Kaikki vuoret ja kivet, kaikki puut, pensaat ja pienet kasvit, kaikki metsän, ilman ja meren eläimet kerovat omaa tarinaansa. Mikään ei ole kuollutta, kaikki elää, kaikki hengittää ja tuntee, ajattelee ja puhuu; miksi et kuuntelisi ja poimi sydäntäsi ja syliäsi täyteen! Kun luonto kerran vaikenee etkä sinä enää kuule sen puhuvan, on se merkki siitä, että sielusi on tullut vanhaksi ja harmaaksi; mutta miksi antaisit sielusi harmaantua?
Zacharias Topelius
Mietelause muistuttaa meitä että nyt alkoi vanhustenviikko.
Kunpa kuuntelisimme heidän tarinoitaan ennen kuin on liian
myöhäistä.
*
Myöhäistä on nauttia Sakari Topeliuksen
isoisän Mikael Toppeliuksen kirkkomaalauksista
Tohmajärven kirkossa,olenko oikeassa, että siellä
ne eivät ole säilyneet?
Lainaanpa tähän psalmia 19:4-5 ”Ei se ole puhetta, ei sanoja, ei ääntä jonka voisi korvin kuulla.
Kuitenkin se kaikuu kaikkialla, maanpiirin yli merten ääriin.
Luonnossa liikkuessa mieli virkistyy. Kävelimme 3- vuotiaan
kanssa eilen tuossa lähellä olevan luontopolun ympäri.
Monta oli ihmettä nähtäväksi ja kuultavaksi.