Nykytä, nykytä!

Pääsiäisenä perinteisesti järjestettävät Sääperin joukkuepilkkikisat keräsivät tänä vuonna ennätyksellisen osanottaja määrän. Joukkueita osallistui kisaan 50. Joukkueiden miehitys vaihteli yhden ja kolmen pilkkijän välillä.

Myös pienin ja suurin kala palkittiin. Pienin kala mitattiin pituuden mukaan. Voitto tässä sarjassa meni Anneli Muikulle. Suurimman kalan voitti Meriläinen hauella joka painoi 1 kg 125 g.

Aurinkoinen ja tuuleton sää suosi pilkkijöitä!

Nykyttäjät noutamassa joukkuekilpailun palkintoja.

Nykyttäjät noutamassa joukkuekilpailun 1. palkintoa.

Sääperin joukkuepilkkikisan tulokset 2013

  1. Nykyttäjät, 4 kg 805 g
  2. Siimarit, 4 kg 690 g
  3. Luupäät, 4 kg 490 g
  4. Tou-kiu, 3 kg 350 g
  5. Myllerin joukkue, 2 kg 645
  6. Lohikalat, 2 630 g

Pienimmän kalan mittaus.

 

Hauki punnituksessa.

Jorma Sorsa (kuvassa oikealla) vastasi myös kalojen punnituksesta.

Jouko ja Jukka myymässä grillimakkaroita, kahvia ja munkkeja.

Jouko ja Jukka myivät grillimakkaroita, kahvia ja munkkeja.

 

muumi

Kannustusjoukoissa oli myös nelijalkaisia. Ehdottomasti suurinta koirarotua edusti tanskandoggi nimeltään Muumi ja pienintä alla olevassa kuvassa oleva villakoira, jolla oli asianmukaiset varusteet kevätulkoiluun. Taustalla Noidat -nimisessä joukkueessa nykyttänyt Värtsin päätoimittajakin. Noitien kalasaalis oli huikeat 625 g.

villakoira

9 comments for “Nykytä, nykytä!

  1. Mahtava ilma oli pilkkikisaan!

    Erämessujen kaksi joukkuetta saivat peräti 5+3 ahventa joten punnitukseen saakka emme järven takaa enää jaksettu kävellä vaan mentiin saunan lämmitykseen:)

    Ensi viikonloppuna olisi vielä metätysseuran pilkit mutta olemme samaan aikaan Sortavalan TOP matkailutapahtumassa.

  2. Eira, kiva kun ehdit moneksi: onkijaksi ja jutun tekijäksi!

  3. On kiva, kun koirillakin on vaatteet – kylmäähän niitäkin joskus
    riippuu tietysti rodusta. Me saamme nykyisin nauttia Kirstin perheen koirista silloin kun käyvät meillä ja onneksi käyvät yökylässäkin Koirat ovat riemuissaan, kun pääsevät pitkän matkan jälkeen autosta pois. Välillä on varmaan pissitaukoja. Sisääntullessa on kova vauhti – Kirsti huutaa jo ulko-ovella – onko mummolla tuoli pyllyn alla. No on.
    Menee muutama minuutti, kun jo rauhoittuvat – ovat ihania!
    Mirja-mummo

  4. Tietääkö ne Karjalan brihat ja nievuskat, miten kauan kala kasvaa?

  5. Eerolle vastaan, että tiedetään, tiedetään! Ainakin joillakin kaloilla ihan kalalajista riippumatta on taipumus kasvaa vielä senkin jälkeen kun ovat heittäneet henkensä. Parhaiten kasvavat sellaiset kalat, joiden punnitustulosta ei ole tarkalleen kirjattu. Jotkut parhaat yksilöt jäävät kasvamaan miesmuistin ajaksi.

  6. Täydellinen vastaus. Kala kasvaa, kunnes pyytäjä kuolee.

  7. Kalapuntari on hyvä olla mukana niin ei kalat kasva punnituksen jälkeen. Varsinkin jos on Kekkosen puntari.
    Kuten lapissa oli käynyt Urkin hiihtoloma-aikaan. Oli majoitusperheeseen syntynyt pienokainen, mutta ei ollut millä syntymäpainoa mitata. Silloin Urkin adjutantti keksi, että onhan kalapuntari Presidentin repussa. Niinpä lapsi saatiin punnittua ja kokoonsa nähden olikin painoa reilusti peräti 8,5 kiloa.

  8. Jäi nuo Sääperin kisat väliin kun toukat olivat kerenneet koteloitua. Lohdutukseksi pari juttua tuolta pohjoisen puolelta. On tullut siellä joskus seikkailtua ja kalaakin saatu.
    Hyvä sääntö pohjoisessa on ottaa konjakkipullo mukaan. Sillä saa soutumiehen . Kaksi pulloa matkaan niin saat jo kalankin.
    Tenolla kuultua: Iso kojamo oli lepäämässä könkään alla ja viereen ui pikkuinen titti, ylöspäin sekin yritti. Miten sitä kasvaa noin isoksi? Kysyi pikkulohi.” Näetkö nuo kalamiehet tuolla rannalla, kojamo tuumasi. Mene ja ota kiinni uistimeen äläkä päästä irti. Huomenna sinäkin olet jo iso kojamo”.
    Vahvistukseksi Eeron ja Hempan kalapuntarille.

  9. Näyttää taas tämän kevään merkit silta, että päästään taas joukolla nykyttämään Sääperin järven joukkuepilkintään.
    Sehän on ollut perinteisesti aina Pitkänä perjantaina. Viime keväänä jäi väliin kun jäitä ei ollut ja rantaongintana olisi vaatinut kymmenien metrien pituiset vavat.
    Heikolta näytti tilanne vielä maaliskuun alussa, mutta pakkaskausi ja jäälle vedeksi sulanut lumi lisäsi jään paksuutta useilla senteillä
    Tarkemmat ilmoituksetkin pitäisi kohta olla näkyvillä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *