Loppiaisen jälkeen alkoi joulun pois raivaaminen. Kuusi pääsi koristeistaan, ikkunatähti laatikkoonsa ja himmeli hävisi komeron loukkoon. Joulukortit eteisen seinältä vaativat vilä kertaalleen lukemista. Omatekoinen kortti on sellainen, jossa katse viipyy tavallista pitempään. Ne ovat ehdottomasti parhaita, lasten vaatimattomista piiroksista aikuisten taitaviin askarteluihin asti.
Piti oikein kaivella esiin edellistenkin vuosien omatakoiset tervehdykset. Pussinpohjan Masalta on tullut jo vuosien ajan varsinaisia taideteoksia. Varmalla kädellä on leikattu muutama kuvio ja saatu aikaan yksinkertainen, tyylikäs ja tunnelmallinen joulutervehdys. Ohessa muutama Värtsi-lehdenkin lukijoitten ihasteltavaksi.
Tykkäsin teidän joulukorteista – eivät ole liian koristeisia ja prameita –
tykkään suoraviivaisista ja taloista – makuja on monenlaisia tietenkin
ja saakin olla. Terveiset Masalle ja hänen rakkaalleen tässä samalla.
Pusan Mirja
Viimeinen joulukortti tuli eilen. Omatekoisissa korteissa on
nähty vaivaa lopputuloksen eteen. Minulla on säästössä kortit
kymmenien vuosien ajalta. Niitä tulee joskus katseltuakin.
…”päättyy joulu vaikkei kenkään sois,
joulukuusi viedään pois, pois, pois”…
Pakko ne kortit on vielä kertaalleen silmäillä
ennen muistojen kätköön laittamista.
Meillekin tipahti vielä yksi joulukortti
tällä viikolla.
Pienenä ihmettelin tuota ”kenkään sois”, yhdistin
sen jalkineisiin. Nykyisinhän se ei olisi mikään ihme
sekään.
…päättyy joulu niin kuin kenkää sais,
harhaan mennä joulupukkikin tais…
Ierikka