Kymmenisen vuotta sitten kaatamani koivun kanto on puhjennut ”kukkaan”. Toimitus mainitsi, että postilaatikko kaipaa täydennystä, olisiko näistä kuvista sellaiseksi?
Arvata saa, mutta kuvan ottaja ei tiedä oikeaa vastausta.
Kuvat ja teksti: Johannes
Kymmenisen vuotta sitten kaatamani koivun kanto on puhjennut ”kukkaan”. Toimitus mainitsi, että postilaatikko kaipaa täydennystä, olisiko näistä kuvista sellaiseksi?
Arvata saa, mutta kuvan ottaja ei tiedä oikeaa vastausta.
Kuvat ja teksti: Johannes
Siinähän on luomulautasella oikein syötävän hyvän näköinen valipala a´la carte, vai olisiko a´la maison. Pikkasen on vihreätä salaattiakin siinä reunalla. Mitähän tarjoilijalle sanotaan tätä tilattaessa? – ”Öööh!” Varmaan näytettävä listasta etusormella.
Rinteen Kalervo varmaankin tunnistaisi nuo sienet. Ne syötävät sienet joita tunnen niihin nuo sienet eivät kuulu.
Kyllä luonto osaa! Sieni on kuin ruusun kukka.
Uskomatonta!
Tästä ”ruususienestä” riittikin
silmänruokaa moneksi päiväksi, vaan
tuskinpa edes gourment-kokki osaisi
sitä oikein käsitellä. Mutta mistäs
tuon tietää…
Kuva on otettu viimetipassa. Kävin juuri
tarkistamassa tilanteen, ja nyt tuo
ruusuke on jo alkanut ruskistua ja näyttää
että mehukkuus on katoamassa. Taitaa kypsyä
talriikilla itsestään.
Toiveikkaana odottelen että joku Värtsin
lukijoista tunnistaisikin sen.
Olisiko tuo vinokkaisiin kuuluva ”ruusu”. Vaikkapa koivuvinokas. Hyvä syöntisieni.