Pakkaspuita

Urakkaa riittää. Kuvat Alpoaatos

Haasteita.

Kun näin pakkasella kannan päivittäin liiteristä suuret määrät polttopuita sisälle, niin tulee väkisinkin mieleen, että pakkasella pitäisi olla tehokkaampia puita leivinuuniin työnnettäväksi. Äiti puhui usein “pakkaspuista”. Ne olivat sellaisia paksumpia kuivia koivupuita. Yleensä ne olivat sellaisia, mitä me keskenkasvuiset pilkkojat emme saaneet halki. Niitä ei saanut tuhlata “tavalliseen” lämmitykseen. Niitä piti säästää, niin kuin kaikkea muutakin, vielä pahemman päivän varalle.

Auttelin muutama vuosi sitten erästä maanviljelijää raivaamalla pellon reunan pusikoita peltoa varjostamasta. Sain pitää risut raivuupalkkana. Joukossa oli paksujakin puita, oikein pakkaspuita. Kaksi kesää siinä savotassa meni ja osa talveakin. Työ piti tietenkin sovitella maan viljelyn mukaan. Syksyllä pääsin töihin viljan puinnin ja uuden rukiin kylvämisen jälkeen. Silloin pääsin kaatamaan puut pellolle. Rukiin noustua syksyllä oraalle pellolla ei saanut enää liikkua. Tein sitten rankakasoja pientareella talven tuloon asti

Isäntä antoi vielä auliisti minulle traktorin varustettuna puitten halkomiskoneella niitä “pakkaspuita” varten. Halkomislaitteessa oli hydraulinen mäntä, joka työnsi pöllin pystyssä olevan ison kirveenterän läpi. Siinä puu sitten halkesi kahtia. Tai olisi ainakin pitänyt haleta. Ongelmaksi muodostui se, että puut oli varmaankin suunniteltu kovemmalle pakkaselle tai halkomislaite oli leudomman sään puille.

Siinä oli sellainen V-muotoinen kouru halkaistavaa puuta varten. Leveys noin 15 cm, mutta minun pöllit olivat 50 sentin kahta puolta. Toinen hankaluus oli se, etten jaksanut nostaa niin paksuja puita kouruun. Niinpä minun piti ensin halkoa pöllit traktorikoneelle sopiviksi.

Eivätkä ne pöllit nyt niin vaikeita olleet halkoa, kun muisti sen Lapin ukon viisauden: ”Oksasta havupuu halkeaa, koivupuu vierestä oksan”. Taisi olla Yrjö Kokon lapinaiheisesta kirjasta.

Share

53 comments for “Pakkaspuita

  1. Hymiö oli tarkoitettu Jussin jutulle, miten lie lipsahtanut tänne ketjun alkuun.

  2. Paljon on puita poltettu ja moni asia muuttunut sen jälkeen kun tuon otsikkona olevan jutun kyhäsin. Taas on sydäntalvi ja pakkaspuita tai muuta polttoainetta kuluu asumusten lämmittämiseen. Tässä menee jälleen muutama viikko pakkaspuita pilkkoessa. Toivottavasti pakkasta piisaa sopivasti.
    Alpo

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *