Olen työni merkeissä vieraillut eri puolilla Vietnamia suht usein viimeisen 15 vuoden aikana, viimeksi syyskuun alussa 2012. Edustamani yritys on ollut toteuttamassa siellä vesihuoltoon liittyviä hankkeita.
Vietnam on yksi Suomen pitkäaikaisen kehitysyhteistyön kohdemaista. Suomi on antanut Vietnamille kehitysapua yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Vuosina 1979-2005 Suomen kehitysapu oli reilu 250 miljoonaa euroa, ja oli vuonna 2009 noin 16,3 miljoonaa euroa. Ensimmäinen varsinainen pitkäaikainen kehitysyhteistyöhanke oli Pha Rungin telakkahanke, lähellä Haiphongin kaupunkia. Telakan rakentaminen käynnistyi vuonna 1979. Hanke päättyi vuonna 1991. Hankkeen kokonaiskustannukset Suomen osalta olivat noin 46 miljoonaa euroa.
Suomen ja Vietnamin kehitysyhteistyön sisältö oli alkuvaiheessa infrastruktuuripainotteista. Pha Rungin telakkahankeen lisäksi isoja hankkeita ovat olleet Hanoin vesihuoltohanke vuosina 1985-2001, jossa Suomen rahoitus oli yhteensä noin 84 miljoonaa euroa. Sanotaan, että Hanoin hanoista tulee suomalaista vettä.
Vietnam lienee tuttu useimmille Suomalaisille Vietnamin sodasta -60 ja -70 luvuilla. Amerikkalaiset vetäytyivät sieltä -74. Lisää Vietnam-tietoa kiinnostuneille tästä linkistä http://fi.wikipedia.org/wiki/Vietnam
Miltähän meno ja meininki meillä Suomessa näyttäisi jos väkilukumme olisi 90 miljoonaa? Vietnam on pinta-alaltaan Suomen kokoluokkaa ja siellä todellakin on yli 90 mijoonaa asukasta, n. 270 henkilöä/km2, (Suomi 16).
Hanoissa on n. 7 miljoonaa asukasta, ja sen kyllä huomaa. Skootterit soljuvat jatkuvina jonoina kaduilla, ja jalkakäytävät ovat muuttuneet parkkipaikoiksi. Oheisena valokuvia Hanoin kaduilta viimeisimmältä reissultani. Paikallinen palvelutarjonta on levittäytynyt katutason jalkakäytäville ja mikäs siinä, ei pakkanen eikä lumi ole haittana, eikä tiukat hygieniadirektiivit. Hintatasokin on Suomen tasoon verrattuna erittäin kohtuullinen. Vertailun vuoksi todettakoon, että 0,5 L olutpullo paikallisessa street baarissa maksoi n. 0,4 €.
Vietnamissa on myös helppo tulla miljonääriksi, siis dong-miljonääriksi. Sata euroa vaihtamalla saa n. 2,6 miljoonaa dongia.
t. VTOH
Varmasti edullinen parturi.
Asiakkaita odotetaan, toinen avaimentekijä.
Huonekalujen koristekaiverrusta.
Ikean kasseja kaupan.
Jalkakäytävät eivät ole jalankulkijoiden käytettävissä.
Jauhelihapihvejä myyntiin, tuoreustakuu.JPG Jauhelihapihvejä myyntiin, tuoreustakuu.
Kaide unohtunut kadunrakentajilta.
Kenkiä tarjolla, Armani, Boss, Clarks.. original copies all.
Konepaja – auton kytkinlevyn sorvaus menossa.
Mikrobusiness, avaimia tarvitseville.
Mitähän tuo teksti tarkoittaa.
Street Bar.
Mopojen tankkausasema.
Ompelimo ja ompelukonekorjaamo.
Puut katujen varsilla on numeroitu.
Riisiä, siemeniä, jauhoja…
Sähkötarvikekauppa.
Tyypillinen asuintalo, kapea julkisivu, 3-4 kerrosta, ei hissiä.
Varsinainen tietoisku!
Lieneekö esim. konepajan järjestys
tässä ”maisemakonttorissa”
työsuojelullisesti asianmukainen?
Pääasia, että homma näyttää kulkevan.
Alkuun vanha puujalkavitsi:
Kaksi miestä heräsi kostean illan jälkeen
hotellissa ja kyselivät toisiltaan,
missä ollaan, mikä maa?
Tähän toinen että ollaan Vietnamissa
kun vessan seinässä on lappu että
Hanoista ei tule vettä.
***
Kun kuvia katsoo tarkemmin, näyttää siltä
että tavaran paljoudesta huolimatta paikat
ovat kuitenkin melko siistejä.
***
Kuva pinkistä Street baarista toi mieleeni
muiston evakkoajoilta Laihialla. Kerran setäni
otti minut kuorma-autonsa kyytiin Jakkulassa
asioidessaan.
Koska pohjanmaalla sanottiin jakkaraa jakuksi,
virisi kolmevuotiaan aivoissa mielikuva että koko
kylä olisi täynnä pieniä jakkaroita.
Mikä pettymys, kun yhtään jakkua ei näkynyt!
Lopuksi setä ehdotti että menemme vielä kuppilaan.
Kuppilan kuistilla oli istuimena näitä kaipaamiani
puisia jakkuja ja sain jotain pinkkiä virvokejuomaakin.
Päivä oli pelastettu!
Katunäkymä on suoraan EK:n tavoiteohjelmasta Suomalaisille pienyrittäjille.
Kehitysavusta meillä häveliäästi vaijetaan siitä paperikoneesta joka lahjoitettiin Pohjois-Vietnamille. Se masiina makasi osina satamassa avotaivaan alla vuosikausia eikä sitä koskaan koottu paperin valmistamiseen.
Suomalainen veronmaksaja maksoi senkin avun, eikä kekoslovakiassa asiasta nuristu.
Oli taas monella tapaa mielenkiintoista luettavaa. kiitos!
Avartavaa ja mielenkiintoista nähdä Värtsin palstoilla kuvia toisenlaisesta tavasta elää ja yrittää kuin mihin itse olemme tottuneet. Kiitos kuvasarjasta!
Kiitos VTOH!
Artikkelia lukiessani heräsi muutamia hyvinkin ristiriitaisia ajatuksia mieleeni…
VTOH kirjoitti että kehitysmäärärahoja esim. edellä mainittuihin kahteen hankkeeseen Suomesta on syydetty 46 ja 84 miljoona euroa. Maahan johon samaan aikaan on siirtynyt Suomesta tuhansilta työpaikat eri firmojen siirrettyä tuotantonsa halvan työvoiman perässä.
Eikö tämä työllistäminen jo riittäisi ”kehitysapuna”?
Yllämainitulla 140 miljoonalla eurolla olisi luotu Suomessa paljon uusia mahdollisuuksia työpaikkansa menettäneille! Logiikka tässä kehitysmäärärahojen ylenpalttisessa syytämisessä ei saa ymmärrystäni.
Toinen mitä itsekin Aasiassa asuneena olen ihmetellyt täällä Suomessa – meidän viranomaisten ylenpalttinen vouhkaaminen elintarvikehygieniasta.
Bangkokissa asuessani ostin jauhelihat, äyriäiset ja kalat sekä kasvikset toreilta joissa ei ollut minkään sortin sähköisiä jäähdytyslaitteita, ainoa kylmänteko tapahtui jäiden avulla! Ulkolämpötila oli vuoden jokaisena päivänä +30-40c! Kertaakaan en vatsatautia torielintarvikkeista saanut. Sen sijaan sain sellaisen kerran kansainvälisen pikaruokaravintolan hampurilaisesta.
Pienet katukeittiöt tarjosivat 50snt hintaan maukkaat ateriat, ei kojuissa joissa ruoka valmistettiin ollut esim. juoksevaa vettä missään, sankovedellä asiat hoituivat. Kotitaloni alakerrassa kadun varressa oli monia herkkukojuja, niin päiväsaikaan toimivia kuin läpi yön avoinna olevia. Suosikki iltapalaani olivat monasti katukeittiössä hiilillä grillattut naudan maksa ja naudan liha. Näitä tulikin sitten kilosotalla kannettua kämpilleni.
Suomessa, kiinteässä toimipisteessä ruokaa myyvä yrittäjä avatessaan liikettään saa lähes hermoromahduksen ennen kuin ovea asiakkaille on edes saatu auki – terveysviranomaisten sadistiselta tuntuva, sairaalloinen syynääminen saa monen harkitsemaan koko toiminnan aloittamisen järkevyyttä.
Meillä elintarvikehygienia on Suomessa viety aivan liian pitkälle, kaikki ovat turhan steriiliä, hyvätkin bakteerit on tapettu. Tästä kertovat mm. maailman johtavimmat lukemat laktoosi-intoleranssia ja keliakiaa sairastavien määrässä täällä steriilissä Suomessamme!
Ei ole tullut miulekkaan vatsapöpöjä katukeittiöistä,mutta minä olen ottanut ennen syöntiä hyvät vatsalääkkeet.
Elintarvikehygienia on sellainen kaksipiippuinen asia. Jos elintarvike on tuore ja puhdas ja liha ja kala terveitä, eikä käsittelijäkään sairasta salmonellaa, koleraa, punatautia yms. sellaista ja vielä kypsentää ruokansa kunnolla on ravinto turvallista. Ongelmat tulevat silloin kun tuoretuotteen säilytysaika pitenee muutamista tunneista vuorokausiksi. Tai joku muu edellämainittu asia ei ole kunnossa. Meillä suomessa ei mistään saada ostaa täysin tuoretta tuotetta siis lihaa, kalaa tai valmiseineksiä. Jaa kyllä kalaa saa aivan tuoreena ostaa jos menee nuotta-apajalle
Kyllä sitä moni ulkomaan matkaaja on saanut sen ruokamyrkytyksen ja turistiripulin siitä hygienia ketjun katkeamisesta. Kyllä meidän elintarvikkeiden ja ruuan hygieniamääräykset ovat ihmisten terveydelle hyväksi.
Värtsilästäkö Tullee Oikeasti Hyvät?
Pöpöjä tai ei, mutta en noiden kuvien kaltaisessa paikassa haluaisi asua. Täällä on hyvä.
LAINAUS: Sakari H 7.10.2012, 9:10
Värtsilästäkö Tullee Oikeasti Hyvät?
Voin kertoa muutaman esimerkin omasta elämästäni.
Ostan maitoa suoraan maitotilalta, loppui saman tien vatsassani tapahtuva ”pörp-pörp”!
Ostan kananmunat suoraan tilalta, keltuainen munassa on juuri niinkuin sen olla pitää, maistuu muutoinkin mahtavalle
Perunat jotka laitoin omaan penkkiin (ilman kemikaaleja ja jopa lantaa) maistuvat mahtavilta
Kaloja joita niin Sääperi, Jänisjoki, Kukkolampi, Kaustajärvi… antavat ovat takuulla luonnonmukaisia, puhtaita
Tässä vain pieni otos!
Värtsilästä siis tulee oikeasti hyvää!
Ollakko sitä mieltä, jotta palataan kivikauteen ja keräilytalouteen.
Eikö itse kasvatun/pyydetyn ruuan arvostus Kalevi voisi olla mielestäsi arvostettavaa?
Eikö meidän suomalaisten tulisi edelleen omata kyseiset taidot?
Onko mielestäsi siirtymistä takaisin ”kivikauteen ja keräilytalouteen” se että me täällä maalla elämme paljon luonnon antimista?
Veikko Huovisen ”Hamsterit” on hyvä kirja.
Noista VTOH -kirjaimista vääntelin enempi häneen päin suunnatun ujon henkilökysymyksen, mutta saahan siihen muutkin vastata.
Jopa ihan oivallisesti kysymystä tulkittuna, kuten Eero-Matti osoitti.
Ruuasta puhuttaessa olen oppimassa kammoamaan prosessointia ihan kasvavassa määrin.
VÄRTSILÄSTÄ TULEE OIKEIN HYVÄT!!!! Ierikka
Mukavaa lukea näitä juttuja ja huomamata sekin kuinka aika muuttaa meitä ihmisiä suuntaan jos toiseen. Muutamia vuosia sitten elin niin sanotussa ”biokännissä”. Nyt elän sen biokännin krapulavaihetta. Tule vaan Eero-Matti sinäkin tänne biokankkuseen, täällä on seesteisempää.
Mitä sitten teen täällä biokankkusessa, kalastan, kerään marjoja, -sieniä, pakurikääpää, yrttejä, viljelen kasvimaalla perunaa juureksia, sipuleita, maustekasveja ja kysyttäessä neuvon toisiakin.
Välillä tulee niitä kiusauksia heittää pientä herjaa tämän keräilytalouden tiimoilta. Mutta kirjoitelkaahan juttuja niistä näillä sivuilla eletään.
Kalevi – ei tarkoituksenani ollut loukata niin sinua kuin muitakaan Värtsin lukijoista. Kukin taplaa tavallaan! Kiitos aktiivisuudestasi, ilman meitä kirjoittajia ei olis Värtsiäkään.
Kuule Eero-Matti minulla on vanhan sanonnan mukaisesti mursunnahkainen pylly. Jos heitän herjan niin kyllä vastaherjan kestän. Et ole mitenkään minua loukannut vaan on ollut hyvä, että tulee erilaisia näkökulmia asioihin.
Palatakseen tähän VTOH:n alustukseen, Vietnam jäi Aasian reissullani kokematta, kuten myös Kiina jossa kovin olisin halunnut vierailla. Laos, Kamputsea, Intia ja Singapore sen sijaan saivat leimat passiini. Muutamia noista maista Thaimaan lisäksi pääsin tonkaisemaan syvemmältäkin.
On hienoa VTOH että laittelet kuvia ja terveisiä aasian matkoiltasi! Pääsemme ainakin mielikuvissamme mukaan reissuillesi! Anna edelleen kynäsi ja kamerasi laulaa…
Vietnam on Suomen pitkäaikaisena kehitysyhteistyön kohdemaana saanut isolta tuntuvan avustuspotin vuosien saatossa. Yhteistyössä on nyt exit-vaihe menossa, eli ohjelmia päätetään. Siirrytään enemmän kaupalliseen yhteistyöhön.
Kehitysyhteistyöllä ja siihen käytetyillä panostuksilla on omat puoltajansa ja vastustajansa, niin kuin lähes asialla kuin asialla. Tässä tietoa Suomen kehitysyhteistyön tavoitteesta ja 2012 budjettitasosta. Huiman isoja lukuja ovat!!
t. VTOH
Suomi on sitoutunut Eurooppa-neuvoston vuonna 2005 tekemään päätökseen. Sen mukaan jäsenmaiden tulee saavuttaa kehitysrahoituksessa 0,7 prosentin osuus bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä.
Valtion talousarvioesitys 2012:
Suomen julkinen kehitysyhteistyö 2012
-yhteensä 1124 miljoonaa euroa
-varsinainen kehitysyhteistyö 879,4 miljoonaa euroa
-muu julkinen kehitysyhteistyö 244,6 miljoonaa euroa (UM / kehitysyhteistyön hallintomenot, osuus EU:n kehitysyhteistyöbudjetista, pakolaisten vastaanotto, maksuosuudet muille kv. järjestöille, muut kehitysyhteistyöksi luettavat menot)
-määrärahat 0,56 % bruttokansantulosta
-julkinen kehitysyhteistyö / asukas 208 euroa
-varsinainen kehitysyhteistyö / asukas 163 euroa
VTOH, kiitos tietolähteestä! Mutta saanko vielä yhden tarkennuksen? Mikä ero on julkisen kehitysyhteistyön (208 euroa) ja varsinaisen kehitysyhteistyön (163 euroa) välillä? En ole viime vuosina enää jaksanut niin tarkasti perehtyä julkisen hallinnon sisältöihin. Kiinnostaa kuitenkin. t. Ierikka
Ierikka, tässä linkki tietolähteelle… t. VTOH
http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=15392&contentlan=1&culture=fi-FI
Minä poden tajunnan ahtautta tässä kehitysapu asiassa. Olen tullut siihen tulokseen kohdemaasta riippuen, jotta kehitysavusta menee korruptioon 40 – 70% ja todelliseen kohteeseen loput jos nekään.
VTOH, kiitos tietolähteestä! Asia tuli nyt selväksi. Ierikka