä on 17.5. ja jälleen saadaan POP-UP ravintola Värtsilään uusien touhukkaiden myötä:

    MAKUMAKASIINI

    Makumakasiini on usean tekijän yhteinen, tunnelmallinen pop-up ravintola täynnä tuttuja ja uusia makuja; niin perinteistä ja kuin maailmalta mukaan napattuakin!

    Lämmitetyssä viljamakasiinissa tarjotaan makunystyröitä herätteleviä alkuruokia, runsaita pääruokia, tuoretta leipää, raikkaita mehuja ja leivonnaisia kotievääksikin.

    Mukava käyntikohde myös kauempaa tuleville, perinteisessä Arppen pihassa aivan Värtsilän sydämessä!

    Lintutorni maisemien ihasteluun ja kevätmuuton seuraamiseen 200m.

    MAKUMAKASIINI: Avoinna klo 11–15

  14. Onkohan netissä väärin kirjoitettuja osoitteita?
    P.o. (?) Hopeakalliontie 15, 82655 VÄRTSILÄ ja Rajantie 668, 82675 NIIRALA (?).

  15. Pieni mutta ”pippurinen” Värtsilä -aihe palautti mieleen erään puheen pätkän, jonka luin kevään kynnyksellä Koti-Karjalasta. Jetina ry:n eläkkeelle jäänyt toiminnanjohtaja Ilpo Jorasmaa: ”…tuijotamme liikaa, mitä kunnat tekevät…vaikka esimerkiksi ihmisten paikallisidentiteetti muodostuu enemmänkin maakunnan tai kylän pohjalle, kuin kunnan.”

    Tästä oli kysymys myös viime maanantai-iltana, kun Värtsilän Pitäjäyhdistyksen vuosikokouksen jälkeen keskusteltiin kylätalossa paikalla olleiden yhdistysten edustajien kanssa, millainen olisi VIREÄ NYKY VÄRTSILÄ.

    Eräs läsnä ollut tarjosi VIREÄLLE NYKY VÄRTSILÄLLE teemaa

    YYA = YHDISTYKSET YHTEISTYÖSSÄ ARPPEN -henki

  16. Toinenkin POP-UP ravintola tulossa 17.5. Värtsilään – HIENOA!

    MAATILAKAHVILA KOTIPIHA
    Niiralan rajanylityksen läheisyydessä, maatilakahvila. Edulliset ja maukkaat suolaiset & makeat leivonnaiset tuoreen kahvin tai teen kanssa. Kahvikakkuja voit ostaa myös mukaan. Sään salliessa voit bongata pihalta myös vasikoita, hiehoja, lehmiä, kaneja ja kissoja. 🙂 Pitäjät : Elina 13-v, Sara 13-v ja Milla 13-v. Ja äiti leipomisapuna 🙂
    9–17 100 Rajantie 668 Tohmajärvi

    Löytyy hakusanalla ”Niirala” http://www.restaurantday.org/fi/find/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *