Vastaa ja vaikuta

RAJAVARTIOLAITOS KYSYY KANSALAISILTA OTAKANTAA.FI -SIVUSTOLLA

RajavartiolaitosSisäministeriössä on käynnissä lainsäädäntöhanke koskien hallituksen esitystä tarvittaviksi rajavartiolainsäädännön muutoksiksi. Hankkeessa hyödynnetään esiselvityksessä tehtyä arviota tarpeellisiksi katsotuista säädösmuutoksista.

Sisäministeriö on lähettänyt maaliskuussa 2013 keskeisille ministeriöille, virastoille ja järjestöille lausunnoille ko. luonnoksen hallituksen esitykseksi rajavartiolain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Tämän lausuntokierroksen jatkona sisäministeriön rajavartio-osasto järjestää Otakantaa.fi– kyselyn kansalaisia koskevista lainsäädäntöhankkeen kohdista liittyen rajavyöhykkeeseen.

Kysely on avoinna kaikille 15.5. – 7.6.2013 välisenä aikana Otakantaa.fi sivustolla. Pohjois-Karjalan rajavartiosto toivoo kansalaisilta vastauksia ja kommentteja lainvalmistelun tueksi. Kysely sisältää viisi vapaamuotoista kysymystä. Erityisesti toivotaan rajaseudun asukkaiden näkemyksiä rajavyöhykkeestä ja siitä miten se vaikuttaa jokapäiväiseen elämään rajan läheisyydessä.

18 comments for “Vastaa ja vaikuta

  1. Rajavartiosto oli minun kylälläni paikka, jossa minä paljon vietin aikaani. Vartiopäällikkönä oli Niemelä ja hänen poikansa Ari oli minun koulukaverini. Arilla oli sininen pappatunturi. Yhdessä kyläteitä ajettiin. Minä en voinut kuvitella samanlaista kyytipeliä saavani.
    Kaustajärven rajavartiostoasema haki meiltä maitoa. Päivystävä rajavartija tuli hakemaan aamulla maitoa polkupyörällä. Pyöränsarvissa oli monta peilaria. Suurin peilari oli 5-litran vetoinen, joka oli keittiöön ruokaa tekevälle emännälle. Kolmen ja kahden litran peilarit olivat perheiden tilaamia. Kun peilarit oli täytetty, loppumaito vietiin maitolaiturille tien varteen, talvella kelkalla ja kesällä maitokärrillä. Maitokärri on minun mielestäni hieno keksintö. Massa kulkee pienellä voimalla, kun se on tasapainossa pyörien suhteen.

  2. ”Minä niin mieleni pahoitin”, kun taas tänään ajoin autolla entisen rajavartioston ohi enkä nähnyt pihalla ketään. En ymmärrä, miksi Senaattikiinteistö ei saa kiinteistöä myydyksi ja ihmisiä nauttimaan paikan erinomaisuudesta. Kaustajärvi on liian kaukana Helsingin herroista. Ei sillä ole väliä, rapistuvatko rakennukset vai eivät. Ovat niin kaukana suomalaisen elämänmenon keskiöstä.

    Meitä kaustajärveläisiä kuitenkin kiinnostaa se, että kylässä olisi elämää.

    Varmaankin on hinnasta kiinni. Mutta eikö ropokin olisi valtiolle parempi vaihtoehto kuin nolla?

    Ierikka

  3. Kaustajärven entinen rv-asema lienee edelleenkin vuoratontilla ( UPM ).Tämä karsii ostajia, samoin ylläpitokustannukset (öljylämmitys ).

  4. UPM = uusii paikallisia metsiä. Mutta entisen rajavartioston alueen voisi jättää sen ulkopuolelle. Öljylämmityksen voi vaihtaa toisenlaiseksi. Täällä Kaustajärvellä eivät muidenkaan pihoihin kulje öljyautot.

    Kaustajärven entisen rajavartioston uusi käyttö on järjenkäytöstä kiinni.

    Ierikka

  5. Kävin otakantaa.fi sivuilla ja otin kantaa. Kerroin olevani sitä mieltä, että rajavyöhykelaki on tarpeeton historian jäänne, jonka olemassa olon perusteet romahtivat yhdessä Neuvostoliiton romahduksen kanssa.

    Itärajalla olevat liikkumisen rajoitukset tulee saattaa samalle tasolle kuin ne ovat Norjan tai Ruotsin vastaisilla rajoilla. Tässäkin asiassa on tultava tähän päivään.

    Värtsin lukijat miettikääpä tätä rajavyöhykelakia ja liikkumisen rajoituksia ihan oikeasti. Onko sille todellista tarvetta ja jos on niin kenellä sitä tarvetta on. Minulle rajavyöhykkeellä maata omistavana kyseiselle laille ei ole mitään tarvetta, se ei auta minua missään asiassa, mutta pientä haittaa siitä on.

    ”Raja railona aukeaa, edessä Aasia ja itä, varjelen vartija sitä” näin reilut 25 vuotta ja kun jäin eläkkeelle niin Neuvostoliitto katosi. Katosiko Aasia ja itä, se katosi.

    Käykää otakantaa sivuilla vastaamassa niihin johdatteleviin kysymyksiin joita sinne on laitettu.

  6. Näin se varmaan onnistuu – tarvitaan vain kolme henkilöä.
    UPM:n viisas lahjoittaa tontin, Senaattikiinteistön kaveri laskee hinnan rovon tasolle ja onnellinen ostaja muuttaa lämmityksen tuuli-, aurinko- ja bioenergialle.
    Helppo homma?

  7. Kaustajärven entisen vartioaseman kohtalosta. Matin mainitsema lämmitysjärjestelmän muuttaminen toiseksi se voisi onnistua. UPM:n ja Senaattikiinteistön jutut ovat utopiaa. Siinä on kaksi sellaista toimijaa, ettei niihin vaikuta edes isorutto eli mustasurma.

  8. Olen Kalevin kanssa samaa mieltä rajavyöhykkeen tarpeellisuudesta. Mutta ajatelkaas miten paljon kiusaa rajavyöhykkeistä on venäjän kansalaisille. Eikös vyöhykkeet yllä sillä puolen Sortavalan tuolle puolen.

  9. Rohkenen olla eri mieltä Apon ja Kalevin kanssa.Sinne asti kun meillä on voimassa Venäjän kanssa nykyisenlaiset sopimukset pidän rajavyöhykettä erittäin tarpeellisena valvonnan vuoksi.Mutta paikallisilla asukkailla pitää olla oikeus rajavyöhykelupaan.

  10. Hauskaahan tunturilla ajelu oli vaikka ikä ei ihan riittänytkään lailliseen ajeluun, ei varsinkaan kaksistaan.Kaustajärvellä olen syksyyn saakka, käy kahvilla Esko mopoa ei enää ole mutta osa muistoista on tallella.

  11. Kaustajärven vartio olisi mennyt jo ajat sitten kaupaksi Senaatin puolesta, varteenotettavia ostajia ollut vaikka kuinka, mutta UPM on haluton myymään/vuokraamaan tonttia. Rakennuksen hinnasta ei ole missään vaiheessa ollut ongelmaa. UPM on syy tähän tilanteeseen. UPM ei lahjoita eikä ole kiinnostunut millään tavalla kyseisen tontin kohtalosta.

  12. Hienoa, että rajavartiolaitos kysyy ja haluaa kehittää palvelujaan!

    Olen lähettänyt kyselyn/selvityspyynnön (4.4.2013) hätäkeskuslaitokselle erään 112 hälytystapauksen johdosta; miksi palvelu ei toiminut kuten me täällä rajalla asuvat odotamme ja johon olemme tottuneet, kuten ennen. Rajavartiolaitos on meitä täällä rajaseudun asukkaita viranomaisena lähimpänä ja ensimmäiseksi yleensä paikalla hätätilanteessa. Meidän tuki ja turva, tilanteessa kuin tilanteessa. Heillä on partioautoissaan mm. laitteita ihmisen elintoimintojen turvaamiseksi tai elvyttämiseksi, olen kuullut.

    112 puhelut menevät nykyisin Värtsilästä soitettaessa Kuopioon ”saakka”, jossa ei ole ehkä ollut ns. paikallistuntemusta tai osaamista em. mainitsemassani hälytystehtävässä.. Lähintä vapaata ambulanssia odotettiin ko. tapauksessa noin tunti, koska ”lanssi” tuli Ilomantsista saakka!

    Rajavartiolaitoksen yksikkö ei saapunut paikalle koskaan, koska Kuopion ”häke” ei lähettänyt ns. viranomais avunpyyntöä. Syy: 112-päivystävän hlön ”tilannearvio”. Mielestäni heistä (rajasta) olisi ollut paljonkin apua ko. tehtävässä, jonka johdosta asianomaisena teinkin kyselyn/selvityspyynnön hätäkeskuslaitokselle.

    Jos vapaa partio miehityksineen olisi ollut Niiralassa.. olisi matkaa paikanpäälle ollut vain pari minuuttia…

    No odottelen edelleen hätäkeskuslaitoksen vastausta… reilu kuukausi jo odotellessa vierähtänyt.. aikaa on odotella kun hätä ei ole..
    sittenkun on hätä, niin nopeasti saatava apu on kultaakin arvokkaampi!

    Tiedän että Rajavartiolaitos on ollut erittäin tehokkaasti ja nopeasti ENSIMMÄISENÄ paikalla, apuna kyläläisillemme jo vuosien ajan monissa, monissa tehtävissä. Kiitos siitä! Olette mukautuneet uusiin tehtäviinne hienosti! Olette poliisin ja sairaanhoidon edustajina, ”paikallispoliiseja” ja ensihoitajia, hengenpelastajina, jne. jne.

    Kehitettävää riittää kaikilla!, myös viranomaistahoilla, rajavartiolaitoksella kuin myös HÄTÄKESKUSLAITOKSELLA!

    Kertomani tapaus oli toivottavasti ns. yksittäistapaus, toivon. Onneksi ihmishenkiä ei menetetty!

  13. Eiran kertomus avun saannista on tätä päivää. Silloin kun vielä olin rivissä niin ihmiset soittivat suoraan vartioasemalle ja sieltä kautta avun toimittaminen käynnistyi. Sen jäkeen on tehty näitä parannuksia hälytysjärjestelmiin ja pantu vartioasemat kiinni. Kullakin ajalla eletään olemassa olevien resussien mukaisesti. Mutta tämä sähköinen tiedonsiirto on hämännyt päättäjät ja muutkin niitä käyttävät henkilöt. Sitten kun sähkön saanti on poikki on kaikki toiminnat seisauksissa.

  14. Kun lauantait tulivat vapaaksi koulusta autoimme me koulupojat isäämme metsätöissä. Yksi lauantai jäi mieleeni kun olimme savotassa ”syvän salolla” hevosella tukkeja ajamassa Kenraalinkyläntien varteen. Metsäautoteitä ei silloin ollut. Isälleni sattui kirves osumaan jalkaterään jäiseentukkiin jäänyttä oksaa katkatkaistaessa puolenpäivän maissa. Isäni monet kokenut ei meitä pokia halunnut järkyttää.
    Kotia kun lähdettiin illanhämärtyessä vartioaseman kohdalla hän ajoi hevosen vartioasemanpihaan. Lääkintätaidon omaava rajavartia hoisi haavan, josta kumisaappaan alaosa oli verellä täyttynyt. Loppu kotimatkalla isäni sanoi meille: tästä sitten pojat kotona mitään ei kerrota.

  15. Esko palautti mieleeni silloisten kaustajärven isäntien arvojaärjestyksen. Se jos itselle tuli tuollainen vamma niin ei siinä mitään. Mutta jos se olisi sattunut hevoselle niin eläinlääkäri olisi kutsuttu paikkaamaan hevonen kuntoon. Sama järjestys oli huollossa työpäivän jälkeen, ensin huollettiin hevonen ja sitten mies.
    Sodan käyneet miehet tiesivät vartioasemilla olevan ensiaputarpeet joten turhaa oli enempää hötkyillä. Sitten kotimatkalla hoidettiin sellainen vamma jota ei paidanhelmakääreellä saatu asettumaan.

  16. Esko ja Kalevi kertovat jotain hyvin olennaista entisten aikojen miehistä (ja naisistakin voisi niin kertoa). Ei silloin tiedetty mitään, että olisi jokin merkillinen ”oleskeluyhteiskunta”.

    Ei ollut edes tarvetta sellaisesta puhuakaan! Kaikkihan silloin tiesivät, että pitää kantaa vastuuta. Jopa ihan jääräpäisestikin.

    Ierikka

  17. Nyt kun on nila-aika katson keittöni senällä olevaa kalenteria. Sen on tyttäreni teettänyt viimekesän kuvista. Kesäkuun kuvassa minä ja minun tyttäreni kolmivuotias poika on rinnallani puhastellaan pajupilliä vestetään.
    Minun muistoissani on tämä tarina Kaustajärveltä: Olimme kotimetsässä rajantuntumassa halkoja tekemässä nila-koivuista.
    Nenonen nuoren rajavartian kanssa tuli tarinoimaan meidän kanssamme.
    Nenonen kysyi minulta osaanko tehdä soivan tuohitorven. En ollut koskaan tuohitorvea tehnyt vastasin.
    Nenonen puukollaan torventarpeet koivunrunkoa kiertäen kieritteli. Siitä tarvekalusta tuohitorven taivutteli. Opetti myös kielen tekemisen taidon, soivaan torveen äänen antamaan. Tuohitorvi on meidän kansanperintöä kansan menneiltävaiheilta. Paimenpoika tulee siitä monelle ensimmäisenä mielehen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *