Koko maailma seuraa demokratian ja pörssimaailman kamppailua Kreikassa. Olemmeko todellisten muutosten edessä?
Ehkä ei ole sattuma, että tämä tapahtuu demokratian syntymaassa, Kreikassa. Nimittäin demokratian voidaan katsoa syntyneen 500-luvulla e.Kr. Silloin hallintojärjestelmät vaihtelivat eri poliksissa eli kreikkalaisissa kaupunkivaltioissa. Kreikan kaupungeissa oli vallankäytön tapoina käytössä mm. oligarkia, eristokratia, tyrannia ja demokratia. Demokratia nimenomaan Ateenassa. Demokratiaan siirryttiin Kleistheneen johdolla. Hän joutui säilyttääkseen valtansa toteuttamaan demokratiaa. Tätä varhaista demokratiaa jalosti noin sata vuotta myöhemmin Perikles.
Ylintä päätösvaltaa Ateenassa käytti kansankokous eli ekklesia, johon saivat osallistua vapaasyntyiset, 18 vuotta täyttäneet ja kaksi vuotta asepalveluksessa olleet miehet. Ulkopuolelle jäivät metoikit eli Ateenaan muualta muuttaneet, naiset, alle 20-vuotiaat ja orjat. Ekklesioita pidettiin lähes viikoittain, ja hyvällä puhetaidolla oli suuri merkitys. Tyrannien valtaanpääsyä pyrittiin ehkäisemään ostrakismosäänestyksellä, jonka toteuttamiseen vaadittiin 6000 ääntä. Demokratiaa uhkaavat epäilyttävät pyrkyrit häädettiin kymmeneksi vuodeksi maanpakoon. Äänestyslipukkeina käytettiin saviruukkujen sirpaleita (ostrakon), joista siis äänestys sai nimensä.
Ekklesian rinnalla toimeenpanevana elimenä toimi viidensadan neuvosto eli bule. Tuomiovaltaa käytti kansantuomioistuin eli heliaia, jonka tuomaristoon kuului joissakin tapauksissa jopa 1500 tavallista kansalaista, jotka valittiin – arvalla. Jotta köyhimmilläkin olisi ollut mahdollisuus valtiollisten tehtävien hoitamiseen, niistä alettiin maksaa palkkaa. Henkilöä, jota politiikka ei kiinnostanut, kutsuttiin – idiootiksi.
Tässäpä siis taustaa sille demokratian myllerrykselle, joka on meneillään Kreikassa ja uhkaa leivitä globaaliksi sekamelskaksi, johon liittyvät kansalaiset arabimaista Amerikan preerioille, EU:sta, Kiinasta ja Intiasta puhumattakaan. Moskovan mielenosoituksiakaan ei pidä unohtaa. Olen ihan varma, ettei raha enää ratkaise, vaan rakkaus elämää kohtaan. Kuitenkin vain silloin, kun rakkaus ei ole pelkästään tunnetila, vaan järkipitoista toimintaa elämän pelastamiseksi koko luomakunnassa myös yhteiskunnallisessa mielessä.
Ierikka
Nyt päästiinkin oikein kunnolla historian vuosilukuihin. Tuntuu meikäläisen 50-luvut jo tältä päivältä. Ierikalla on pitkä tuo muisti, vai onko sivistystä nuo ihan vanhat tietämykset.
Ei sivistystä, vaan pelkkää uteliaisuutta ja surfailua netissä. Saattaa olla niinkin, että yritän sanoa Kreikan rannoilla makaileville turisteille, ettei mitään uutta auringon alla. Tai niinkin, etten halua olla idiootti. – Sanan alkujuuret ovat kreikankielen sanassa idiotes eli erakko. Kohdallani se tarkoittaa läppärierakkoa.
Sakari, koeta vielä saada tähän verkkoVärtsiin se Mari Rantasilan ”Vanha mies”. Ierikka
Voi, miten samaa mieltä olen Ierikan kirjoituksen viimeisen kappaleen kanssa. Pelottaa vaan, että se raha ei niin vaan anna periksi.
Inhoan rahasta puhumista – paitsi, jos sitä olis oikein paljon
meillä kaikilla. En ole kateellinen kellekään. Puhuisimme vain elämästä ja elämisestä. Tai vaikka niistä ILIMOISTA. MirjaSisko