Äiti
Kaikki luonnossa kertoo äidistä.
Aurinko on maan äiti,
joka ravitsee sitä lämmöllä;
se ei koskaan jätä maailmankaikkeutta yöllä
ennen kuin on nukuttanut maan meren lauluun
ja lintujen ja purojen hymniin.
Ja tämä maa on puiden ja kukkien äiti.
Se synnyttää ne, hoivaa niitä
ja vieroittaa ne itsestään.
Kukista ja puista tulee kauniiden hedelmiensä
ja siemeniensä ystävällisiä äitejä.
Ja äiti, elämän esikuva,
on ikuinen henki, täynnä kauneutta ja rakkautta.
Kahlil Gibran
Hyvää äitienpäivää kaikille.
En tiennytkään, että valkovuokko on noin kaunis läheltä katsottuna. Kiitos Lissu !
Hyvää Äitienpäivää kaikille Äideille !
Onnellista äitienpäivää !
Hyvää Snellmaninpäivää ja suomalaisuuden päivää !
Hyvää Lotanpäivää !
Päiviä riittää. Mitähän jos toivottaisi HYVÄIÄ ARKIPÄIVIÄ ITSEKULLEKIN!
Syvällinen runo äideistä! Kiitos!
Mitä äidit ovat minulle merkinneet? Isäni äiti, siis mummoni, opetti minulle leivän teologian. Jäämistöstään löysin myös viestin siitä, että olin rukouksen lapsi.
Oma äitini houkutteli minut Värtsilän kirkkoon. Olisin niin toivonut, että hän olisi ollut läsnä silloin, kun minut asetettiin yhteisen kirkkomme papin virkaan. Niin ei saanut käydä, vaan sinä päivänä, kun hakuaika päättyi, siunasin hänet haudan lepoon.
Äitini tunnuslauseeksi sopii tuttu hengellinen kehotus: Ora et labora, rukoile ja tee työtä!
Minulla on myös kolmas äitisuhde: äidinkieli. Rakastan häntä. Mutta myös kärsin hänen puolestaan. Häneen on tullut ryppyjä.
Minä rakastan myös murreäidinkieltä. Mutta mie en ymmärrä niitä, jotka niiku luulee puhuvasa viisaita, mutta kohtelevat kieliäitiään kuin jotain muukalaista akkaa.
Kaikesta huolimatta, hyvää äitienpäivää sen kaikissa muodoissaan!
Ierikka, kirjakielellä Erkki.
Maailmassa on paljon kauniita sanoja, mutta kaunein sen erimuodissa on sana ÄITI.Sanaa tulee käytettyä liian harvoin, ja silloin kun sen mielellääan sanoisi, on aika jo rientänyt ohi. HYVÄÄ ÄITIENPÄIVÄÄ KAIKILLE ÄIDEILLE. Eero
Kuin sinivuokot untuvaisin lehdin
sulavan hangen alta nosti pään,
mä keltaperhon tiellä nähdä ehdin,
ja päivä paistoi siipeen heleään.
Se sydämeni on, ma virkoin sulle,
kun vangitsit sen kätees lämpimään,
min sille teit, on kevät tehnyt mulle!
Mut taivaanvärein väikkyi märkä tie,
ja viidat punersivat huikaistulle.
Niin varhain suvi tullut lie.
*
Saima Harmaja ”Perhosen sielu”,
Saima Harmajan syntymästä tuli 8.5.2013
sata vuotta.
Vaikka olinkin poika – ehkä jo nuorukainenkin – oli Saima Harmaja mielilukemistani. En nyt osaa sanoa, miksi. Mutta kuitenkin. Sitten tulivat vuoroon Eino Leino ja V.A.Koskenniemi. Myöhemmin Pertti Nieminen:
HYMNI
Tulkoon hiljainen veli,
poimikoon tyynin käsin
kentiltä laulut vaienneet,
tulkoon hiljainen sisar,
kerätköön lempein silmin
kentiltä katseet vaipuneet,
tulkoon vakava isä,
kootkoon verkkaisin sanoin
oksille jääneet linnut pesään,
tulkoon äiti.
Rintansa alle ottakoon,
tuhannen solua yhdeksi tehköön,
omaan lihaansa sulattakoon
viimeisenkin.
Ierikka
Minullekin äitienpäiväkukat eli oman penkkimme valkovuokot
avasivat todella kauniit kukkansa. Aah kiitos siitä.
Nytpä lähden orvokkien kimppuun – istutan ruukkuun valmiita taimia.
Kiitän lapsiani ja lastenlapsiani skypella tulevasta perhekuvasta ja viestistä onnitteluineen – tuntui kivalta – PALJON KIITOKSIA
PALJON KIITOKSIA. Mirja-äiti
Äitienpäivä osui J.V.Snellmanin päivään, joka vuosittain on 12.5. Lienee paikallaan muistaa myös häntä.
Snellman on suomalaisen sivistyksen esitaistelija ja modernin kansalaisyhteiskunnan rakenteiden kehittäjä. Hän seurasi kriittisesti eurooppalaista elämäntapaa korostaen kuitenkin suomalaisuuttaan.
Snellman vaikutti merkittävästi suomen kielen asemaan, vaikka hänen äidinkielensä olikin ruotsi.
Snellman vaikutti Suomen markan käyttöönottoon. Syyttä ei ole nimitetty tiettyä seteliä snelluksi.
Snellman oli syntynyt Ruotsin Tukholmassa 12.5.1806 ja kuoli Suomen suuriruhtinaskunnan Kirkkonummella. Hänen muistoaan on kunnioitettu vuodesta 1952 virallisella liputuspäivällä.
Ierikka, ruotsiksi Erik, saksaksi Erich
Danke schön Erich tai tack så mycket Erik
Mirja sisko
Äiti
Sana tai termi ”äiti” on kielentutkijoiden mukaan säilynyt alkukielestä lähtien 15 000 vuoden ajan. Sanomalehti Karjalaisen artikkelin mukaan samanlaisia ikisanoja on muitakin. Yleensä jokin sana elää 4000 vuotta ja sitten katoaa uusien sanojen tieltä.
Minulle rakkain äitienpäivälaulu on ”Orvokkeja äidille”.
Muistan kuulleeni sen ensimmäisen kerran silloin,
kun asuimme pari vuotta Hämeenlinnassa ennen Pielisensuuhun
(Joensuuhun) muuttoa. Sitä ennen olimme evakossa Laihialla.
Viikon kuluttua Pälkjärven pitäjäseura lähtee istuttamaan Karjalaisen Kansan
muistopuun Laihian kirkon kupeelle. Samanlaisen puun istutimme syksyllä
Pielisensuun kirkon pihapiiriin.
Pälkjärven kotisivuille pääsee kätevästi Värtsin mariginaalista. Siellä
on tänään nauha, jossa muistelen muun muassa evakkoajan äitejä.