Tunteet

Kun on tunteet
Tunteista lapsille
Joskus on jännittävää ihan vain mennä ulos

Mary Hoffman/Ros Asquit: Meidän ja muiden tunteet,
suom. Maisa Tonteri, Lasten Keskus 2013

Tunteitahan riittää jo lapsesta lähtien. On iloisuutta, vihaa, mustasukkaisuutta, onnea, surua, jännitystä, tylsyyttä, kiinnostusta, pahaa mieltä, rauhaa, yksinäisyyttä, hassuutta, noloutta, ujoutta, jne jne…

Kirja pyrkii valottamaan lapsille sopivin sanakääntein ja kuvin näitä tunteita, miten niistä päästään tai miten niitä saavutetaan.

Esim. noloutta voi syntyä, kun vanhemmat nolaavat sinut julkisesti, kiikuttavat nallekarhun mukaan pojan luokkaretkelle, tai käskevät vaikka laulamaan, kun sukulaiset ovat koolla.

Tietysti hyvä keino on olla välittämättä muista. Joiltakin se onnistuu, toisilta ei. Mutta olisiko sentään apua, jos löytäisit kaverin, jonka itsetunto on kohdillaan?

Onnellisuutta voi kokea oman lemmikkieläimen seurassa, lempikirjaa lukiessa, tai vaikka auringon paistaessa. Pienistä asioista se onnellisuus on etsittävä. Ei onni tule suurista jutuista, tarvitaan ehkä hieman kauneuden tajua, kun liikkuu luonnossa.

Niin lähdepä ulos, niin onnellisuuden aiheita löytyy!

Paha mieli voi tulla siitä, että kaverit eivät ota leikkeihin, tai jos pitää muuttaa ja etsiä uusia kavereita, tai mennä uuteen kouluun. Pahan mielen saa hoidettua, kun kokee rauhoittavia asioita, kuten, kuinkas muuten, luonnossa veden ääressä tai kivoja harrasteita, kuten musiikin kuuntelu.

Kirja kertoo, saisi tietysti kertoa enemmänkin, ohjeita tunteiden säätelyyn ja hyvien tunteiden saavuttamiseen. Näyttää siltä että tunteet hallitsevat meitä lapsesta lähtien. Tärkeää on pitää itetunto kohdallaan. Opettajana huomasin, että esim. erilaisuus, kuten ihon väri, olivat omiaan vaikuttamaan itsetuntoon. Mutta ne lapset, jotka olivat iloisia, rohkeita ja välittömiä, pääsivät mukaan leikkeihin, vaikka olisivat puhuneet venäjää, kiinaa tai udmurttia.

Ehkä on niin, että lapset kiinnostuvat sellaisista kavereista, joista on heille tukea ja apua tarpeen tullen.