Kirsti-serkku kutsui sukulaisia kylään toukokuun ensimmäisenä sunnuntaina. Oli tapansa mukaan laittanut pöydän koreaksi. Tarjolla oli useampaa sorttia suolaista ja makeaa. Kyllä meille Kirstin herkut maistuivatkin.
Maanantaina silmäilin teemapäiväluetteloa. Toukokuulle osuu kolmisenkymmentä erilaista teemapäivää. Kuudennen päivän kohdalle oli merkattu kaksi, Maailman astmapäivä ja kansainvälinen Älä laihduta –päivä. Enpä ollut ennen kuullut tuosta viimeksi mainitusta teemapäivästä. Me Kirstin vieraat vietimme sitä satakymmenprosenttisesti tietämättämme!
Pitihän minun sitten alkaa googlettamaan, mitä tuon kyseisen päivän taakse oikeasti kätkeytyy. Hilpeältä kuulostavan teemapäivän taustalla on vakava asia, syömishäiriöt. Laihdutuskeskeisen kulttuurin käyttäytymis- ja ajatusmallit hallitsevat monien ihmisten elämää. Älä laihduta -päivä antaa mahdollisuuden olla lempeämpi itseään kohtaan. Osana tapahtumaa maahan julistettiin painorauha.
Suomessa Älä laihduta -päivän on lanseerannut Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry, joka kampanjoi asian puolesta jo viidettä kertaa. Alkujaan Iso-Britanniassa jo vuonna 1992 alkunsa saanutta Älä Laihduta -päivää vietettiin Suomessa valtakunnallisesti kolmatta kertaa.
Muista toukokuun teemapäivistä mainittakoon kansainväliset palomiesten, kätilöiden, sairaanhoitajien, perheiden, kadonneitten lasten, aseistakieltäytyjien, rauhanturvaajien ja talonpojan päivät. Luontoon liittyviä teemapäiviä ovat maailman muuttolintujen päivä, kukan päivä, kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden päivä ja kansallinen puutarhapäivä. Neulansilmäkameroillekin on oma päivänsä. Toukokuun viimeisenä vietetään kansainvälistä tupakatonta päivää.
Värtsissä on aiemmin julkaistu kaksi teemapäiviin liittyvää juttuani, 19.6.2011 Tähtitalvikki ja muut ja 20.11.2011 Lapsen päivänä.
Maailman muuttolintujen päivää vietetään 9. toukokuuta. Kuva: Lissu Kaivolehto.
Lissu Kaivolehto
Tänäänkin vietetään kolmea teemapäivää: J.V.Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä ja kansainvälinen sairaanhoitajien päivä.
Siniristiliput hulmuavat navakassa tuulessa Snellmanin kunniaksi.
Teemapäiviä on jo niin runsaasti, ettei niitä millään kaikkia
muista. Täällä Mattisenlahden tien varressa on vielä se puu, joka
oli kuvattu muistaakseni 10 markan setelissä.
Ymmärrän kyllä kaikki liputuspäivät , vaikkei meilläkään ole lipputankoa eikä lippua. Siihen aikaan kun meillä on ollut kesämökki tai jos muuten olemme olleet menossa en ole ymmärtänyt lipun hankkimista ja varsinkin jos tanko on tyhjä ja siellä ei ole sitä lippua silloin kun pitäisi olla. Muuten kyllä tykkään olla juhlavissa juhlissa ja varsinkin jos vielä sotilassoittokunta soittaa.
Toivottavasti vielä täällä Pohjois-Karjalassakin soittaa.
Terv. Pusan Mirja
Meillä kyllä tanko tököttää tyhjänä useimmiten. Talvella se on hirveitten hankien takana ja kesällä emme ole lippua salkoon nostaassa. Kuinkahan tangon siirtäminen kesäpaikkaan onnistuisi, tyyristä varmaan. Häpeähän se on tyhjä tanko!
Onneksi ei vielä valtakunnan ylin saarnamies ole TV:ssa julistanut: ”Kaikkihan sen tietävät”, että ”pitää kantaa vastuuta”. Niin että liputuspäivinä saa toimia ihan vapaasti olosuhteiden – ja myös vakaumuksensa mukaan. Minä yritän aina kun mahdollista vetää lipun salkoon. Ensin lasken isännänviirin ja sitten nostan isänmaanlipun. Ruotsalaisuuden päivänä jää isännän viiri liehumaan, sillä ”ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme tule, olkaamme siis suomalaisia”. Ierikka