Seuraavan valtuustokauden aikana on Tohmajärven kunnanhallinnossa otettava keskiöön Niiralan kehittäminen. Rajanylitysseudun kaavoitus on toteutettava niin, että siellä jo toimivat yritykset ovat pääkulkuväylän välittömässä läheisyydessä.
Niiralassa työssä käyville on kaavoitettava houkuttelevia asuntotontteja. Jänisjoen rantamat on otettava tällöin suunnittelussa huomioon.
Kunnan on hoidettava tieviranomaisten kautta, että Ilomantsin tiehen keväisin ilmestyvä jytky-kohta korjataan. Kaustajärven viitoitukset on muutettava niin, etteivät satunnaiset kulkijat joudu järven väärälle puolelle.
Kaustajärven ja sen ohi kulkevan maantien välinen ryteikkö on raivattava vaatimalla Kymi hoitamaan sen. Maisemanhoito on tärkeä osa seudun viihtyvyyttä.
Kunnan on neuvoteltava teiden varsilla olevien ränsistyneiden rakennusten purkamisesta niiden omistajien kanssa. Sillä tavalla Tohmajärvi erottuu rajan taakse jääneestä Värtsilästä.
Sääperin lintutornille johtava polku on kunnan toimesta kunnostettava ja pidettävä käyttökunnossa.
Myös Patsolan pururata on pidettävä kunnossa.
Oikeudesta venäjänkielen opetukseen Tohmajärven kouluissa on pidettävä tiukasti kiinni.
Värtsilän tavoitteista pitää nyt käydä keskustelua. Vaikeneminen ei ole kultaa!
Värtsilän valtuutettuja 1970-1980 vuosikymmenten taitteesta.
Kuvassa oman aikansa kunnallisia luottamushenkilöitä, joita kuntalaiset olivat valinneet viemään silloisia asioita eteenpäin. Niiralan kehittäminen oli alulla jo heidänkin aikanaan. Nyt sitten tarvittaisiin ehdolle kansalaisia, joilla olisi halua ja kykyä viedä tämän ajan Värtsilä nousuun. Erkillä on tässä jo konkreettisia ehdotuksia ohjelmaksi.
Luulenpa, että kaikki valtuutetut omana aikanaan ovat pitäneet kovasti yllä noita edellisiä asioita ja varsin sinnikkäästi ja halukkaasti- Erkki tiedät varmaan sinäkin, että se on monesta asiasta kiinni – kysypä vaikka pitkäaikaiselta luottamusnaiselta
Aune Törröseltä.
Olis kiva, jos Aune ottaisi osaa näihin kirjoitteluihin.
Terv. Pusan Mirja
Ymmärrän perimmiltään sen asian, että isäntäkunta perii vuokraa kylätalosta, pitäähän kiinteistön omistajan (sellainen tilikoodi kunnan kirjanpidossa) jotenkin kulunsa kattaa, ettei laiteta tappiollisena myyntiin. Otettaessa huomioon kylätalon käyttötapa ja -tarkoitus, muuttuu asia mielenkiintoiseksi.
Värtsilän Pitäjäyhdistys ry tekee mittaamattoman arvokasta kotiseututyötä ja harjoittaa kaiken kattavaa sosiaalista toimintaa, jonka kokonaistaloudellinen hyöty Tohmajärven kunnan eri luukuille on vertaansa vailla. Kuinkas tämä on huomioitu kunnassa. Tietääkseni ei yhtään mitenkään. Pitäjäyhdistyksen toiminta olisi kunnan näkökulmasta vieläkin hyödyllisempää, jos toimintaa voisi vuokrarahan keräämisen sijasta kohdistaa enemmän muihin yhteisöllisiin toimintoihin.
Kunnan olisi syytä ottaa itseään niskasta kiinni, tarkastella Värtsilän kylätalon ja Värtsilän Pitäjäyhdistyksen toimintaa avarakatseisesti kunnan kokonaishyötyjen kannalta ja verrattuna muiden kylien vastaaviin sekä päättää avustaa Pitäjäyhdistystä muodollisella 500 € kuukausiavustuksella niin kauan, kuin yhdistys toimii nykyiseen, yleishyödylliseen tapaansa.
Kyllä Kaustajärven etelärannallakin on asutusta. En ymmärrä miksi Kaustajärven viitta pitäisi nykyiseltä paikalta poistaa. Lisättäköön mieluummin toinen viitta Ahvenvaaran puolelle.
Olen esittänyt tieviranomaiselle, että Kaustajärven kylän molempiin päihin – siis pohjois- ja eteläpuolelle – pystytettäisiin kyläviitat ja nuoliviitat poistettaisiin. Sillä tavalla järven molemmat puolet tulisivat tasa-arvoisiksi. Satunnaiset matkustajat kääntyisivät saamiensa ohjeiden mukaan joko Mökkivaarantielle tai Halkolahdentielle.
Tieviranomainen on suhtautunut esitykseeni torjuvasti kahdesta syystä. 1. Kylän keskusta on dokumenteissa Mökkivaarantien puolella. Tähän olen vastannut, että se keskusta on nyt Venäjällä. 2. Kyläkylttejä ei tarvita, kun kylällä ei ole mitään matkustuksen kannalta mitään merkittävää nähtävyyttä. Olen yrittänyt väittää vastaan toteamalla, että tienvarsiviitat ja -kyltit ovat sitä varten, että ihmiset löytäisivät ongelmitta haluamaansa osoitteeseen. – Ei mitään tulosta!!!
Olen sitten uhannut, että asia ei jää tähän. Siksi tarjoankin nyt kunnallishallinnon tehtäväksi panna tieviranomainen töihin. Tässä kun ei ole kysymys lisäkustannuksista.
Talojen laskeminen järven molemmilta puolilta on tarpeetonta, kun kysymys on vain tasa-arvosta ja selvyydestä satunnaisten matkustajien kannalta. Sen verran on kyllä oma lehmä ojassa, että haluaisin meille etsiville selvän reitin, ja niitä on työurani ja säilyneen aktiivisuuteni vuoksi paljon. Minulla on oikeus VAATIA ehdottamieni korjausten toteuttamista, koska maksan veroni Tohmajärvelle. Ärräpäihin on vielä jonkin verran matkaa.
Anita Malin, siellä on jo kaksi viittaa: Mökkivaarantie ja Halkolahdentie. Tarvitaan vain kylän laidoille viitat, että sekä Ilomantsin suunnasta että Tohmajärven suunnasta tulevat tietävät, että nyt on tultu kultaiselle Kaustajärvelle. Aamen!!!
Ierikka
Minkähänlaisia houkutuksia Niiralassa työssä käyville pitäisi olla, jotta tulisivat asumaan tänne Värtsilään. Tietääkseni Jänisjoen tuntumassa on nytkin olemassa rakentamattomia tontteja. Lisäksi jotakin muuta houkutusta. Jotakin porkkanaa pitäisi olla tarjottavana myös Niiralaan mahdollisesti tuleville yrityksille. Siinäpä tuhti probleema vaalipuheiksi. Niirala on kunnan kehityksen tärkeä toimenpidekohde.
Enpä ole nähnyt yhtään mainosta Värtsilän tonteista. En edes niistä, jotka on kartalle piirretty Räykyn ja tien väliselle pellolle. Niitä tuskin kannattaakaan mainostaa. Mutta ne Jänisjoen rannat! Kunnallistekniikkakin lienee jo valmiina! Ja koulu. Kauppojakin kehittääkseen palvelujaan. Ja metsät ja kalavedet ja linnut jne. Puuttuu vain kiinnostus houkutteluun. Ierikka.