Purolantilan valkosipulit

Purolan valkosipulit jakautuvat kahteen ryhmään istuttamisen ajankohdan mukaisesti. Niin sanotut talvivalkosipulit istutetaan syksyllä noin 6 viikkoa ennen talven tuloa. Käytännössä se tapahtuu syyskuun viimeisellä viikolla tai lokakuun puoliväliin mennessä. Keväällä istutuksen ajankohta määräytyy sen mukaisesti koska maa on kuivunut muokkauskuntoon. Valkosipuli ei ole kylmän arka joten sen saa istuttaa heti kun sen voi tehdä. Tälle keväälle tavoitteena oli saada kynnet maahan lauantaina 11 päivänä toukokuuta, mutta edellisten päivien sateet siirsivät sen seuraavaan maanantaihin. Näin Pohjois-Karjalan sää olosuhteissa valkosipulit olisi hyvä saada istutettua toukokuun puolivälin paikkeilla mutta ne ennättävät kasvaa aivan hyvästi, kunhan ne saadaan istutettua toukokuun puolella.

Saksalaisen valkosipulin kolme nopeita kynttä ihmettelee sitä minne ovat joutuneet.

Saksalaisen valkosipulin kolme nopeita kynttä ihmettelee sitä minne ovat joutuneet.

Siemensipulit kannattaa valita erilleen muista sipuleista jo niiden nostamisen yhteydessä syksyllä. Siemeneksi valitaan suurikokoinen kaunismuotoinen ja tasaisesti kynsiksi jakautunut sipuli. Kilosta siemensipuleita saadaan noin 5 – 7 kiloa satoa. Sipulimaata tulee varata noin 15 rivimetrin verran ja sipulin kynsiä menee metrille noin 7 kynttä. Kynsien lukumäärässä on suuriakin lajikekohtaisia eroja kuinka moniksi kynsiksi ne sipulit jakautuvat. Siemensipulit säilytetään talven yli huoneen lämmössä letitettynä varsistaan tai verkkopussissa. Noin maaliskuun puolivälin jälkeen ne sitten siirretään viileämpään noin + 5 – 10 – 15 asteeseen. Tätä sanotaan kylmäkäsittelyksi. Sen tarkoitus on virittää sipulit kasvamiseen ja se nopeuttaa taimelle tuloa ja sipulien kehitystä koko kasvukauden. Kylmäkäsittely ei ole välttämätön.

Ennen istuttamista valkosipulit jaotellaan kynsiksi ja valitaan pienet alle 1,5 gramman painoiset kynnet pois istutettavien joukosta. Keväällä paras kokoinen istukaskynsi olisi tuollainen 3 – 4 g painava, mutta kaikki 1,5 g ylöspäin kelpaavat istukkaaksi. Nyrkki sääntö on, että pieni istukas tuottaa pienen sipulin ja suuri suuren. Istutukseen kelpaamattomat kynnet käytetään ruuaksi, mutta jos olet käyttänyt homeen torjunta-aineita, en syömistä suosittele. Vielä ennen istuttamista kynsiä voi liottaa yön ylitse kylmässä vedessä. Silloin liottamisen aikana nousevat juurten alut näkyviin ja kynsi on virittynyt kasvamisen alkuun. Tämäkään vesiliotus ei ole välttämätön.

Siinä niitä on rivi valkosipulin kynsiä odottamassa multausta ja minä niiden kasvamista.

Siinä niitä on rivi valkosipulin kynsiä odottamassa multausta ja minä niiden kasvamista.

Valkosipuli tykkää kuohkeasta maasta ja sitä saa lannoitta runsaammin kuin muita ruokasipuleita. Sellainen purjosipulin lannoitusohje pätee valkosipulillekin. Jos käytät ostolannoitteita niin pussin kyljessä lukee ohjeita eri kasveille ja jos sieltä ei valkosipulia löydy niin purjo löytyy. Karjanlantakompostia sopii käyttää noin kuutio puolelle aarille siinä on koko kasvukauden ravinteet kertapaketissa saatu sipulimaalle.

Kynsien istutusväliksi sopii 15 cm ja syvyydeksi 5 – 10 cm, riviväliksi 45 cm moni istuttaa valkosipulinsa tällä tavalla. Vetää kuokalla tai akka-auralla vaon, jonka syvyys vaihtelee 10 cm kahta puolen. Latoo vaon pohjalle kynnet 15 cm välein ja vierelle kaksi muuta vakoa kynsiä ja 80 senttiä leveä huoltokäytävä. Sitten uudet kolme riviä ja toistetaan niin monta riviä kuin kynsiä riittää. Lopuksi kynnet peitetään mullalla rautaharavaa käyttäen. Sitten vaan odotellaan koska valkosipuli nousee taimelle ja siitä alkaakin sitten kitkemisen ilo.

Maanantaina 13.5 aloitin Purolan tilalla valkosipulin istuttamisen tarkistamalla ensin sipulimaan kosteuden, että sitä voi muokata. Sitten otin sipulit ja aloin jakamaan niitä kynsiksi. Heini oli varannut digivaakan, että saa tarkkuutta silmänsä kynsien painolle ja muutaman kynnen mittasinkin. Koska meillä on useita lajikkeita niin jokainen lajike omiin nimettyihin pusseihin. Istutukseen kelpaamattomat kynnet vein odottamaan Heinin työstä tuloa heidän keittiöön.

Maan muokkasin jyrsintä apuna käyttäen ja istutus vaot vedin kuokalla. Merkkitikut varasin ja kirjoitin lajikenimen ja sitten kynnet vakoon kunnes pussi oli tyhjä. Uusi merkkitikku ja lisää sipulia maahan kunnes kaikki oli istutettuna. Sateisen viime kesän jälkeen lisäsin vakoon hivenainelannoitetta, sillä boori lähtee helposti sadeveden mukaan ja siitä tulee silloin puutetta, Boori on kasvien kauneushivenaine, lantun ruskotauti, porkkanan pitkittäishalkeamiset, punajuuren mustarupi ja valkosipulin kynsien kuorien vajaa kasvu ovat boorin puutteesta johtuvia.

Komeita Siperialaisia kynsiä syksyn istukkaita.

Komeita Siperialaisia kynsiä syksyn istukkaita.

Valkosipulin kynsien lukumäärää en laskenut mutta rivimetrejä kertyi hieman yli 60 metriä. Seuraavaksi pääsinkin jo kitkemään sillä syysistutukset olivat taimella ja rikkaruohon kasvu käynnistynyt. Nopeimmin kasvuun lähtevät Siperialaisperäiset vakosipulit olivat noin 15 cm pituisella naatin alulla ja hitaammin käynnistyvät olivat vasta tulleet näkyviin. Mikä parasta syksyllä Saksasta saadut valkosipulilajikkeet olivat talvehtineet hyvin ja kaikki neljä lajiketta mukavasti taimella. Näitä oli yhden sipulin kynnet kutakin lajiketta. Purolassa on syksyllä istutettavia valkosipulilajikkeita 18 ja keväällä istutettavia 7. Valkosipulit ovat Purolan tilan ja minä saan niistä omat vuoden ruokasipulit ja mielenkiintoista puuhastelua niiden parissa. Vielä on paljon oppimista siinä kuinka monimuotoinen kasvi tämä valkosipuli onkaan. Seuraava tarina pitää sisällään alkukesän viljelytoimenpiteitä Purolan valkosipulimaalla. Saa nähdä mitä tämä kesä tuo tullessaan.

Teksti ja kuvat: Kalevi Tikka

Share

9 comments for “Purolantilan valkosipulit

  1. Huomasin jättäneeni pienen käsite virheen kertoessani siemenspulin menekistä. Kilosta siemensipulia saadaan noin + – 15 rivimetriä kylvöstä.
    Muuta täydennettävää ei siinä ole. Eilen kävin sipulimaalla ja valkosipuli on nyt hyvästi taimeella joskin viime syksyn märkyys ja lumien sulamisvedet romauttivat maan mururakenteen, mutta valkosipuli selviää tästä.
    Kerron mielelläni jos teillä on tähän asiaan kysyttävää. Noin Juhannuksen setuun suoritamme pienen lisälannoituksen sipuleille ja silloin saan kuvaa eri lajikkeiden naatiston koko eroista. Aivan näillä ohjeilla onnistutte valkosipulin viljelyssä.

  2. Tästäpä tulikin mieleeni takavuosien
    suosittu radio-ohjelma Maamiehen tietolaari.

  3. Nyt on kyllä kysymyksessä tietomiehen maalaari.

  4. Kalevi, minua kiinnostaa, mikä ja missä on Purolan tila.

    Ierikka

  5. Tiedätkös Kalevi miten saisi kasvatettua hyvää retiisiä, kun ei kaupastakaan oikein saa?
    Pusan Mirja

  6. Valkosipulit nostavat varsiaan sitkeästi kasvimaassa.
    Huomenna istutan kolme gojipensasta. Katsotaan – tai kuka katsonee – parin vuoden kuluttua, tuleeko niitä gojimarjoja omasta maasta, ettei tarvitse kaupasta ostaa.

    Ierikka

  7. Erkille Purolan tila on Suhmurassa iltarauhantie 166 noin parikymmentä kilometriä Joensuusta ja kuutostieltä 2,2 km ja sitten vasemmalla. Omistajat Juha ja Heini Kultanen http://www.purolatuote.fi netistä tällä osoitteella.

    Hyvää retiisiä saa mummon menetelmällä. Lannoita kasvimaa kompostilla ja kylvä siement kuten pussin ohje sanoo. Sitten se vaikeampi juttu retiisi kelpaa ötököille kirpoille, sinappikuoriaisille, ja muille kasveja syöville pikkuhyönteisille. Kylvös olisi suojattava harsolla ja harson reunat painoilla maahan kiinni. Nätisti käytettynä harso kestää useita vuosia hyvänä.

  8. Keväällä istutetut valkosipulit olivat suurinpiirtein kaikki taimella lauantaina 25 päivä. Kynsien liotus vedessä yön ylitse olisi voinut aikaistaa taimettumista pari kolme päivää. Koetan saada juhannusviikolla pienen tarinan kuvien kera siitä millainen on kasvullinen ero eri lajikkeiden välillä. Tulee sieltä varmaan Erkki Jormanaiselle tutun näköistä sipulimaan kuvaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *