Yhä evakossa

Kannoin kotiini pahvilaatikollisen entisen Pälkjärven pitäjän kirjaston kirjoja. Kirjat yhä evakossa, kiertolaisina. Mikäpä siinä. Jätin kesken aloittamani Jari Tervon kirjan ja aloitin tutustumisen pälkjärveläisiin tulijoihin. Eikun lukemaan. Ensimmäisenä osui käteeni Olli Purhopirhiäisen huumoripläjäys: 37 juttua. Kirja tuli luetuksi illassa. Vanhaa, mutta kuitenkin monilta osiltaan niin tähänkin aikaan osuvaa. Kirjojen joukossa näkyi mm. Juhani Ahoa, Santeri Ivaloa, Aleksis Kiveä, Joel Lehtosta ja monta muuta mielenkiintoista. Kirjat ovat pääosin 20 – ja 30 – luvuilta. Yksi 1800- luvun puolelta. Monta nautinnollista lukukokemusta odottaa vielä ennen kirjojen matkan jatkumista.

Pälkjärven kirjaston kirjoja. Kuva: Maija-Liisa.

Pälkjärven pitäjäseuran sivut kertovat kunnassa olleen ennen sotia kantakirjaston, jolla oli piirikirjastot Ilmakassa, Kurikassa ja Naatselässä. Mistään en löytänyt tietoa siitä, että kenen toimesta ja minne kirjasto oli evakuoitu, vieläpä kaksikin kertaa. Reilut kaksikymmentä kirjaa tekee yhä matkaa.

Maija-Liisa

Share

10 comments for “Yhä evakossa

  1. Kirjan ja ruusun päivään sopiva tarina!
    *
    Pälkjärven pitäjäseuran opintopiiri
    vieraili Joensuun uudessa kirjastotalossa
    joulukuussa 1992. Tein silloin pienen haastattelun
    siitä, mitä muistoja ihmisillä on entisen kotikylänsä
    kirjastosta ja sain kolme vastausta.

    Muisteluket olivat Pörkkölästä, Kurikasta
    ja Ilmakasta. Tein saamistani tiedoista lyhyen
    kirjoituksen nimellä Lainastosta saatu muistutus,
    se on julkaistu kirjassa Pälkjärvi oli pieni
    pitäjä.
    *
    Maija-Liisan kertomus on hieno lisäys em
    tiedonmurusiin.

  2. Naatselän kirjasto on toiminut Pesosen talossa, jossa mm. äitini
    on sitä hoitanut. Mahdollisesti hän kertoi aikanaan siellä olleiden kirjojen määrän,jota en muista.

  3. Pohjois-Karjala lehdessä 3.5.1900 olleessa pikku-uutisessa mainitaan, että Pälkjärven lainakirjastossa oli 568 nidosta.

    Samassa uutisessa kerrotaan, että Pälkjärvelle tuli vuosisadan vaihteessa kotimaisia suomenkielisiä lehtiä 111 vuosikertaa ja ruotsinkielisiä kuusi vuosikertaa. Ulkomaalaisia lehtiä Pälkjärvelle tuli yksi vuosikerta.

    Hyvää kirjan ja ruusun päivää kaikille kirjojen ystäville!

  4. Ennen talvisotaa kotonani oli Pälkjärven lainakirjaston kyläkirjasto. Muistelin, että lähtiessämme evakkoon kirjastokaappi kirjoineen olisi jäänyt paikoilleen. Myöhemmin kuitenkin eräpäiväliuskoissa olleista isäni merkinnöistä totesin, että kirjat olivat sdittenkin siirtyneet Suomen puolelle, mutta kirjaston kiertokulku minullekin on tuntematon. Joskus kesällä 1947 tai 1948 isäni toimeksiannosta selvittelin Hammaslahdessa isossa ladossa Pälkjärven kirjaston kirjoja. Myöhemmin kunnossa olevia kirjoja myytiin huutokaupalla. Maija-Liisalla on ilmeisesti ollut luettevanaan juuri ne omasta kirjahyllystäni vuoden aussa pitäjäseuralle luovuttamani noin 20 kirjan erä.

