Pirtajärvelle on muodostunut vähitellen oiva mökkiläisasutus. Pienen Pirtajärven puolella on tällä hetkellä seitsemän kesämökkiä. Luultavasti nämä rannat on jo rakennettu täyteen, koska yksi mökki on jo poikkeusluvalla tehty. Isolla puolella on tällä hetkellä viisi mökkiä. Sinne on tulossa kenties jo ensi kesänä yksi lisää. Sallisen perikunta on myynyt metsänsä ja uusi omistaja tarvitsee yösijan metsänhoitotöittensä ajaksi. Mökki tulee Sallisen ”kalamajan” viereen.
Entisillä Sallisen mailla on lähde, johon on asennettu kaivon pumppu. Sitä ovat huoltaneet nykyiset mökkiläiset. Siitä saa edelleen ottaa vettä, koska useissa kauppakirjoissa on tästä merkintä. Niin sanottu ”ikimuistoinen nautinta” on poistettu lakiteksteistä. Tämän ikimuistoisuuden perua on myös kyläläisten yhteinen veneranta entisellä Sallisen maalla Välijoen suulla. Kovin monen kalastajan veneitä siellä ei ole näkynyt, mutta olisiko syytä tarkistaa, että veneitä saa siellä edelleenkin pitää. Olisiko Uudenkylän- Patsolan osakaskunta oikea instanssi neuvottelemaan? Kalaahan Pirtajärvessä on.
P.S. Mitä varten hyvä sana kalastuskunta on pitänyt muuttaa osakaskunnaksi? Nyt kaupunkilaisserkku ihmettelee, missä ne maalaisserkut oikein onkaan osakkaina.
Kalastuskunta jäi nimikäsitteenä historian puolelle yhteisaluelain muutoksen myötä v. 2001 alusta. Osakaskunnat voivat hallita sekä maa- että vesialueita. Silloin, kun on kysymys vesialueen hallinnasta, olisi tietenkin selkeämpää käyttää nimitystä kalaveden – tai vesialueen osakaskunta. Joskus kokousilmoituksissa vilahtaa myös nimi kalastusosakaskunta. Nimityksenä pelkkä osakaskunta on kuitenkin lyhyt ja helppo käyttää.
Kalaveden osakaskunnan osakkaita ovat kaikki ne tilat, joilla on osuuksia yhteisiin vesialueisiin. Nämä osuudet siirtyvät yleensä kiinteistökaupan myötä uudelle omistajalle. Jos kuitenkin kyseessä on tietyn määrä-alan lohkominen, osuuksien siirtymisestä täytyy tehdä merkintä kauppakirjaan; muutoin ne eivät siirry. Tällä on käytännön merkitystä esim. siinä tapauksessa, jos osakaskunnan yleisen kokouksen päätöksellä kalastusoikeuksia jaetaan osuuksien (osuusluvun) mukaisesti tai asioista päätettäessä mahdollinen äänestys suoritetaan osuuslukujen suhteessa.
Kaikilla maarekisterikylillä, joita entisen Värtsilänkin alueella on kuusi kappaletta, on periaatteessa oma (kalaveden) osakaskuntansa. Osakaskunnat voivat myös yhdistää toimintansa, niin kuin käytännössä on tehtykin. Mainittu ya-laki edellyttäisi tarkasti ottaen tässä tapauksessa mm. maanmittaustoimituksia ja edelleen tiettyjä sääntömuutoksia. Värtsilässä on noudatettu kuitenkin vuosikymmeniä vanhaa, hyväksi havaittua käytäntöä,joka perustuu kahteen järjestäytyneeseen osakaskuntaan, joista kumpikin käsittää kolme kylää ja jotka mainitun lain voimaan tultuakin ovat pelanneet vanhoilla säännöillään uutta lakia tarpeellisessa määrin soveltaen. Juridisesti tässä tosin liikutaan hieman ns. harmaalla alueella, mutta järjen käyttöhän pitäisi ja pitää aina mielellään olla sallittua, jopa suotavaa.
Pirtajärven venepaikka-asioita sivuttiin keskustelussa muiden asioiden yhteydessä eileniltaisessa osakaskunnan vuosikokouksessa. Hoitokunta perehtynee jossakin vaiheessa asiaan.
Uusikylän-Patsolan osakaskunnan hallintaan muuten kuuluvat myös tietyt maa-alueet, kuten Sääperin vesijättöalueet ja Jänisjoessa Patsolankosken alapuolella sijaitsevat pienet ns. Heinäsaaret. Lisäksi hallinnassa on käyttöoikeussopimukseen perustuen myös Hiidenvaaran venevalkama-alue.
Laskeskelimme, että Kaustajärvellä
(järvi ja lampien rannat mukaan lukien)
on lähes viisikymentä kesäpaikkaa.
Värtsilän alueen kesäasukkaiden kokonais
lukumäärää emme tiedä, mutta jo tästä,
ja Irenen mainitsemasta Pirtajärven kesämökkien
runsaudesta, voi päätellä kuinka elämä vilkastuu kesä-
kaudella joka niemessä, notkossa ja saarelmassa.