Valkoposkihanhet alkoivat parveilla Viikin pelloilla jo elokuussa. Niitä oli tuhansia ja kaklatus valtava. Tämän tästä oli pyöräiltävä ihmettelemään tätä jokasyksyistä kiehtovaa luonnon näytelmää.
Eräänä iltana valkoposkien joukosta nousi iso parvi pienempiä lintuja. Kuin yhteisestä sopimuksesta ne kohosivat yhtä aikaa ilmaan ja aloittivat taidokkaan lentonäytöksen. Aikansa kaarreltuaan äänettömästi peltojen yllä, ne laskeutuivat yhtenä tiiviinä parvena takaisin peltoon. Jonkun ajan päästä lentonäytös toistui. Tätä jatkui koko sen ajan, minkä pellon vierellä seisoskelin. Mitähän lintuja ne mahtavat olla, mietin.
Seuraavana iltana sama näytelmä toistui. Nyt lintuja oli enemmän kuin edellisellä kerralla. Pitkin pellon reunaa oli myös miehiä hienoine kameroineen ja pitkine putkineen. Menin jututtamaan yhtä heistä ja sain kuulla, että nämä taitolentäjät ovat nuoria suokukkoja. Moni muukin mummo pysähtyi laillani kyselemään mieheltä linnuista. Auliisti tämä viisas mies meitä mummoja valisti. Näytti senkin, missä valkoposkien joukossa on kuusi tundahanhea.
Erään kerran syyskuulla Gardenian liitutaululle kirjoitettujen luontohavaintojen joukossa oli maininta suokukkoparvesta, jossa oli ollut yli 700 lintua. Mahtoi se olla huikea näky.
Teksti ja kuvat Lissu
Valkoposkihanhia oli täällä meilläkin ihan taivas
”mustanaan” useiden päivien ajan. Sain katsella niitä
jopa keittiön ikkunasta. Hieno syksyinen näytelmä on.
Lintulaudalla on käynyt jo yksi lintu, jota en tunnistanut.
Suokukko olisi minullekin uusi tuttavuus jos
sen livenä näkisin. Sen verran on mielikuvaa
että uroksen kaulassa on pöyheä ”kauluri” ja
että poikaset ovat pesäpakoisia. Ehkä joku kertoo
tarkemmin mitä pesäpakoisuus lintumaailmassa tarkoittaa.
*
Suokukko jäi kuitenkin yöksi kummittelemaan, joten
googlasin äsken asiasanalla ”kuukauden eläin-toukokuu-suokukko”.
Sieltä löytyi Korkeasaaren video. Aikamoinen höyhennys ja vilinä
näyttää käyvän tuossa pesäpakoisessa yhdyskunnassa.
*
Nyt tietenkin kiinnostaisi onko suokukosta havaintoja
Värtsilän seudulla?
Muistelen edesmenneen veljeni seuranneen niiden elämää traktorin kopista kyntöhommissaan rajan lähellä Niiralassa.