  5. Kirjastohan on ollutkin huomattavan suuri pienessä pitäjässä.

    Nämä luultavasti ovat Unto Kortelaisen pitäjäseuralle luovuttamat
    kirjat. Mukavaa, että niitä on vielä jäljellä. Noissa on monta
    mielenkiintoista.

    Hyvää kirjan ja ruusun päivää!

  6. Pälkjärven kirjaston ohjeet lainaajille:

    Pidelkää kirjoja siististi. Älkää antako niiden ajelehtia kodissanne likaantumassa tai joutua lasten käsiin; mieluummin sijoittakaa kirjan ympärille kääre, ja ainakin silloin kun otatte
    sen ulkosalle luettavaksi. Älkää kääntäkö kirjan kansia nurinniskoin. Välttäkää tekemästä kirjoihin merkintöjä, älkää selailko sivuja kostutetuin sormin hiertämällä, käyttäkää kirjanmerkkinä paperikaistaletta, milloinkaan taittamatta lehden
    kulmaa. Kirjan tarvelemisestä on suoritettava korvausta kirjastonhoitajan arvion mukaan täyteen arvoon asti.

    Älkää koskaan lainatko lainakirjoja tovereillenne, vaan kehottakaa heitä itseään tekemään lainauksensa kirjastosta.
    Palauttakaa kirjat määräaikana, välttääksenne sakkomaksua tai lainausoikeuden menetystä.
    Jos kodissanne esiintyy tarttuvaa tautia, mainitkaa siitä kirjastonhoitajalle ennen palautusta.

  7. Oma vanhempi tyttäreni on kirjoihin “ihastunut” ja sanoo, ettei
    hän hävitä yhtään kirjaa (omistaa kyllä ovellisia kirjahyllyjäkin joissa on hyvä säilyttää.) Käyttää kyllä nettiäkin. Meillä on vastaavasti viety kirppareille ja omaan varastoon ja jonkun verran kylätalolle. Eihän niitä mahdu sinnekään mahottomia.Mike

  8. Tuttavapiirissäni on myös kirjoihin kiintyneitä ihmisiä, jotka
    eivät anna mitään kirjaa pois.

    Itse jouduin edellisen muuton yhteydessä lahjoittamaan huomattavan määrän kirjoja pois. Kaikki pääsivät hyvään kotiin!

  9. Monet kirjastot Suomessa täyttävät näinä
    aikoina 150 vuotta, niin myös Joensuun
    kaupunginkirjasto.

    Eilen juhlittiin Pohjois-Karjalan maakuntakirjaston
    50-vuotista taivalta. Juhlaan olikin aihetta, sillä
    tämä oli ensimmäinen maakuntakirjasto maassamme.

    Suomen Kirjastoseuran puheenjohtajan Jukka Relanderin
    mukaan Suomen kirjastolaitos elää ja voi hyvin.
    “Suomessa on maailman käytetyin kirjastolaitos.
    Ihmisillä joka puolella maata on pääsy kirjastoon”.

    Lisää eilisestä juhlakokouksesta voi lukea sanomalehti
    Karjalaisesta.

    *

    Kerronpa vielä, että kirjailija Heikki Turunen saapui
    yllätysvieraaksi Teatteriravintolaan seuraamaan
    Anna-Liisa Alangon ja kumppaneiden esitystä
    Nainen tulee maakunnasta. Tunnin mittainen esitys
    perustui Heikki Turusen eri kirjojen naismonologeihin.

    *

    Pälkjärven, kuten ei Värtsilänkään kirjastoihin ole
    enää pääsyä muuten kuin muistoisssamme.

  10. Minäpä luin jo kaksi entisen Pälkjärven kirjaston kirjaa kannesta kanteen. Historian havinaa on lehdillä. Vanhojen kirjojen kieli on hiukan vanhahtavaa paikoin ja tapahtumat sijoittuvat ennen tietokoneita ja kännyköitä edeltävälle ajalle.
    Juonellisesti monet voisivat olla ihan hyvin nykyaikaakin.
    Kirosanat puuttuvat myös kokonaan.

    Kirjastot ovat todellakin iloinen asia!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *