Naisten töiden historiaa

Kansannaisen työt ja oikeudet

Sirkka-Liisa Ranta: Naisten työt, Karisto 2012

Pitkiä päiviä, arkisia askareita

Ranta on kansantieteestä väitellyt tohtori, joka on tehnyt kymmenkunta teosta. Muistissa on Rannan kirja Hellettä ja heinäpoutaa ( SKS 2006), joka kertoo heinänteon kulttuurihistoriasta.

Tämä kirja puuttuu sanoin ja kuvin maaseudun naisen arkipäivään. Yleensähän naisten työt eivät olleet niin arvostettuja kuin miesten puuhat, kunnes satavuotisjaksolla 1800 – luvun puolivälistä 1900-luvun puoliväliin tapahtui muutos, jonka jälkeen naisille avautuivat myös perinteiset miesten ammatit. Naisten korkeampi koulutuskin alkoi olla mahdollista.

Itseäni miellytti kirjassa asiantuntevien tekstien ohella myös kansantieteellisesti merkittävä valokuvakuvitus. Yksi ilta menikin kuviin ja kuvateksteihin tutustuessa. Kirjan tekstiosuuteen on saatu tukea Emäntälehden ja Kotilieden kirjoituksista. Myös osa kuvista on saatu näistä lähteistä.

1900-luvun alussa navetat olivat suurelta osin lantanavetoita ja työ oli rankkaa. Juuri kun päästiin pahimmasta kurimuksesta tulivat sotavuodet, jotka lisäsivät naisten taakan moninkertaiseksi. Vähäistä ei ollut naisten panos sodasta palanneiden miesten ja perheen henkisinä huoltajina.

Muistui mieleen oma äitimuori, joka teki pitkiä päiviä maatalon puuhissa ja lehmäkarjan hoitajana. Niinpä äitinikin suhtautui lehmien hoitoon tunteella ja entisaikaan jokainen elikko oli persoona, jonka luonteenpiirteet tunnettiin.

Kirja on kunnianosoitus maaseudun naisille, joiden työpanos on ollut valtava. Ranta on tehnyt huolellista työtä ja kokonaisuus on lukuelämys, joka tallentaa lähihistoriaa teknistyvän aikamme eläjille. Luulisin että asenteissa on vielä nykyisinkin parantamisen varaa, mitä tulee naisten työpanoksen arvostamiseen.

3 comments for “Naisten töiden historiaa

  1. Katselin kyseistä kirjaa kirjakaupassa ja jo kirjan visuaalinen ilme teki sen houkuttelevaksi. Tein saman tien varauksen kirjastoon. Jonkun aikaa sitä joutuu odottamaan kuten uutuuskirjoja yleensä.

  2. Tilasin tämän kirjan kirjastosta heti, kun näin jutun Hesarissa. Kannattaa lukea, saa paljon tietoa menneiltä vuosilta. Ja tosiaankin, kuvituskin oli mainiota. Kun on tällainen ”kirjarohmu”, kuten minä, kaikki vähänkin siltä näyttävät kirjat kannattaa varata aina kirjastosta heti, kun jostain maininnan näkee. Usein saan sen ekana. Helpottaa kummasti itseäni, kun olen samassa talossa töissä kun kaupungin kirjasto :). Ruokatunnilla kerkeää hakea hengen ravinnot yläkerrasta ja ruumiin ravinnot nauttia taukohuoneessa. -i-

  3. Ihana kirjan kansi – väreiltäänkin
    Olen minäkin pessyt pyykkiä altaissa ja laudan kanssa.
    Nykyisinhän pyykinpesu ei ole mitään työtäkään entiseen verrattuna
    – vai? Mike

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *