Mitä tarkoittaa Kausta, joka on kirjoitettu tutun järvemme nimeen. Kausta on reen sivupuu. Se on reen jalasta ja koria yhdistävien tukipuiden eli ketaroiden eli kaplasten yläpäitä yhdistävä jalaksen suuntainen sivupuu.
Muoniossa on Kausta-niminen rakennuspuusepän asennustöitä harjoittava yritys. Liettuassa Kausta- niminen, maan suurin rakennusliike, jonka osake-enemmistön YIT osti vuonna 1998.
Mutta meillä Suomen itärajalla on Kaustajärven kylä, joka on heräämässä suloiseen kesään järvensä kahden puolen. Jousenet jo huutavat. Tänään lensi kaksi paria yhdessä kylän yli. Varmaan etsivät paikkaa paritalolle. Kun sitten kuikka huutaa ensimmäisen kerran, on kesä ja reet nostettu katokseen kaustoineen ja kaplaineen.
Oikeata täsmätietoa.
Wautsi, jantkatapin olisin tiennyt, mutta kaustasta en ole kuullutkaan. Kiitoksia Erkille.
Näin,Reki näyttää valmiilta,puuttuu ainoastaan Saverikkoraudat!
Jäi tuosta jutustani sanomatta, että kausta on karjalankieltä. Mutta Pentti Tikka, mitä ovat saverikkoraudat? Ierikka
Erkki L, se saverikko löytyy savottasanastostani.
http://www.kotimusic.fi/24
Löytyy sieltä muitakin puolivallattomia sanontoja.
Ukko oli entivanhaan pessyt kapustaa järvessä ja siitä oli huuhtoutunut p pois.
Jäljelle jäi Kausta, sanoo vanha kansannäsäviisaus.
Kyllä reenosat ovat tuttuja. Mutta kun isä ja Väänäsen Tauno tekivät meille ko. rekeä Väänäsen tuvassa eräänäsyksynä. Minut lähetettiin hakemaan Tuomivaarasta asti tuomea, joilla kaplaat
liitettin. Ohje oli kyllä siellä tuomenerotat lepästä. No erotin-han minä puut, minkä toin olivat tervaleppiä. Kun sataa sihuutti
molemmat olivat märkänä samanvärisiä.
Tuo Sakarin kommentti on tosi mielenkiintoinen. Samantekevää, onko totta vai tarua. Kapustajärvi maistuisi maltailta ennenkuin sen vedet valuisivat Jouhtenuksen kautta Venäjälle ja järvi kirkastuisi Kausta- järveksi. – Muuten, usein kuulee kylästä käytettävän nimeä Kausta. Mutta silloin ei kyllä pitäisi puhua Kapustasta. Toisaalta sanavalinta on vain semanttinen. Nimiä voisi käyttää mielialan mukaan. Jos on hyvin kaljoissaan, voi olla Kapustalla. Tai miten vain. Ierikka
Martille kiitos saverikosta! En ollut sitä muistanut, vaikka olinkin aikaisemmin nimitykset selvityksestäsi lukenut. Sieltähän se kaustakin, samoin kuin kapusta, löytyivät ja antoivat aiheen jatkotutkimuksiin. Tutkimussavotat ovat mielenkiintosia. Terveisin Ierikka
Kun reki on valmis, sanotaan: Ja alas.
On muuten nerokkaat rakennusalustat lovineen miehellä, joka ei taida olla ensimmäisen teeren poika noissa hommissa. Eikä tarvitse laskea valmista rekeä hyvin alas. Mutta ensin tietysti ne saverikot, ettei hevonen karkaa aisoineen päivineen korpeen. Ierikka
Eräästä kulmasta järveä katsottaessa sen muoto on niinkuin saappaan kausto. Eli se saappaan terän osa joka nuosee päkiän kohdalta ylöspäin ja on päästään pyöreä. Saappaan varsi ommellaan siihen kaustoon kiinni ja siitä ympäri koko jalkateräosan.
Olikos ne saverikkoraudat ne aisan kiinnitysraudat jotka olivat jalaksessa kiinni.
Muoniossa Kausta-niminen rakennuspuusepän asennustöitä harjoittava yritys valmistaa samalla perinteisellä mallalla rekiä, siitä nimenä yritys saanut.
Kiitos, Joonas! Mukava tieto kaustasta! Kylämme nimi on siis laajasti tuttu. Ehkä itse kyläkin? Odotan tietoa ELY-keskuksesta. Tuntevatko siellä kylämme rajat ja tiet? Syytä on epäillä. Näyttävät tuntevan vain vanhat kartat. Mutta vanhojahan ovat myös ne entisajan reetkin. Mekin tässä vanhenemme emmekä pysy vauhdissa mukana.
Ierikka
Minäkin laitan lusikkani tähän kausta soppaan,kausto upotettiin
kaplaitten päihin.
Saverikkorauta laittetiin reen ensimmäisen kaplaan jälkeen
jalakseen reen etuosaan. Näiden molempien teosta minulla on
kokemuksia. Olin sepän apulaisena,saverikot valmistettiin
omassa pajassa.
Kaustan merkitystä olen hakenut ja täällä Värtsissähän sitä on pohdittu ainakin kolme vuotta sitten ansiokkaasti. Kausta on reen osana tunnettu Tornionjokilaakossa ja muuallakin Suomessa.
Tässä löysin täydelliset reen valmistusohjeetkin. Siinä KAUSTA reen osana kuitenkin poikkeaa oleellisesti aiemmista: että kausta olisi reen jalasta ja koria yhdistävien tukipuiden eli ketroiden/kaplasten yläpäitä yhdistävä jalaksen suuntainen sivupuu.
Katsopa tästä linkistä:
http://norottaja.kuvat.fi/blog/3/Jalasten+mitoitus+ja+muotoilu/
Tuosta Leon antamasta tietolähteestähän nyt selviää, mikä on kausta ja mikä on sen tarkoitus. Tarkoituksesta voisi ottaa oppia itsekukin eläväinen.
Kausta ja kausto, niillä on reessä ollut oma tehtävänsä.
Tukkireessä käytettiin etureen jalaksen tukena kaustaa.
Liistereessä eli häkkireessä, yläreunapuuna käytettiin kaustoa.
Samoin häkin alareunapuu oli kausto.
Tähän kaustoon olisi monta tarinaa, mutta kerron sen toiste.
Minulle tuli tutuksi reet sekä hevonen ja valjaat, kun olin pari talvea
hevosmiehenä metsätöissä.
liistereessä ei ole kaustaa vaan liisteet ,parireen jalasta ja kaplakka/pankkorakennetta vahvistava kaareva pala edessä toppaa ”lumipuuhun”ja päättyy pankkoon.kasso valokuvat.
yllä olevassa kuvassa kasataan liisterekeä.